Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Collegium canonicorum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
rätyn tehtävän yhteen liittämien henkilöiden
(collegæ) yhteys, esim. roomalaisten collegium
prætorum, c. tribunorum. Keskiajalla c. tuli
merkitsemään opiskeluhuoneistoa, varsinkin
yliopistojen yhteydessä olevia rakennuksia, joissa
opettajat ja ylioppilaat saivat asunnon.
Nykyisin c. merkitsee myöskin luentokurssia.
Lauseparsi „tres faciunt collegium" tarkoittaa
opettajan velvollisuutta luennoida, vaikka vain kaksi
kuulijaa on saapuvilla, vrt. Kolleegiumi.
Collegium canonicorum [-&- -ö’r] (lat.),
tuomiokapitulin vanha latinainen nimitys.
Collegium germanicum [-e- -ä’-], oppilaitos
Roomassa, ks. Collegia pontificia.
Collegium illustre [-ë’- -u’-] l. Collegium
regium, oppilaitos, joka ritariston ja aatelin
päätöksestä avattiin Tukholmassa 1626 ja oli
aiottu yksinomaan aateliston poikia varten.
V. 1632 opiston toiminta lakkasi.
Collegium medicorum [e’- -ö’-] l.collegium
medicum, alkujansa muutamain
yksityisten tukholmalaisten lääkärien perustama
yhdistys, jolle kunink. kirjeellä 16 p:ltä toukok.
1663 oli myönnetty erinäisiä oikeuksia ja
velvollisuuksia niin hyvin „sen epäjärjestyksen
poistamiseksi ja torjumiseksi, joka rakkaassa
isänmaassamme vallitsee lääketieteen ja
lääkäritoiminnan alalla" kuin kotimaisten lääkärien
aseman tukemiseksi ja yleisön turvaamiseksi
kaikenlaisten parantajain, leikkaajain ja
lääkeaineiden kaupustelijain ja valmistajain
puoskaroimista vastaan. Vähitellen kehittyi ja
järjestyi kuitenkin yhdistys, jolla aluksi oli ajan
hengen mukaisesti johonkin määrin
ammattikunnallinen leima, hallinnolliseksi virastoksi,
jonka tuli „hallita ja valvoa valtakunnan koko
lääkintälaitosta". Yhdistystä varten 1688
vahvistetussa uudessa ohjesäännössä eli „armollisesti
vahvistetussa lääkintäasetuksessa kuninkaallista
collegium medicumia varten", jonka asetuksen
pohjalla meidänkin maamme lääkintälaitos on
kehittynyt ja jossa lausutut periaatteet
vieläkin ovat pääpiirteiltään voimassa, määritellään
lähemmin collegiumin oikeudet tutkia ja
laillistuttaa maan tulevat lääkärit, valvoa m. m.
apteekki- ja kätilölaitosta, koettaa ehkäistä
puoskaroimista sekä toimia kulkutautien
vastustamiseksi j. n. e.
Kun maamme oli yhteydestään Ruotsin kanssa
erotettu, määrättiin maahamme erityinen
hallitus lääkintäasioita varten ja tälle „collegium
medicumille", jota varten ohjesääntö
vahvistettiin 1816, uskottiin „maan lääkintäasian hoito
ja valvonta niiden perusteiden mukaan, jotka
voimassa olevain asetusten nojalla ovat Ruotsin
collegium medicumia — — — varten voimassa
ja vahvistetut". V. 1830 muutettiin colleg.
medicum „ylihallitukseksi lääkintälaitosta varten" ja
1878 „Suomen lääkintähallitukseksi". A. K-s.
Collegium raumense [-e’- -e’-], Rauman
fransiskaaniluostarin latinalainen nimitys. Se ei
ollut, kuten H. Spegel y. m. (myöhäisemmätkin)
historioitsijat väittävät, mikään oppilaitos, joka
muka olisi ollut luostarin yhteydessä. [K. A.
Bomansson, „Hvad betecknar „Collegium
Raumense" (Hist. Ark. VI).]
Collemaceæ ks. Jäkälät.
