Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työnvälitystoimisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’21
Työnvälitystoimisto—Työpalkka
22
Miesten Naisten Yhteensä
Paikkakunta [-Tytintaake-muksia-] {+Tytintaake- muksia+} Tarjottuja paikkoja Täytettyjä paikkoja [-Työnhake-muksia-] {+Työnhake- muksia+} Tarjottuja paikkoja Täytettyjä paikkoja [-Työnhake-muksia-] {+Työnhake- muksia+} Tarjottuja paikkoja Tävtettyjä paikkoja
V. 1916
Helsingissä 8,282 10,714 6,983 9,503 8,643 6,987 17,785 19,357 13,970
Turussa 774 333 278 72 47 39 846 380 317
Porissa 1,077 1,403 786 364 241 132 1,441 1,644 918
Tampereella 1,207 1,235 677|| 613 451 344 1,820 1,686 1,018
Viipurissa 520 275 163 1,382 1,00A 451 1,902 1,280 1,614
Kuopiossa1 225 225 103; - — 225 225 103
Vaasassa 1,469 1.988 1.014| 322 235 164 1.791 2,223 1,178
Oulussa ; 1.724 2.252 1.403| 279 113 82 2.003 2,365 1,485
Yhteensä 15.2781 18.425 n.407 12,535 10,735 8.196 27,813 29,160 19,603
V. 1915 „ 28,454124,077 19,509 15,«40 9,881 7,922 44,294 33.958 27,431
„ 1914 „ 30.510 18,538 16,339 13.397 8.481 6,309 43,907 27.019 22,702
„ 1913 „ 16,149) 7,915 6,856 9,943 7.041 4,796 26.092 14,986 11,652
„ 1912 „ 14,255 6,641 5,525 7,831 5,970 3,86:( 22,086 12,611 9,388
., 1911 „ 15,2331 6,798 5,832 j 7,551 4.966 3,554 22,784 11,764 9,386
1 Kuopion toimistosta tietoja vain tammi—huhtikuulta, nekin puutteelliset.
Taulukon numeroissa vv:lta 1914-15
havaittavissa suuri nousu johtuu siitä, että kunnallisia
t.-toimistoja käytettiin välineinä miehisten
työvoimain hankkimiseksi sota-ajan vaatimiin
suuriin Venäjän valtion töihin. Muuten on
miehisten työvoimain välitys Suomessa suurimmaksi
osaksi rajoittunut ammattitaidottomiin seka- ia
aputyöläisiin. Julkinen naisten töiden välitys on
taas pääasiassa kohdistunut palvelijattariin ja
muihin kotiapulaisiin. Ammatilliseen
teollisuustyöhön Suomen t. toistaiseksi on vähäisessä
määrässä ulottunut.
T:stä on eduskunta v. 1911 hyväksynyt
asetusehdotuksen, jonka mukaan
ainoastaan kunnat ja yhdistykset ovat oikeutettuja
harjoittamaan t:tä; yksityiset, yhtiöt ja
osuuskunnat eivät saa elinkeinokseen t:tä harjoittaa;
t:n tulee olla maksuton; kaupungeissa, joiden
hengille kirjoitettu väkiluku nousee yli 5,000
hengen, tulee olla kunnallinen t.-toimisto;
yhdistykset saavat pitää t:tä ainoastaan toimiluvan
nojalla. Senaatin asiana olisi järjestää t.-toimen
silmälläpito sekä kunnallisten t.-toimistojen
yhteistoiminta. Ennen asetuksen vahvistamista
on senaatti kuitenkin, t:n järjestämistä varten
asettamansa komitean ehdotuksesta, syksyllä 1917
jo asettanut teollisuushallituksen alaiseksi
t.-tarkastajan sekä hänen puheenjohdollaan
t.-keskuskomitean johtamaan ja valvomaan t:n
kehittämistä ja toimintaa sekä tarpeen mukaan
aikaansaamaan väliaikaisia valtion t.-toimistoja,
kunnes asetus astuu voimaan. -— [Eino Kuusi,
,,Talvityöttömvys"; TyönväJityskokouksen
pövtä-kirja 1915.] ’ ’ ’ ’ E B)c
Työnvälitystoimisto ks. Työnvälitys.
