Tietosanakirja / 1. A-Confort / 1725-1726 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Condillac ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suuri Conde

menestyksellä Saksassa ja Alankomaissa. Kun
fronde-kapina 1648 alkoi Ranskassa, oli C. ensin
hallituksen puolella
ja teki sille Suuria
palveluksia, mutta
kun hallitus ei
tyydyttänyt hänen
liial-sia vaatimuksiaan,
teki hän liiton
Espanjan kanssa ja aloitti
uuden sisällisen sodan
1651, mutta joutui
1652 tappiolle
Pariisin edustalla
taistellessaan hallituksen
joukkoja vastaan,
joita Turenne johti.
Tämän jälkeen C.
meni Espanjan
palvelukseen ja kävi
Espanjan sotajoukkojen ylipäällikkönä
vaihtelevalla menestyksellä sotaa omaa isänmaatansa
vastaan. Pariisin parlamentti tuomitsi hänet
1654 kuolemaan majesteetinrikokseta, mutta
kun Espanjan ja Ranskan välinen sota päättyi
1659, teki C. sovinnon Ludvik XIV:n kanssa
ja palasi Ranskaan. Hän oli sitten päällikkönä
Espanjaa ja Hollantia vastaan käydyissä
sodissa ; tuli Turennen kuoleman jälkeen 1675
Reinin armeian ylipäälliköksi, mutta luopui
pian kivulloisuuden takia päällikkyydestä ja
eleli viimeiset vuotensa Chantillyn linnassa.
C. oli taitava ja urhoollinen sotapäällikkö, mutta
samalla ylpeä, omavaltainen ja valtiollista
arvostelukykyä vailla oleva mies. [Aumale, „Histoire
des prinees de Condé pendant les XVI:e et XVII:e
siSeles".]

5. Louis Joseph de Bourbon, C:n
prinssi (1736-1818), oli mukana seitsenvuotisessa
sodassa, poistui vallankumouksen alkaessa 1789
Ranskasta, muodosti ranskalaisista pakolaisista
sotajoukon, jonka johtajana taisteli omaa
isänmaataan vastaan vuoteen 1801; palasi
Bourbonien mukana Ranskaan.

6. Louis Henri Joseph de
Bourbon, C:n prinssi (1756-1830), edellisen poika,
oli vallankumouksen aikana isänsä kanssa
maanpaossa ja taisteli emigranttien joukossa
Ranskaa vastaan; palasi 1814 Ranskaan; oli
viimeinen sukuansa. Hänen poikansa oli se
Eng-h i e n i n herttua (ks. t.), jonka Napoleon antoi
ampua 1804. ./. F.

Condillac [ködija’k], Etienne Bonnot
de C. (1715-80), ransk. sielutieteilijä,
„sensualismin" perustaja, oli pappi, „abbé", mutta ei
koskaan toimittanut papillisia tehtäviä, toimi
kauan Parman perintöprinssin kasvattajana ja
oli tuottelias kirjailija. Pääteoksessaan „Traité
des sensations" hän koettaa osoittaa, että
sielumme saa kaiken sisällyksensä aistimuksista;
mielikuvat, tunteet ja yleensä kaikki, mikä
tajunnassa on, on vain „muuntuneita
aistimuksia". C:n oppi vaikutti hyvin voimakkaasti ajan
naturalististen ja kumouksellisten aatesuuntien
kehitykseen. Itse hän ei kumminkaan ollut
materialisti, vaan piti sielua yksinkertaisena,
aineettomana, kuolemattomana olentona. C. on
myöskin julkaissut yleisen historian oppikirjan
(13 os.) y. m. A. Gr.

Conditio [cöndi’tiö] (lat.), ehto, edellytys. —
Conditio sine qua non, „ehto, jota ilman
ei" (asia ole mahdollinen), välttämätön ehto.

Con dolcezza [-Itse’taa] (it.), mus., suloisesti.

Condom [ködö’J (ransk.), erään engl. lääkärin
Contonin keksimä, ohkaisesta kumivalmisteesta
tehty tupentapainen laitos, joka on aiottu
mie-henkalun päällystäksi sekä tarttumavaarau
välttämiseksi sukupuolisessa yhtymyksessä kuin
myöskin hedelmöittämisen estämiseksi. M. O-B.

Condominium [-mi’-] (lat. con 1. cum =
yhdessä, ja dominium < domitius = herra), yhdys-,
yhteisomaisuus, myös yhteishallinto. K. J. II.

Condor, etelä-amer. kultaraha = 10 pesos’ta;
Chilessä = 47,s Smk., Kolumbiassa = 40,i Smk.

Condorcet /lcödorsè’], Marie Jean
Antoine Nicolas Caritat, C:n markiisi
(1743-94), ransk.
tiedemies ja historianfilosofi,
antautui ensin
matemaattisiin opintoihin ja
julkaisi useita
matemaattisia tutkimuksia,
valittiin 1769 Ranskan
tiedeakatemian
jäseneksi ja 1773 sen
pysyväiseksi sihteeriksi,
jossa toimessa ollessaan
on kirjoittanut lukuisia
tiedemiesten
elämäkertoja. C. yhtyi
innokkaasti ensyklopedistein
henkisiin
uudistusaat-teisiin sekä
vallankumouksellisiin pyrintöihin, valittiin 1791
„lakiasäätävän kansalliskokouksen" ja 1792
„kansallis-konventin" jäseneksi, toimi jonkun aikaa
edellisen puheenjohtajana, kuului valtiomiehenä
lähinnä „giroudisteihin". Tämän puolueen
kukistuttua hän pantiin syytteeseen, mutta pääsi
pakenemaan ja eli 8 kuukautta piiloutuneena,
kirjoittaen sill’aikaa m. m. mainion
historianfilosofisen teoksensa „Esquisse d’un tableau historique
des progräs de 1’esprit humain" (ilm. 1794), jonka
perusaate on luja luottamus ihmiskunnan
lakkaamattomaan ja rajattomaan edistymiseen. Lopulta
hän kuitenkin vangittiin ja kuoli vankilassa,
luultavasti itse ottamastaan myrkystä. C:n
kootut teokset julkaisivat F. Arago ja C:n vävy
O’Connor (12 os., 1847-9). A. Gr. ’

Condorvet.

Condottiere, mon. condottieri [-e’-] (it., ■=
päällikkö, johtaja), kondottieeri. Näin nimitettiin
niiden palkkajoukkojen (condotta) päälliköitä,
joita Italian valtiot 1300- ja 1400-luvuilla
käyttivät keskinäisissä taisteluissaan. Heidän
ainoana tarkoitusperättään oli palkka ja saalis;
voittaakseen suurempia etuja he monesti
vaihtoivat puoluetta ja sotiessaan he usein ryöstivät
omassa maassa, mutta säästivät vihollista.
Toisinaan iie aloittivat omin päin sodan rosvoamisen
tarkoituksessa. Muutamat heistä, esim.
Francesco Sforza, kohosivat itsenäisiksi ruhtinaiksi.

G. H.

Condylarthra, paleont.,
alkukavioeläi-m e t, nykyisten kavioeläinten, paksunahkaisten
ja laiskiaisten yhteiset kantamuodot. Ne
esiintyivät tertiäärikauden alussa, eocenivaiheella.

P. E.

Condyloma, kondylomi. C. acuminatum,

Suuri Condé.

Condorcet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>