- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
15-16

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työnantajain yhdistykset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15

Työnjohtaja—Työnsulku

16

s. o. pyrkimystä siihen, että kukin maa
harjoittaisi vain sellaista tuotantoa, johon sillä on
parhaimmat edellytykset; sen täydelliseen valtaan
pääsyä on "kuitenkin ehkäissyt kansallisia
näkökohtia silmälläpitävä talouspolitiikka
(suojelus-tullit y. m.). — Teknillistä t:oa on ollut
olemassa hämärästä muinaisuudesta asti. Se
esiintyy jo alkuperäisissä talousyhteisöissä siinä
muodossa, että taloudessa suoritettavan
tuotantoprosessin eri tehtävät (esim. karjanhoito,
peltotyöt, käsityöt y. m.) jaetaan talouskunnan
jäsenten kesken sukupuolen, iän, ruumiinvoimain.
yhteiskunnallisen aseman ja osaksi kykyjen ja
taipumustenkin mukaan. Tällainen t. pääsee
täysin kehittymään vasta keskiajan
kartanotalou-dessa. Paljon myöhemmin esiintyvä teknillisen
t:n aste on se, jolloin yhden ainoan tuotteen
valmistaminen jaetaan osatehtäviin, joiden
suorittaminen on työläisen ainoana toimena.
Tällainen t. tulee käytäntöön vasta uuden ajan
teollisuudessa, ensin n. s. manufaktuurissa,
sitten vielä täydellisemmin koneita käyttävässä
tehdasteollisuudessa ja aikaa myöten muillakin
aloilla. Suorittamalla aina saman pienen
osatehtävän työläinen saavuttaa tavattoman
kätevyyden ja nopeuden työssään, joten teknillinen t.
tuntuvasti lisää työn tuottavuutta. Samalla
työ-läismäärällä saadaan nyt aikaan monta vertaa
enemmän kuin mitä ennen oli mahdollista. Mutta
pitkälle ajettu t. tekee samalla työn
hengettömäksi ja tylsistyttää työläisen. — T:n
yhteydessä esiintyy toiselta puolen työn yhdistäminen,
joka myöskin on sekä teknillistä että
ammatillista. Vasta yhteistoiminta tekee teknillisen t:n
tehokkaaksi, sillä t:n tuottavuus ei johdu
yksityisistä osatoimista, vaan niiden yhdistämisestä.
Mitä paremmin teknillinen työn yhdistäminen
on järjestetty, sitä suurempi on työn
voima-peräisyys. — Ammatillinen työn yhdistäminen
on uudenaikaisessa talouselämässä saavuttanut
yhä suuremman merkityksen. Kun ammatillinen
t. erittää tuotantoprosessin yhä useamman uuden
liikeyrityksen osalle, pyrkii ensinmainittu
yhdistämään useat tähän asti itsenäiset yritykset
yhdeksi kokonaisliikkeeksi. Kaupan alalla tämä
ilmiö esiintyy suurmyymälöissä (ks. t.),
teollisuuden alalla siinä, että useita toisistaan
riippuvia teollisuushaaroja yhdistetään samaan
suuryritykseen, esim. kun rautatehtaat hankkivat
itselleen hiilikaivoksia, suuret
sanomalehtiyrityk-set omia paperitehtaita, j. n. e. vrt. myös
Kartelli, Trusti. [Schmoller, „Tatsachen der
Arbeitsteilung und die soziale Klassenbildung"
(Jahrbuch fur Gesetzgebung", 1889-90) ; Biicher,
,,Die Entsteliung der Volks\virtscliaft";
Durk-heim, ,,De la division du travail social".]

J. F.

Biol., ks. Polveutumisoppi ja Solu.

Työnjohtaja, jonkin määrätyn työalan
(teollisuus-, rakennus-, maanviljelysalan) työnvalvoja,
joksi tavallisesti valitaan työntekijöistä taitavin.

P-o P o.

Työnjohto, se kaikilla ihmis-, mutta erikoisesti
teollisen toiminnan aloilla hyvään onnistumiseen
välttämätön toiminta, jonka tarkoituksena on
työn järjestelmällinen suoritus, sen jakaminen
alallaan taitavien ja kätevien tekijäin kesken
ja samalla työn suorituksen ja tulosten
valvominen. T:oa on perusteellisesti tutkinut ja siinä

käänteentekeviä uudistuksia tehnyt amer. Taylor
(ks. Taylorin järjestelmä). P-o P-o.

