- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
9-10

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työlakkovakuutus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

9

Työlakkovakuutus—Työlaulut

1Q

saattavat tarpeeksi kauan ylläpitää lakkoa.
Sitäpaitsi on erittäin tärkeätä, että työnantajat
eivät voi saada käytettäväkseen muualta tullutta
työväkeä lakontelmeitten sijaan. Sen vuoksi
lakkolaiset lakkovartioita asettamalla ja
työnhalui-siin 1. n. s. lakonrikkureihin muuten
vaikuttamalla koettavat estää näitä ryhtymästä työhön
lakonalaisessa liikkeessä. Helposti
ymmärrettävistä syistä tarjoo hyvä liikeaika parempia
edellytyksiä lakon onnistumiselle kuin huono. —
Käytettävissä olevan tilaston mukaan on
verraten pieni määrä lakkoja täydellisesti
onnistunut. Siitä huolimatta on epäilemätöntä, että
työväellä on ollut lakoista hyötyä ja että se
niiden avulla on voinut tuntuvasti parantaa
asemaansa. Lakot ovat joskus tuottaneet etua
laajoille lakkoihin osaaottamattomillekin
työväen-piireille m. m. siten, että ne ovat antaneet
aihetta monen voimassa olevan
työväenlainsäädän-nön määräyksen syntymiseen. Onpa lakon
siveellinenkin vaikutus tunnustettava varsin
suuri-arvoiseksi. Pelkkä lakon mahdollisuus pelottaa
työnantajia menemästä liian pitkälle oman
kantansa ajamisessa ja pakottaa heidät työehtoja
määrättäessä ottamaan työväenkin vaatimukset
jossakin määrin huomioon. Työläisiä taas
rohkaisee se tietoisuus, että hekään eivät enää ole
kokonaan väkevämpiensä armoilla, vaan että
heilläkin on käytettävinään ase, jonka avulla he
itsekin voivat päästä vaikuttamaan asemansa
muodostumiseen. — T :jen kansantaloudellisia
s?u-lauksia sitä vastoin yleensä pidetään erittäin
turmiollisina. Ne tuottavat tuntuvia aineellisia
tappioita sekä työnantajille että työväelle ja
voivat aikaansaada melkoisen tuotannon
vähenemisen ja tehdä arvottomiksi suuret määrät
tuotantovälineitä, esim. helposti pilautuvia
raaka-aineita. Jos niitä tapahtuu tiheään ja ne
kestävät kauan, niin ne voivat, ellei juuri hävittää,
niin kumminkin riuduttaa kokonaisen
teollisuus-haaran ja vaikuttaa häiriöitä sellaisillakin
ammattialoilla, joita ne eivät ole suorastaan
koskeneet; ainakin ne lamauttavat yritteliäisyyttä ja
ehkäisevät siten teollisuuden kehitystä.
Kokemus on osoittanut, että varsinkin pienten ja
keskikokoisten liikkeiden on vaikea kestää
lakkojen aiheuttamia vahinkoja. Tämä seikka on
työnantajain puolelta synnyttänyt
työlakko-vakuutuksen (ks. t.). Toiselta puolen on
kuitenkin väitetty, että se tuotannon vähennys,
jonka lakot aiheuttavat, tulee lakkojen jälestä
pian korvatuksi suuremman työintensiteetin
kautta. Ainakin on lakkojen ansiopuolelle
pantava, että ne usein ovat antaneet aihetta
tärkeiden teknillisten keksintöjen tekemiseen ja
pakottaneet työnantajat panemaan liikkeissään
toimeen paremman työnjärjestelyn ja ottamaan
käytäntöön teknillisiä uudistuksia.

Suomessa 1910-14 sattuneiden työnseisausten,
etupäässä työlakkojen, luvusta ja tuloksista on
olemassa seuraavia tietoja:

Vuosi [-Työnseisausten-] {+Työn- seisausten+} luku Sovittelu °/o Tv önanta- jain voitto % Työväen voitto °/o
1910 54 25,9 57,4 16,7
1911 51 33,a 49,o 17.7
1912 59 42,i 47.5 lO.i
1913 70 40,o 35,7 24,.
1914 37 5fi,8 37,8 5,4

[E. Bernstein, ,,Lakko"; Herkner.
..Työväenkysymys"; ,,Työtilastollinen aikakauskirja";
,,Yhteiskunnallinen käsikirja".] J. F.

