- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
13-14

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työnantajain yhdistykset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

13

Työnantajain yhdistykset—Työnjako

14

yleinen työnantajaliitto", jonka tarkoituksena on
suojella ja edistää maan elinkeinoelämän yleisiä
ja lainsäädäntöetuja, edistää sitä, että
työnantajain muodostamat yhdistykset yhdenmukaisesti
ja yhteisesti esiintymällä valvovat työnantajain
etuja sekä työskennellä siihen suuntaan, että
eripuraisuudet työnantajain ja työntekijäin välillä
mikäli mahdollista vältetään tai rauhallisella
tavalla ilman työnseisauksia ratkaistaan.
Sääntöjen mukaan liitossa 011 kaksi osastoa, joista
toinen käsittää käsiammatin ja pienemmän
tehdasteollisuuden ammatti- ja paikallisliitot, toinen
suuremman tehdasteollisuuden
työnantajajärjestöt. Osaston asioissa päättävät osaston jäsenten
valitsemat valtuutetut, jotka valitsevat
keskuudestaan puheenjohtajan ja osaston hallituksen.
Liiton valtuutettuina ovat molempain osastojen
valtuutetut ja liittohallituksena osastohallitusten
kaikki jäsenet. Toistaiseksi liitossa 011 vain
suurteollisuutta edustava osasto. V. 1916 siihen oli
yhtynyt yllämainitut 9 ammattiliittoa, 3
paikallisjärjestöä ja 9 yksityistä liikettä.
Kustannukset suoritetaan jäsenmaksuilla, joiden suuruus
riippuu jäsenen maksamista työpalkoista. V. 1916
jäsenmaksut olivat 0,s tuhannelta 1915
maksettuja työpalkkoja. V. 1915 jäsenten
suorittamat työpalkat olivat 47,741,676 Smk. Liitto
julkaisee suomen- ja ruotsinkielistä kuukauslehteä
..Työnantaja". — Työväenjärjestöjen esimerkkiä
noudattaen työnantajatkin näyttävät pyrkivän
kansainvälisiin kosketuksiin ja yhteistoimintaan.
Niinpä esim. Pohjoismaiden: "Ruotsin, Norjan,
Tanskan ja Suomen työnantajat pitävät yhteisiä
pohjoismaisia työnantajain kokouksia.
Kansainvälisistä työnantajaliitoista huomattavin on 1909
perustettu ,,kansainvälinen merenkulkuylidistys"
(international shipping federation ltd), johon on
liittynyt englantilaisia, hollantilaisia,
belgialaisia, tanskalaisia, saksalaisia ’ ja ruotsalaisia
laivanvarustusliikkeitä ja jonka tarkoituksena on
yhteistoiminnan aikaansaaminen
työväenkysymyksissä.

Työriidoissa on työnantajajärjestöjen
tehokkaimpana taisteluaseena työnsaannin
ehkäiseminen työväeltä (ks. lähemmin Työtaistelut,
Työ n sulku). Tärkeänä päämääränä niillä
myöskin on työtaistelujen työnantajille
vahingollisten seurausten lieventäminen. Jos esim.
lakkotilaan julistettu liike ei voi saada uutta
työvoimaa lakon tehneitten sijaan, koettaa järjestö
teettää liikkeen työt muilla jäsenillään.
Samaten koetetaan estää lakko- tai sulkutilassa
olevia liikkeitä menettämästä asiatuttaviaan, siten
että järjestön jäsenet silontuvat olemaan
ottamatta suorittaaksensa tällaisten liikkeiden
asia-tuttavien tilauksia. Erittäin tärkeänä
työnantajat ja heidän järjestönsä pitävät, että
urakka-ja hankintasopimuksiin otetaan n. s.
lakkoklau-suuli, s. o. sellainen määräys, että työtaistelujen
sattuessa urakka- ja hankinta-aikaa on
piten-nettävä vastaavassa määrässä. T. j. ovat
myöskin aikaa myöten yhä yleisemmin ruvenneet
jakelemaan lakon tai boikottauksen alaisiksi
joutuneille jäsenilleen suoranaista raha-avustusta;
nyttemmin korvataan lakkojen ja boikottauksen
luottamat vahingot yhä yleisemmin vakuutuksen
muodossa, ks. Työlakkovakuutus.