Työnmittaaja 1. t y ö n m i 11 a r i ks. D y
namometri.

Työriidat ks. Työtaistelut.

Työn ritarit (engl. kniglits of lalor), amer.
työväeniiitto, jonka 1869 perusti räätäli U. S.
Stevens ja jonka tarkoituksena on toimia
työväenluokan aseman parantamiseksi. Liittoon
kuuluu sekä ammattitaitoisia että oppimattomia
työntekijöitä, sekä miehiä että naisia, vieläpä
varsinaisen työväenluokan ulkopuolellakin olevia
henkilöitä. Sen pohjana ovat paikalliset
yhdistykset, joiden jäsenet toisinaan ovat eri
ammatteihin kuuluvia, toisinaan taas saman ammatin
alalla toimivia; toisinaan ne taas rakentuvat
kielen ja kansallisuuden pohjalle. Paikallisten
yhdistysten yläpuolella ovat piiriliitot, jotka
valitsevat edustajia yleiskokoukseen. Koko liiton
johtajana on työmies-suurmestari (grand mastei
vjorkman), jolla on laajat valtuudet. T. r:ien
liitto oli v:een 1882 salainen yhtymä. Sen loisto
aika oli 1880-luvulla, jolloin siihen esim. 1886
kuului n. 700,000 jäsentä. Jo seuraavalla
vuosikymmenellä sen jäsenluku tuntuvasti aleni. Tämä
järjestö on pitkin matkaa ollut harrastuksiltaan
sosiaalireformatoorinen ja sosialismia vastustava.
Se on saanut työväen hyväksi aikaan sangen
paljon, m. m. ajanut perille useita
työväen-suojeluslakeja eri valtioissa, mutta tätä nykyä
sen merkitys Ameriikan työväenliikkeessä on
vähäinen. J. F.

Työnseisaus ks. Työlakko ja
Työn-sulku.

Työnsulku (engl. lockout) on työnantajan toi
meenpanema työväen työstä erottaminen, jonka
tarkoituksena on pakottaa työväki alistumaan
työnantajan tarjoomiin työehtoihin joko suora
naisesti tai välillisesti, s. o. siten että t:n lähim
pänä päämääränä on työväenjärjestöjen
hajoittaminen ja niiden taistelurahastojen tyhjentämi
nen. Samaten kuin lakot saattavat t:tkin
olla hyökkäys-, puolustus- ja myötätuntoisuus
sulkuja. T:t esiintyvät myöhemmin kuin lakot.
Suuremmassa määrässä niitä ruvettiin
toimeenpanemaan vasta sittenkuin syntyi mahtavia
työnantajajärjestöjä. Yhä edelleen ne kuitenkin
ovat harvinaisempia kuin lakot. Sen sijaan
tilasto osoittaa, että ne yleensä ovat olleet menes
tyksellisempiä kuin lakot, mikä seikka johtunee
osaksi siitäkin että työnantajat, jotka paremmin
kuin työväki ovat perillä liike-elämän kon
junktuureista. saattavat panna t:n toimeen juuri
sellaisena aikana, mikä heille on sopivin. Esim.
ilmeisen liikatuotannon aikana liikkeen
seisauttaminen saattaa olla työnantajalle suorastaan
eduksi. Mutta siihen nähden että t. yleensä
kysyy työnantajalta suuria uhrauksia,
työnantajat eivät ole erittäin halukkaita siihen heti
kohta ryhtymään ja yhtymään. Sen vuoksi on
työnantajajärjestöjen säännöissä yleisen t:n
julistaminen usein tehty riippuvaiseksi vaikei
den muodollisten ehtojen täyttämisestä. Onpa
järjestöjä, joiden jäseniä ei sääntöjen mukaan
voida missään tapauksessa yhteisillä päätöksillä
pakottaa lakkauttamaan tai supistamaan
liikettään. Useimmissa on vain yksimielinen tai
tuntuvan enemmistön päätös tässä kohden
velvoittava. Tottelemattomien jäsenien varalle on uaein

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0020.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free