- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
3-4

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työehtosopimus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

tyn elinkeinoilmoituksen nojalla tai
asianomaisella luvalla, toiseksi puoleksi taas näiden
elinkeinonharjoittajien työssä olevat työntekijät.
Ammattivaltuuston tehtävistä elinkeinojen
edistäjinä, tilastotietojen kerääjinä, työsääntöjen
tarkastajina, työriitain sovittelussa,
ammattiopetuksen ja oppilasolojen valvojina j. n. e. sisältää
asetus erikoisia määräyksiä. Elinkeinoetujen
edistämiseksi on koko maata varten asetettava
keskusvaltuusto, josta senaatilla on valta antaa
tarkempia säännöksiä. — T-.eita on olemassa
Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa (työneuvostot,
con-seils du travail, joiden yläpuolella on
keskusneu-vosto, conseil superieur du travail). Italialaiset
t:t (camere del lavoro) eivät ole todellisia t:eita,
vaan työväen ammattiliittojen elimiä, joita
kunnat kannattavat; Sveitsin t:t taas ovat
oikeastaan työväensihteeristöjä (ks. t.). Italian ja
Sveitsin t:eita voisi siis pikemmin nimittää
työväenkamareiksi, koska ne edustavat
yksinomaan työväkeä. E. Bk.

Työkirja, poliisikamarista, maistraatista,
jär-jestysoikeudesta tai kruununnimismieheltä
saatava todistus, joka annetaan sille, joka aikoo
lähteä työnhakuun kotikuutansa ulkopuolelle.
T: n voimassaoloaika on yksi vuosi. Sen on
oikeutettu saamaan henkilö, joka osoittaa
olevansa hengille kirjoitettu sekä maksaneensa
edellisen vuoden kruunun- ja kunnanmaksnnsa eikä
ole toisen edusiniehyyden tai isäntävallan
alainen. Edusmiehyyden alaiselta vaaditaan
edusmiehen suostumus. T:ssa mainitaan m. m. henkilön
kotipaikka ja paikka, jonne työnetsijä aikoo
lähteä.

Työkoti, hyväntekeväisyyslaitos, jossa
työttömät saavat vapaan asunnon, työhuoneen ja
tilaisuuden ansaita toimeentulonsa suorittamalla
yksinkertaisia töitä ja toimia. T:ja on olemassa
esim. vapautettuja vankeja, tylsämielisiä y. m.
varten. J. F.

Työkoulu. Vanhemman koulun
kasvatus-ihanteena oli silloinkin, kun sen tarkoitukseksi
ilmoitettiin siveellisen luonteen kasvattaminen,
itse asiassa laajatietoinen ja selväkäsitteinen
ihminen. Jo varhain oli kuitenkin eritoten
kansanopetuksen uudistajain puolelta vaadittu,
että tietoihin liitettäisiin taitoja, s. o. että
käytännöllistäkin opetusta otettaisiin ohjelmiin,
jottei oppilas vieraantuisi ympäristönsä
käytännöllisestä elämästä ja jotta hänen luovat,
konstruktiiviset kykynsä, joista ihmisen arvo
etupäässä riippui, kehittyisivät (Pestalozzi,
Fichte, Cygnaeus y. m.). Varsin pontevasti
tehosti 20:nnen vuosis. alussa luovain voimain
kehittämistä koulussa n. s. taidekasvatussuunta
(Nietzsche, Langbehn, Lange y. m.). Tämä suunta,
jonka tuloksia m. m. oli piirustusopetuksen
uudistus, suli kuitenkin vähitellen
työopetuspvrkimyk-sen kanssa yhdeksi suunnaksi, jota ruvettiin
nimittämään t:ksi. Kumpikin asetti näet
keskeiseksi entisen reseptiiviteetin sijalle oppilaan
omavaraisen, luovan työn, hänen
omatoimisuutensa. Kun tämän kehittämisessä oli
välttämätön ottaa huomioon lapsen luontaiset
harrastukset eri ikäasteilla ja lapsi varsinkin
varhemmalla iällä oli suunnattuna konkreettiseen
toimintaan, jouduttiin lapsipsykologisistakin syistä
vaatimaan paljo käsiaskartelua opetukseen, m. m.
myös työskentelyä oppilaspuutarhoissa, koulu-

keittiöissä, työpajoissa, laboratoreissa j. n. e.
Jyrkin t.-suunta tahtoo n. s. yleistä sivistystä
varten järjestettyjen koulujen tilalle kouluja,
joilla kullakin on ammatillinen sävynsä, koska
,,yhden asian oikea tietäminen ja harjoittaminen
luo korkeamman sivistyksen kuin puolinaisuus
satakertaisessa", siis maataloudellisia ja
teollisia kansakouluja sekä samanlaisia lyseoita ja
kauppalyseoitakin.