Collett [-e’-], Jacobine Camilla
(1813-95), o. s. Wergeland, norj. kirjailijatar,
runoilija Henrik Wergelandin (ks. t.) sisar, herätti
paljon huomiota jo ensimäisellä, vakavasti ja
rohkeasti kirjoitetulla „Amtmandens døtre"
romaanillaan (1855), jossa hän terävästi ja
säälimättä arvostelee yhteiskunnallisia oloja, vieläpä
itse avioliittoakin (kirjasta ilmestyi Norjassa
uusi painos vielä 1897). C:n muista julkaisuista
ovat mainittavat: „Fortællinger" (1861),
mestarilliset elämäkerralliset kertomukset „I de lange
nætter" (1863), „Sidste blad" (3 osaa, 1868-73).
„Fra de stummes leir", „Mod strømmen", I-II
(1879-85). C., jota pidetään Norjan etevimpänä
kirjailijattarena, oli naisasian innokkaimpia ja
taitavimpia puoltajia maassansa. V. 1892-94
ilmestyivät C:n kootut teokset 8 niteessä. [Clara
Bergsøe, „Camilla Collett, et livsbillede".]
2. Robert C. (s. 1842), norj. eläintieteilijä,
edellisen poika, eläint. professori Kristiaaniassa
1884. Hänen tieteelliset teoksensa käsittelevät
etupäässä erinäisiä selkärankaisten luokkia,
varsinkin Norjan kalastoa ja linnustoa: „Norges
fugle og deres geografiske udbredelse i landet"
(1868, Forhandl. i Chra videnskabsselskab) ja
„Norges fiske" (1S74, 3 täydennysosaa 1879-1905).
C:n etevistä yleistajuisista teoksista
mainittakoon „Fugleliv i det arktiske Norge" (uusi pain.
1907). Kristiaanian museon arvokkaat
luurankoiskokoelmat ovat hänen järjestämänsä ja
suureksi osaksi hänen keräämänsä.
Colliander-suku on peräisin Ruotsin
Smålandista ja tavataan Suomessa 1600-luvun
alkupuolelta saakka. Otto Immanuel C.
(s. 1848), piispa; ylioppilas 1867, teol. tohtori
1881, käytännöllisen teologian professori 1883;
nimitettiin Kuopion hiippakunnan piispaksi
1897, Savonlinnan hiippakunnan piispaksi 1899.
C:n erikoisala on ollut hymnologia (julkaissut
„Evangelisk-luthersk hymnologi", 1880) ja
varsinkin kirkkomusiikki: hän on ollut
puheenjohtajana 1S86 asetetussa koraalikomiteassa,
jonka työn tuloksena koraalikirja 1897 valmistui
(C.n ja R. Faltinin yhteistyötä) ; periaatteitaan
C. selvitti kirjassa „Kysymys uudesta
koraalikirjasta Suomen kirkolle" (1898). Näiden
mukaisesti toimitettu, nyt suureksi osaksi myös
rytmillisiä sävelmiä sisältävä uusi
koraalivirsikirjan mallipainos, ynnä tähän liittyvä
koraalikirja ilmestyi 1904, sen komitean toimesta, jonka
kirkolliskokous 1898 oli asettanut, ja jonka
puheenjohtajana C. myös toimi. Muista C:n
julkaisuista mainittakoon „Grunddragen af det
bibliska kyrkobegreppet" (1882), „Suomen
kirkon evankeliumitekstien selityksiä" (1891-92;
keskeneräiseksi jäänyt) ; laajasuuntainen
persoonahistoriallinen teos „Suomen kirkon
paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan" (v:sta
1908).
Collie ks. Koira.
Collier [kolia], John Payne (1789-1880),
engl. kirjallisuushistorioitsija. Hänen
pääteoksensa on „History of english dramatic poetry’"
(Lond. 1831, 3 nid.).
Collin [-i’-], Anders (1754-1830), ruots.
mystikko, tuli 1771 Tukholmaan, jossa kohosi
sukankutojankisälliksi. Täällä hän mieltyi
Tolstadiuksen kirjoihin, mutta liittyi pian Jakob
Böhmen (ks. t.) „sisäistä kristinuskoa" vaativiin
aatteisiin, joita ryhtyi esittämään pitämissään
kokouksissa (konventikkeleissa) vaatien samalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