Samalla kuin t. j. ovat lujittaneet
työnantajain- asemaa työväkeen nähden, ovat ne heidän

kesken kehittäneet solidaarisuuden tuntoa. Tässä
kohden niillä kuitenkin 011 ollut ja on
edelleenkin paljon suurempia vaikeuksia voitettavana
kuin työväenjärjestöillä. Etujen ristiriita on
näet työnantajain puolella paljon suurempi kuin
työväen keskuudessa; edelliset tuntevat itsensä
paljon suuremmassa määrässä toistensa
kilpailijoiksi kuin jälkimäiset. T. j. ovat sen lisäksi
yhteiskunnallisesti kasvattaneet jäseniänsä.
Niiden ansioksi on luettava m. 111. se, että
työnantajat vähitellen alkavat luopua siitä periaatteesta,
että he neuvottelevat ainoastaan omien
laitostensa työväen, mutta eivät työväenjärjestöjen
kanssa, joten yleiset työehtosopimukset ovat
tulleet mahdollisiksi. Työnantajain ja
työntekijäin järjestöt eivät tosin ole voineet poistaa
työtaisteluja, mutta ollen yhä suurempaa
merkitystä saavuttaneiden sovittelumenetelmäin (ks.
Työtaistelut) ja yleisten
työehtosopimusten edellytyksenä ne varmasti ovat helpottaneet
työriitojen rauhallista ratkaisua.
[,,Nykyaikainen yhteiskuntapolitiikka".] J. F.

Työnantajain yhdistykset ks.
Työnantajain järjestöt.

Työnantajaliitto ks. Työnantajain
järjestöt.

Työneuvosto ks. Työka m a r i.

Työnjako. Laajimmassa mielessä t. merkitsee,
että joku osa yhteiskunnan työtä annetaan
erityisen henkilön tai erityisen luokan
suoritettavaksi. Eri säätyluokkien syntyminen perustuu
yhteiskunnalliseen t.:oon. Talouden alalla t. ou
joko ammatillinen tai teknillinen.
Edellinen ilmenee eri ammattien ja liikehaarain
sekä itsenäisten liikeyritysten muodossa,
jälkimäinen siinä, että samassa liikkeessä
tuotantoprosessi jakaantuu yksityisiin itsenäisiin
osa-prosesseihin. Vanhalla ajalla ja varhaisemmalla
keskiajalla oli olemassa jonkinlainen t. suurissa
talouksissa (esim. keskiajan herraskartanoissa),
joissa eri orjaryhmät suorittivat määrättyjä
tehtäviänsä. Mutta varsinaisia ammatteja syntyi
laajemmassa mitassa vasta kaupunkien ja
ammattikuntalaitoksen kehittyessä 12:nnella ja
13:nnella vuosis. Käsityö erosi maataloudesta ja
jakaantui itse useihin eri ammatteihin.
Käsityöläisten rinnalla alkoi nyt vasta myöskin
kauppiaan ammatti saavuttaa suurempaa merkitystä;
samaten alkoivat persoonalliset palvelukset luoda
uusia ammatteja. Teollisuuden alalla
ammatillinen t. sai kapitalismin vaikutuksesta uutta
vauhtia 19:nnellä vuosis., jolloin toiselta puolen
syntyi aivan uusia liikehaaroja ja yrityksiä
(esim. sähköteollisuus y. m.), toiselta puolen
tuotannon jakaantuminen eri liikehaaroihin jatkui
edelleen (esim. nahkateollisuudessa 450
erikoisalaa). Alkutuotannon alalla sen sijaan
ammatillista työnjakoa on paljon vähemmin
huomattavissa. Maataloudesta ovat vain harvat työalat
erottautuneet itsenäisiksi (näitä on
puutarhanhoito, joka taas voi jakaantua useihin
erikoisaloihin, lisääntyvässä määrässä myös
metsätalous). Kaupan, varsinkin pikkukaupan alalla
ilmenee viime aikoina runsas erikoistuminen.
Tässä yhteydessä on myöskin huomattava
ammattien ja tuotantohaarain paikallinen jako.
Saman valtion piirissä sitä jo suosi
merkantilismi. Kulkuneuvojen valtava kehitys edisti
19:nnellä vuosis. kansainvälistä t:oa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:20 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0019.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free