Psyko.ogisen pohjan työkoulupyrkimyksille
antoi Wundtin voluntarismi ja Jamesin
pragmatismi sekä nykyinen lapsipsykologia.
Ulkomaisista lukuisista t.-kirjailijoista mainittakoon
Kerseliensteiner, Pabst, Seinig, Dewey, Lay,
Gau-dig, Weber ja Lehmann. — T.-asia on saanut
Suomessa melkoista vauhtia, ja on sillä oma
äänenkannattajansakin ,,Työkoulu" (per. 1915).
Kotimaisista t.-kirjailijoista mainittakoon vaiD
Yrjö Blomstedt vainaja, ks. myös
Teonperi-a a t e. Raa.

Työkyky ks. Teho.

Työkyvyttömyys. Työväen vanhuus- ja
työ-kyvyttömyysvakuutuslain säädännössä (ks.
Työ-väenvakuutus) sanotaan työkyvyttömäksi
eli invalidiksi henkilöä, joka työvoimainsa
hei-kontumisen takia ei saata sellaisella työllä, jota
hänen voimiinsa sekä ammatti- ja työtaitoonsa
katsoen voidaan häneltä vaatia, ansaita laissa
säädettyä osaa siitä työansiosta, jonka
työtaidoltaan hänen vertaisensa henkisesti ja
ruumiillisesti terve henkilö voi samassa ajassa ja
samalla paikkakunnalla työllään ansaita.
Mainittu työansion osa on yleensä määrätty
kolmannekseksi (Saksassa, Luxemburgissa,
Romaa-niassa). Ruotsin laissa v:lta 1913 katsotaan
työkyvyttömäksi yleensä se, joka ei voi itseään
elättää työllä, joka vastaa hänen voimiaan ja
taitojaan. Ranskan työväen eläkelaissa v:ltal910
puhutaan vain täydellisestä ja pysyvästä työ
kyvyttömyydestä (incapacitS absolue et perma
uente de travail).

Työväen tapaturmavakuutuslainsäädännössä
määrätään tavallisesti t:n aste luvulla, joka
ilmoittaa kuinka monta prosenttia työkyky on
täydestä alentunut. Samoin tehdään yleensä
yksityisen henkivakuutuksen yhteydessä myönnetyssä
t.-lisävakuutuksessa. 0. H-n.

Työkyvyttömyyseläke ks. Työkyvyttö
m y y s v a k u u t u s.

Työkyvyttömyyseläkevakuutus ks.
Työkyvyttömyysvakuutus.

Työkyvyttömyyslisävakuutus ks. T y
ö-k y v y 11 o m y y s v a k u u t u s.

Työkyvyttömyysvakuutus ilmaantuu sekä
yksityis- että sosiaalivakuutuksena.
Yksityisvakuutuksen myöntävät useat
henkivakuutusyhtiöt henkivakuutuksen liitteenä. Kotimaisten
yhtiöiden toiminnassa tavataan kaksi eri
muotoa. Suorittamalla sovitun lisämaksun saavuttaa
vakuutettu oikeuden työkyvyttömvysprosentista
riippuvaan vakuutusmaksujen alennukseen (t y
ö-kyvyttömyyslisävakuut us) tahi sen
ohessa myöskin vuotuiseen eläkkeeseen (t y
ö-k y v y 11 ö m y y s e 1 ä k e v a k u u t u s), jos hän
CO vuotta nuorempana joutuu työhön
kykenemättömäksi. ,

Muutamat määrätyssä piirissä toimivat
yksityiset eläkekassat myöntävät osakkaalle, joka
ennen eläkeikää kadottaa ansaitsemiskykynsä,

Työkirja—Työkyvyttömyysvakuutus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free