- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1699-1700

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Coleus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1099

Collanius—Collegium

1700

hänellä oli suuria ansioita kirjaston
järjestämisestä ajanmukaiselle kannalle.
Kirjallisuudenhistorian tutkijana hän on julkaissut
huomattavat väitöskirjansa „öfversigt af Serviens
historiska folksånger" (1860), ja „Königinhofer
oeh Grünberger-handskriften" (1865).
Kaunokirjallisella alalla hän esiintyi varsinkin runojen
ruotsintajana; hänen huomattavin julkaisunsa
tällä alalla on Kalevalan täydellinen
runomittainen ruotsinnos, joka ilmestyi kahtena osana
1864 ja 1868. O. oli myöskin varhaisimpia
kansanlaulujen keräilijöitä maassamme
(„Valituita Suomalaisia kansanlauluja", I ja III,
1854-55). Hänen omissa sävellyksissään tuntuu
jonkun verran kansanlaulun vaikutusta;
yksinkertaisen, sydämellisen sävynsä kautta ne ovat
aikoinaan päässeet laajaan käytäntöön Suomen
sivistyneissä kodeissa. Yleisiksi kansallisiksi
lauluiksi ovat tulleet „Vaasan marssi" ja
„Savolaisen laulu". Hänen vaikutuksensa versovaan
suomalaiseen säveltaideharrastukseen on
epäilemättä ollut varsin tuntuva. Naimisissa hän oli
Maria Margaretha Paciuksen (s. 1845)
kanssa, joka opiskeltuaan ulkomailla laulua on
toiminut (v:sta 1874) laulunopettajana
Helsingissä sekä esiintynyt menestyksellä konserteissa
sekä kotimaassa että ulkomailla. K. G. (I. K.)

Collanius f-ä’-], Abraham ks.
Kolia-n i u s.

Collapsus (mlat. < collä’bor = vajota, vaipua),
äkillinen ruumiin voimain väheneminen; sydämen
c., sydämen äkillinen heikontuminen, tila, jossa
elämä saattaa olla uhattuna ja kuolema usein
on seurauksena. C. tapahtuu äkillisissä taudeissa
ja myrkytyksissä, joskus myöskin
äkkiarvaamatta pitkällisissäkin taudintiloissa ja
näennäisesti tyydyttävän ruumiillisen voimaintilan
vallitessa. il. O-B.

Collé (ransk. < coller = liimata),
biljardi-pelissä: hyvin lähellä „vallia" oleva tai aivan
kiinni siinä. — C o 11 é-s y s ä y s, sysäys, jonka
avulla vallin vieressä oleva pallo siirretään
paikaltaan.

Collectivum [-1-] (lat.) ks.
Kollektiivinen.

Collega [-ë’-J ks. K oi lee g a.

College [kolidz] (engl. < lat. collegium, ks. t.),
oik. yhteisillä velvollisuuksilla ja oikeuksilla
varustettujen henkilöiden järjestetty yhdyskunta.
1. Maaomaisuutta omistavat itsenäiset, rikkaat
yhdyskunnat Englannin Oxfordin (ks. t.) ja
Cambridgen (ks. t.) „vanhoissa" yliopistoissa.
Ne perustettiin alkuaan köyhiä ylioppilaita
varten ja tarjoavat jäsenilleen (ylioppilaille ja
alemmille opettajille) asunnon, ravinnon ja
opetuksen, joka osaksi tarkoittaa yleissivistystä
osaksi valmistusta yliopiston professorien edessä
suoritettavia tutkintoja varten; lisäksi kuuluvat
yhteiselämän ohjelmaan keskustelut, urheilu
y. m. Ennen vanhaan olli collegein elämällä
luostarimainen leima. C:n johtajana on rehtori
(head t. master t. principal t. warden j. n. e.)
ja opettajina n. s. fellows (dosentit). Useilla
collegeilla on komeat, rakennustaiteellisesti
huomattavat rakennukset, oma kappeli, kirjasto,
omat museot ja puistot. — 2. Yliopisto, jossa
on vain yksi college (esim. Dublinissa, „Trinity
college"). — 3. Yleinen englanninkielinen
nimitys laitoksille, jotka antavat akatemiallista ope-