Työlakkovakuutus. Työnantaja tahtoo tällä
vakuutuksella suojella itseään niitä taloudellisia
vahinkoja vastaan, jotka puhjennut työlakko
tahi työsulku aiheuttaa. Tehdään
vakuutussopimusta laadittaessa erotus varsinaisten
lakko-vahinkojen ja niiden vahinkojen välillä, jotka
voivat ilmaantua lakon yhteydessä. Edellisiin
luetaan 1) käyttämättä jäävien työaineiden
pilaantuminen; 2) lakonkin aikana suoritetta
vat liikekustannukset, kuten esim. henkilökunnan
palkat, vakuutusmaksut, lainaili korot, vuokrat
ja verot; sekä 3) liikevoiton kadottaminen, olipa
siihen syynä tuotannon väheneminen, ostajain
siirtyminen lakon ulkopuolelle jääneelle kilpai
lijalle taikka konjunktuuritappio sekä ne hyvi
tykset-, jotka liikkeenharjoittajan täytyy muk
saa ostajalle tilauksen viivytetystä tai
laiminlyödystä suorittamisesta. Jälkimäiseen
ryhmään kuuluvat rakennusten, työkoneiden ja
raaka-aineiden tahallinen pilaaminen ja hävittä
minen (ks. Sabotage).

Useimmissa maissa ovat viimeksi kuluneiden
kymmenen vuoden aikana erinäiset
työnantajajärjestöt alkaneet jäsenilleen korvata lakkojen
ja työsulkujen aiheuttamia vahinkoja tahi ovat
ne sitä varten piirissään perustaneet keskinäisiä
vakuutusyhdistyksiä. Annettava korvaus
lasketaan suurestikin vaihtelevalla tavalla.

Suomen työnantajain keskinäinen lakkovakuu
tusylitiö perustettiin 1910. Osakkaaksi voi
päästä vain Suomen yleisen työnantajaliiton
jäsen. Vakuutus myönnetään kahdessa eri
muodossa, ollen vakuutuksen esineenä joko vuoden
yleiset, edellisen vuoden tilipäätöksen
perustuksella lasketut kulungit ynnä 6%:n korko varas
tossa olevien raaka-aineiden, puolivalmisteiden
ja, jos niin halutaan, täysivalmisteidenkin arvolle,
joka määrätään viimeisen inventaariluettelon
perustuksella, taikka myöskin 6%:n korko
arvioidun vuosituotannon koko arvolle. Edelli
sessä tapauksessa luetaan yleisiin
liikekulunkei-hin päällystön, konttorihenkilökunnan,
teknillisten johtajain, lääkärin y. m. vakinaisessa pai
veluksessa olevan henkilökunnan palkat,
vetojuhtien ylläpito, ja, jos niin tahdotaan,
huoneiston vuokra, palo- y. m. vakuutusmaksut ja verot.
Korvausoikeus alkaa neljännestä lakkopäivästä.
Vakuutusmaksut määrätään vakuutussumman
prosenttina ja ne ovat olleet 2,5 % viimeisinä
vuosina. Kukin vakuutettu antaa
takaussitoumuksen vuoden vakuutusmaksun
kaksinkertaisesta määrästä.

V :n 1916 päättyessä oli yhtiöön liittynyt
94 osakasta, joiden vakuutussumma oli yhteensä
10,007,500 mk. Koottuja varoja oli yhteensä
742,700 mk. takaussitoumuksia lukuunottamatta.

0. B-n.

Työlaulut muodostavat
kansanlaulusävelmis-tössä oman erikoisryhmänsä. Niiden rakenne on
suppea, enimmiten vain alinomaan kertautuva
säe tahi säepari. Samoin sanatkin kertautuvat
yhtäläisinä. Sävelmän rytmi liittyy työnteossa
tarvittaviin ruumiinliikkeisiin. T:n tarkoituk
sena onkin järjestää yhteistyössä ahertavien
ihmisten liikkeet käymään samassa tahdissa.
Näin sujuu työ säntillisemmin ja aika kuluu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:20 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0017.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free