Työpalkka on työnantajan työsopimuksen
perustalla työntekijälle suorittama työnteon
korvaus. Palkollissääunön (40 §) mukaan riippuu
asianomaisten vapaasta välipuheesta ja
suostumuksesta, kuinka paljon ja mitä palkolliselle on
palkaksi annettava. Elinkeinolaissa (35 §)
säädetään, että ,,elinkeinonharjoittaja on velkapää
apulaisillensa, työntekijöillensä ja oppilaillensa
maksamaan sovitun rahapalkan maan
käyvässä rahassa, ja älköön rahanosoituksia tahi
tavaroita sen asemesta käytettäkö". Tämä n. s.
„truck-järjestelmän" kielto ei osoita, että
rahapalkka olisi ehdottomasti pakollinen. On selvä,
että henkilökohtaiset palvelijat ja
suuri osa maataloustöiden
vakinaisista apuvoimista, jotka eivät ole
elinkeinolain alaisia, saavat
melkoisen, jopa suurimman osan
palkastaan luontoisetuina.
Elin-keinoammateissa on yleensä
mahdollista ja oppilassopimuksissa
tavallistakin sopia palkan maksamisesta
osittain luontoisetuina (esim.
työnantajan rakentamat" ja vuokratta
luovuttamat työväenasunnot).
Erikoisista, erittäinkin terveydellisistä
syistä on 4 p: Itä kesäk. 1908
lei-pomotyöstä annetussa laissa (5 §)
säädetty, että työntekijäin palkka
on maksettava rahassa eikä asunnon
tai muiden etujen muodossa. Yhtä
tärkeä kuin palkan suoritusmuoto
on sen laskuperuste eli n. s.
palkkaustapa; aikapalkka ja
urakkapalkka vaihdelmineen ja ylulistelmineen.
Teollisuustyössä on tuntipalkka yleisin
aikapalkan laskuperuste; työehtosopimuksissa
määrätään useimmiten, että n. s. ylityöstä, joka
tehdään arkipäivin tavallisen tai sovitun työajan
jälkeen, sekä pyhätyöstä on maksettava
korotettu tuntipalkka. Niinikään sisältävät
työehtosopimukset (Englannissa ja eräissä
Austraa-lian valtioissa määrätyille ammateille
viranomaisten lainnojaisesti vahvistamat palkkatariffit)
määräyksiä vähimmästä sallitusta aikapalkasta
1. minimituntipalkasta. Useissa maissa
on olemassa virallisia palkkatariffeja myöskin
valtion väliurakkatöille. Työehto- 1.
tariffisopi-mukset ovat saaneet jälkimäisen nimensä
sisältä-mistään seikkaperäisistä urakkatöiden
hinnoitteluista. Käytännössä on tavallista,
että urakka- 1. kappaletyöstäkin taataan joku
vähin tuntipalkka; tämä maksetaan tavallisina
palkanmaksuaikoina työn kestäessä ja
mahdollinen ylijäämä, n. s. ,,pohjaraha" vasta kun työ
on kokonaan suoritettu. Monesti ryhtyvät useat
työntekijät yhteisesti tällaisilla palkkausehdoilla
suorittamaan ryhmäu rakan. — Työntekijäin
palkastaan saatavan toimeentulon turvaamista
tarkoittaa elinkeinolain (37 §) säännös, että
elinkeinonharjoittajan pitää antaa kappaletyötä
varten otetulle työntekijälle riittävästi työtä,
ehdolla että työntekijä muuten on oikeutettu
ilman irtisanomista jättämään työpaikkansa. —
Yksinkertaisia palkkaustapoja on, työtehon
lisäämiseksi, kehitetty n. s. p a 1 k i n t o j ä r j e s t e
1-miksi, joissa taas on erotettava toisistaan
yhtäältä kiinteät, työnsuoritusten joko määrän
tai laadun perusteella määrätyt palkinnot ja
toisaalta kohoavat palkinnot (liikkuvat 1. ylenevät
palkka-asteikot). Ulkopuolelle varsinaisia
palkka-muotoja menevät ne 1 a h j a p a 1 k k i o t, joita
moniaissa liikkeissä vuoden päättyessä tai muussa
huomattavassa ajankohdassa myönnetään
työntekijöille joko määräerinä tai suhteellisesti
vuoden varrella suoritettuun työhön tai saatuun
palkkaan. Vieläkin pitemmälle, liitettäessä
työntekijäin edut liikkeen menestykseen, on menty
liikkeissä, missä työntekijöille ja apulaisille on
myönnetty osallisuus liikevoittoon.
T.-saatavan oikeudellista turvaamista
tarkoittavat eräät säännökset 9 p:ltä syysk. 1868 anne-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
