- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1691-1692

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Codrington ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1691

Cæloglossum viride— Cohnheim

1692

Cæloglossum viride.

pitkä jyrsijä; sillä on etu- ja takajaloissa 5
varvasta, lykyt, tylppäkuonoinen pää, pienet korvat
ja töpöhäntä. Sen ruskea,
keltapilkkuinen turkki on
tiheä ja karkeakarvainen.
Paakka elää
Etelä-Amerii-kan kuumissa osissa; se on
yöeläin, joka päivällä
pysyt-teleikse kaivamissaan
maa-koloissa ; liha on
hyvänmakuista. K. M. L.

Cæloglossum viride,
pussikämmekkä,
käm-mekkäiskasvi, leveälehtinen,
vihreäkukkainen, matalahko
yrtti. Kasvaa lehtopaikoissa
maamme etelä- ja
keskiosissa.

Coeloma ks.
Ruumiinontelo.

Coemptio [coc’-] (lat. co
1. curn = yhdessä, ja emere =
ostaa), muinaisroomalaisten
keskuudessa se avioliiton
muoto, jolloin vaimo
todistajien läsnäollessa solmitun kaupan nojalla joutui
miehen valtaan. K. J. II.

Coeur [kor], Jacques (s. 1390-luvun lopulla,
k. 1456), ransk. kauppias ja finanssimies, pääsi
1430-luvulla Kaarle VII:n suosioon, aateloitiin
1440 ja tuli 1442 kuninkaan neuvoskunnan
jäseneksi. C. oli aikanaan Ranskan suurin liikemies.
Hän harjoitti vilkasta kauppaa Levantin maiden
kanssa. Englannin kanssa käydyn
satavuotis-sodan hävittämässä Ranskassa hän herätti
uuteen eloon verkateollisuuden ja pani alulle
suuren joukon erilaisia liikeyrityksiä
(kaivosteollisuuden y. m. alalla). Hän -on keskiajan
lopulla syntymässä olevan kapitalistiluokan
ensi-miiisiä huomattavia edustajia. Myöskin
valtiollisissa asioissa hänellä oli suuri vaikutusvalta;
lainoilla ja hyvillä neuvoilla hän antoi tehokasta
apua valtion raha-asiain järjestämiseksi.
Syn-tymäkaupunkiinsa Bourges’iin hän rakennutti
linnan, jota nyt käytetään raatihuoneena.
Ylimielisyydellään hän hankki itselleen monta
vihamiestä. V. 1451 häntä syytettiin kuninkaan
lemmityn Agnes Sorelin myrkyttämisestä ja
1453 hän eri rikoksista tuomittiin menettämään
omaisuutensa ja lähtemään maanpakoon; meni
sen jälkeen paavin palvelukseen ja kuoli
Khios-saarella uskottomia vastaan lähetetyn
retkikunnan päällikkönä. [L. Guiraud, „Recherches
et eonelusions nouvelles sur le prétendu röle de
Jacques C."]

Coffea ks. Kahvipensas.

Cogito, ergo sum (lat.), „ajattelen, siis olen
olemassa", TJescartes’in filosofian lähtökohta.

Cognac [kon]a’k], arrondissementin
pääkaupunki Länsi-Ranskassa, Charenten
departementissa, luonnonihanassa seudussa Charente-joen
varrella, 18,747 as. (1901).
Konjakinvalmistuk-sen keskus; valmistaa sitä vuosittain n. 198
milj. mk arvosta. — Keskiajalla C. oli
kreivikuntana, joka joutui Ranskan kruunulle 16:nnella
vuosis. Toukokuun 22 p. 1526 yhtyivät täällä
Frans I, Henrik VIII, paavi Clemens VII,
Milanon herttua Frans ja Venetsian tasavalta
liittoon Kaarle V:tä vastaan. (V. v. F.)

Cognatus ks. Kognaatti.

