Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Codrington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1680
Codrington— Coelogenys paca
1690
kultakirjaimilla. Tämä merkillinen teos, jonka
arvellaan syntyneen 5:nnen vuosis. lopulla tai
6:nnen alkupuolella, joutui tuntemattomia teitä
erääseen Werdenin luostarikirjastoon ja sieltä
16:nnen vuosis. lopulla Praagiin. Kun
ruotsalaiset 1648 (30-vuotisen sodan lopussa)
valloittivat Praagin, joutui e. a. H. K. v. Königsmarekin
haltuun, joka sen lahjoitti kuningatar
Kristiinalle. Sittemmin kuningattaren kirjastonhoitaja
vei sen Alankomaihin, josta sen 1662 400:sta
riikintaalerista valtiokansleri M. G. de la Gardie
osti ja lahjoitti, kallisarvoisiin hopeakansiiu
sidottuna, Upsalan yliopiston kirjastoon. Kirja
sisälsi silloin 187 lehteä; 1834 huomattiin
puuttuvan 10 lehteä, jotka saatiin paikoilleen vasta
1857. C. a. julkaistiin ensi kerran Dordrechtissa
1665; sittemmin sen ovat julkaisseet G.
Stiernhielm (Tukholmassa 1671), Erik Benzelius
(Oxfordissa 1750) ja J. K. Zahn (1805). Kriitillisiä
painoksia ovat julkaisseet Gabelentz ja Löbe
(1836) ja A. Uppström (1854; löydetyt 10 lehteä
1857).
4. Codex aureus (lat.), „kultakirja",
Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa
säilytetty, pergamentille käsinkirjoitettu
evankeliumikirja, sisältäen kaikki neljä evankeliumia
latinankielisessä käännöksessä, joka monissa kohdin
eroaa vulgatasta. Kirjoitus on kultainen. C. a.
sisältää myöskin myöhemmän käden lisäyksinä
Hieronymuksen kirjeen paavi Damasukselle sekä
Ilieronymuksen ynnä muiden kirjoittamia
evankeliumien esipuheita. Sen syntymäaika lienee
asetettava 5:nnen vuosis. lopun ja 7:nnen alun
välille; se on mahdollisesti kotoisin Italiasta,
sieltä se joutui Brittein-saarille, josta
myöhemmät lisät ovat siihen tulleet. V. 1690 se joutui
nykyiseen säilöönsä.
5. Codex bildstenianus (lat.) ks.
alemp. Codex 6.
6. Codex bureanus (lat.), Tukholman
kuninkaallisessa kirjastossa säilytetty
perga-meuttikäsikirjoitus, joka sisältää latinasta
käännettyjä pyhimyslegendoja ja on vanhimpia
ruotsalaisia tunnettuja käsikirjoituksia. Tämä
kappale on kotoisin 1350-70 luvuilta, mutta
oikeinkirjoitus ja kielenkäyttö viittaavat vielä
vanhempaan aikaan, kenties 1200-luvun lopulle.
Sen eräs myöhempi jäljennös on tunnettu nimellä
Codex bildstenianus.
7. Codex cumanicus (lat.),
itäturkki-laisten komaanien (ks. t.) kielen vanha
kirjallinen muistomerkki, jossa on komaanilainen
,,isä-meidän" ja sanasto, v:lta 1303. C. e:n, jonka
Petrarca lahjoitti Venetsian kirjastolle, on
julkaissut unk. tutkija Géza Kuun (Budap.
1880-83, 2 os.). Tutkimuksen C. e;n kielestä on
julkaissut W. Radioff („Das tiirk. Sprachmaterial
des C. c.". Piet. 1887).
8. Codex justinianeus (lat.), se
Itä-Rooman keisarin Justinianus I:n (527-565)
roomalaisen oikeuden lähdekirjoista
toimitutta-man kokoelman osa, joka sisältää ne keisarilliset
asetukset (constitutiones principum), mitkä
määrättiin edelleen olemaan voimassa.
Ensimäinen keisarin toimituttama (v. 529) kokoelma
(Codex vetus) on hävinnyt, jota vastoin toinen
myöhemmin tehty ja 534 keisarin hyväksymä
(Codex repetitce prcelectionis) on vielä tallessa.