tusta. University college on korkeakoulu, joka
antaa akatemiallista opetusta saamatta
toimeenpanna tutkinnoita ja jakaa oppiarvoja. Uudet
Englannin yliopistot (Manchesterin, Liverpoolin,
Birminghamin y. m.) ovat kehittyneet
tällaisista „university collegeista". Naisia varten
on olemassa erikoisia collegeja. — 4.
Amerii-kassa käytetty nimitys, joka tarkoittaa
yliopistoa, joko varsinaisia tai ylemmän koulun ja
yliopiston välillä olevaa korkeakoulua. — 5.
Useiden Englannin ja Pohjois-Ameriikan
ammattikoulujen ja opetuslaitosten (pappis-,
eläinlääkäri-, taiteilija- y. m. opistojen) nimitys. —
6. Nimitys, jota Englannissa käytetään eräistä
yleisistä ylemmistä oppilaitoksista, jotka ovat
etupäässä perustetut maksutonta opetusta varten
ja alkuaan kirkolliselle pohjalle sekä muuten
ovat samaa laatua kuin n. s. „public schools".
Niissä oppilaat ovat sisäoppilaina.
Vapaapaikkoja on kyllä vieläkin, mutta etupäässä niissä
nykyään käy ylhäisön lapsia. — 7. Eräiden
englantilaisten oppineiden seurojen nimitys. —
8. Rakennusryhmä, jossa on yllämainitunlainen
opetuslaitos tai seura.

Collège f-lv’z] (ransk. < lat. collegium ks. t.),
Ranskassa ja Belgiassa käytetty nimitys
ylemmistä oppilaitoksista, jotka vastaavat meidän
maamme lyseoita. Ne ovat joko kunnallisia tai
aivan yksityisiä kouluja, nauttien kumminkin
ainakin osittain valtion kannatusta.
Collöge-oppilaitoksia on Ranskassa kahta lajia:
täydellisiä (collèges de plein exercise), jotka
valmistavat oppilaita ylioppilastutkintoon, jakautuen
yläasteilla kahteen osastoon (sectionsj,
humanistiseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen,
sekä jonkinlaisia keskikouluja (petits collèges).
Myöskin ylemmistä tyttökouluista käytetään
samaa nimitystä: collèges de jeunes filles.

O. il-e.

Collège de France f-le’z da fräs] (ransk.,
oik. „Ranskan oppilaitos"), korkeakoulu
Pariisissa, jonka kuningas Frans I perusti Budén
kehoituksesta 1529. Laitoksessa on tätä nykyä
yli 40 professoria ja pidetään luennoita sekä
humanistisissa tieteissä että
luonnontieteissä-Luennot ovat maksuttomat ja kaikille vapaat.
Tutkintoja ei laitoksessa toimeenpanna.
Varhemmin oli laitoksen nimenä „Collège du roi"
tai „Collège royal". [Lefranc, „Histoire du
Collège de France" (1892).]

Collegia pontificia f-éf- -fi’-] (lat.),
opetuslaitokset, joissa valmistetaan roomalaiskatolisia
lähetyssaarnaajia lähetettäviksi työhön
ei-kato-lisiin kristittyihin maihin. Vanhimman,
Collegium germanicum’in, perusti 1552 Roomassa
Ignatius Loyola Saksaan lähetettäviä työntekijöitä
varten, ja se on ollut mallina muille
samanlaisille laitoksille. Muodollisesti se on yliopisto,
mutta on itse asiassa enemmän luostarikoulun
kaltainen. Pian perustettiin useita samanlaisia
kouluja: kreikkalainen 1577, englantilainen 15791
ja unkarilainen, joka yhdistettiin saksalaiseen
1584, y. m. V. 1621 Urbanus VIII perusti
koulun „Collegium urbanum de propaganda fide".
Myös Wieniin, Praagiin, Napoliin, Pariisiin on
tällaisia laitoksia perustettu. Nykyään ne ovat.
kaikki riippuvaisia kongregatsionista „de
propaganda fide".

Collegium [-C-] (lat.), virkatoveruus, mää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0908.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free