Cogniet /konjc’], Léon (1794-1880), ransk.
historiamaaiari, käsitteli teoksissaan etupäässä
raamatullisia ja historiallisia aiheita. Edellisiin
kuuluvat esim. alttaritaulut „Naiset haudalla"
Madeleine kirkossa ja „Stefanus auttaa köyhää
perhettä" S:t Nicolas-des-champs kirkossa
Pariisissa, jälkimäisistä on tunnetuin Louvressa oleva
kattomaalaus „Napoleon Egyptissä". Pariisin
Ilötel de villessä olleet C:n dekoratiiviset
maalaukset „Vuodenajat" hävitettiin
kommunardi-kapinassa 1871. — Pääasiallisesti on C:n maine
säilynyt kumminkin usean Ranskan etevimmän
taidemaalarin — Meissonier’n, Laures’in,
Bon-nat’n y. m. — opettajana. F. L.

Cognomen
nö’-J (lat. co 1. cum = yhdessä, ja
nömcn= nimi), Rooman kansalaisilla varsinainen
sukunimi, esim. Publius (prænomen 1. [-etunimi) Cornelius (nonien 1. nimi) Scipio
(cognomen 1. sukunimi) Africanus (a g n o m e n
1. liikanimi), vrt. myös Nimi. K. J. H.

Cohabitatio [ä’tiö] (mlat., < lat. con =
yhdessä, ja liaiitä’re = asua), asuntoyhteys,
vuode-yhteys.

Cohen [koen], Emil (s. 1842), geologi, tuli
1878 professoriksi Strassburgiin, josta siirtyi
1885 Greifswaldiin. Matkustanut 1870-luvulla
Etelä-Afrikassa tutkimassa sikäläisiä
timantti-ja kultakaivoksia. On julkaissut lukuisia
huomattavia teoksia etenkin vuorilajiopin ja
meteo-riittitieteen alalta. P. E.

Cohen [köen], Hermann (s. 1842), saks.
filosofi, v:sta 1875 professorina Marburgissa,
„uuskantilaisen" oppisuunnan edustaja, on
selittänyt ja omituisella tavalla kehittänyt Kantin
filosofiaa teoksissaan „Kants Theorie der
Erfahrung" (2 pain. 1885), „K:s Begründung der
Ethik" (1877), „K:s Begründung der Aesthetik"
(1889) ; esittää omaa filosofiaansa teoksessa
„System der Philosophie", josta on ilmestynyt
kaksi osaa, „Logik der reinen Erkenntnis"
(1902) ja „Ethik des reinen Willens" (1904);
sitä paitsi julkaissut m. m. „Die Nächstenliebe
im Talmud" (3 pain. 1888). C. on
teräviijärki-nen, syväaatteinen, jokseenkin vaikeatajuinen
ajattelija. A. Gr.

Cohn [kön], Ferdinand Julius
(1828-98), saks. kasvitieteilijä, kasvitieteen professori
ja kasvifysiologisen laitoksen johtaja Breslaussa.
Julkaissut tutkimuksia kasvi- ja eläinkunnan
rajalla olevista yksisoluisista olioista:
„Untersuchungen über die Entwickelungsgeschichte der
mikroskopischen Algen und Pilze" (1854) ; „Neue
Untersuchungen über Bakterien" (1872-5). V:sta
1870 julkaisi aikakauslehteä „Beiträge zur
Biologie der Pflanzen".

Cohn [kön], Gustav (s. 1840), saks.
taloustieteilijä, v:sta 1884 professorina Göttingenissä;
julkaissut ansiokkaat tutkimukset
„Untersuchungen Uber die englische Eisenbahnpolitik"
(1874-75) ja „Die englische Eisenbahnpolitik der
letzten 10 Jahre" (1883) ja muutamia muitakin
kirjoitelmia tältä erikoisalaltaan. C. on
valtio-rautatiejärjcstelmän kannattaja. Hänen
pääteoksensa on „System der Nationalökonomie"
(1885-98).

Cohnheim [könliäim], Julius (1839-84),
saks. anatomi, jonka etevä teos „Über
Entzündung und Eiterung" (1867) aikoinaan herätti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0904.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free