9. Codex kumoënsis (lat.), Kokemäen
kirkon arkiston omistama käsinkirjoitettu
nuottikirja, joka sisältää sekvenssejä ja muita
hymnejä katolisen ajan lopulta; enimmäkseen on
sisällys latinankielistä, mutta myöskin
suomenkielistä tekstiä on osittain.
10. Codex (EphræmiSyri)
rescrip-t u s (lat.), raamatunkäsikirjoitus 5:nneltä vuosis.
ks. Raamatunkäsikirjoitukset.
11. Codex sinaiticus (lat.),
raamatun-käsikirjoitus 4:nneltä vuosis. ks.
Raamatun-käsikirjoitukset.
12. Codex vaticanus (lat.),
raamatun-käsikirjoitus 4:nneltä vuosis. ks.
Raamatun-käsikirjoitukset.
Codrington [kodrir]tan], Sir Edward
(1770-1851), engl. amiraali, oli yhdistyneen
englanti-lais-ranskalais-venäläisen laivaston päällikkönä
Navarinon tappelussa 1827. Sittemmin 1832-40
hän oli alihuoneen jäsen, kuuluen vapaamieliseen
puolueeseen. K. S.
Cody [kandi], William Frederick (s.
1845), pohjois-amer. puhvelinpyydystäjä, palveli
ensin postinkuljettajana Mississipin
länsipuolella olevissa seuduissa, jossa saavutti
valkoihoisten suosion oilen verisissä otteluissa intiaanien
kanssa. Otettuaan vakoojana osaa sisäiseen sotaan
hän antautui erään rautatieyhtiön palvelukseen
hankkien sen työmiehille puhvelinlihaa, ja tappoi
tällöin 18:ssa kuukaudessa 4,280 puhvelia, josta
sai kuuluisan nimensä Buffalo Bill.
Liityttyään jälleen armeiaan hän oli tiedustelijana
mukana taisteluissa sioux-intiaaneja ja
clieyen-nejä vastaan. Sittemmin hänet valittiin
Nebraskan eduskuntaan. Oltuaan vielä kerran mukana
taisteluissa hän kokosi itselleen joukon
intiaaneja, paimenia (cowboys), vakoilijoita, trappeja
y. m. ja tällä joukollaan hän loistavalla
menestyksellä antoi sekä Ameriikassa että Euroopassa
näytäntöjä kaukaisen lännen elämästä.
Coecum (lat. ccccus = sokea), umpisuoli.
Coehoorn [küliörn], Menno van
(1641-1704), alankom. sotilasinsinööri, kunnostautui
isänmaansa sodassa Ludvik XIV:ta vastaan
ollen johtamassa Maastrichtin puolustusta ja
Graven piiritystä 1673, jolloin ensi kerran
käytettiin hänen mukaansa nimitettyjä keveitä
mörssäreitä patterien ja juoksuhautojen
pommitukseen. C. rakensi uusia ja paransi useita van
lioja linnoituksia ottaen käytäntöön tärkeitä
uudistuksia linnoitustaidon alalla. Espanjan
perintösodassa hän oli mukana anastamassa
useita vihollisten asemia. C. on kirjoittanut
teoksia linnoitustaidosta.
Ccelenterata ks. O n t e 1 o e 1 ä i m e t.
Coelenteron, onteloeläinten ruumiinontelo, joka
on sisälehden (entodermin) ympäröimä ja jossa
ruoansulatus tapahtuu. Yksinkertaisimmassa
tapauksessa c. on pussimainen ontelo, mutta
useimmiten se lähettää ruumiin sivuosiin
tasku-maisia tai kanavanmuotoisia haaroja, joissa
ravintoneste virtaa. C:n suu toimii sekä
suuaukkona että peräaukkona. C. yleensä toimittaa
niinmuodoin samat tehtävät kuin
ruoansulatuskanava, ruumiinontelo ja verisuonisto
korkeammilla eläimillä, jonka vuoksi e:ia myös sanotaan
gastrovaskulaari-systeemiksi.
K. M. L.
Ccelibaatti ks. Selibaatti.
Coelogenys paca, p a a k k a, iso, 60-70 cm
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
