- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
33-34

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työtoimistot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

33

Työtoimistot-

t—Työttömyys

34

voin senaatin valittavista asiantuntijoista
muodostetun komissionin kanssa laatimaan
suunnitelman ja kaavakkeet työoloja koskevien
tilastollisten ensitietojen keräämistä varten, ja oli
ensiksi maan tupakkateollisuuden alalla
vallitsevat työolot saatettavat kysymyksessäolevan
tutkimuksen alaisiksi. Sittemmin ovat
työtilastolliset tutkimukset jatkuneet näiden määräysten
mukaisesti ja käsittäneet seuraavat alat:
(sulkumerkkien välissä ilmoitetaan tutkimuksen
painosta ilmestymisen vuosi ja sen käsittämä
työn-tekijäluku) : I. Tupakkateollisuus (1903 — 2,749);
II. Kutomateollisuus (1904 — 9,687); III.
Lei-purinammatti (1905 — 2,149) ; IV.
Kirjapainoteollisuus (1907 — 2,753). V. Helsingin, Turun,
Tampereen ja Viipurin kansakoululasten
työskentely koulun ulkopuolella (1908 — 20,256
oppilasta) ; VI. Ompelijattarien ammattiolot
(1908 — 3,205); VII. Kirjapainoteollisuuden
maalisk. 1 p. 1906 voimaan astuneen tariffin
mukaiset palkkaolot (1908 — 3,350) ; VIII.
Konttori- ja kauppa-apulaiset (1909 — 6,732); IX.
Teollisuuksien ja käsiammattiliikkeiden
työaika (1910 — 83,571); X. Tutkimus
hautaus-apurenkaista (1910) ; XI. Yötyötä tekevät
naiset (1910 — 3,250); XII. Konepajat (1911 —
9.926); XIII. Ammattityöntekijäin elinehdot
(1911 — 380 talousbudjettia) ; XIV.
Paperiteollisuus (1912 — 9,571); XV. Lasiteollisuus (1913
— 1,345) ; XVI. Sahateollisuus sekä sen
yhteyteen kuuluvat metsänhakkuu, lauttaus ja lastaus
(1914 — 158,392). Yhteensä ovat ne 14
tutkimusta, jotka ovat käsitelleet määrättyjä
työläis-ryhmiä, koskeneet 316,936 henkilöä. Nämä
erikoistutkimukset ovat toistaiseksi lakanneet. V:sta
1907 julkaistaan aikakauskirjaa, jota ilmestyy
4 ä 6 vihkoa vuodessa sekä suomeksi että
ruotsiksi, nimeltä ..Työtilastollinen aikakauslehti",
,,Arbetsstatistisk tidskrift". G. R. 8.

Työtoimistot ks. T y ö v i r a s t o t.

Työttömyyden vastustamisliitto ks.
Työ-väensuojeluskongressit.

Työttömyys. Joukkoilmiönä t. on suhteellisen
nuori nykyajan yhteiskunnassa. Niin kauan kuin
tuotanto oli omavaraisen kotitalouden kannalla,
ei t:stä voinut juuri olla puhetta ja
ammattikunta-ajan pakkoyhteiskunnassakin saattoi se esiintyä
ainoastaan rajoitetussa määrin. Vasta
vaihdanta-talouden ja elinkeinovapauden vallitessa ovat
olot muodostuneet sellaisiksi, että työvoiman
tarjonta saattaa aika-ajoin kasvaa suuremmaksi
kuin sen kysyntä, mistä on säännöllisesti
seurauksena vakava yhteiskunnallinen häiriö,
työttömyys. Vasta tällöin t. muodostuu
yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.-—T:n käsite on tällöin
tarkoin rajoitettava määrättyyn t:n lajiin. Sen
t:n tunnusmerkkeinä, mikä tässä tulee
kysymykseen. ovat, työnpuutteen lisäksi, asianomaisen
työkykyisyys, työhalu, syyttömyys t :eensä ja
varattomuus. Työkyvyttömät samoin kuin työtä
karttavat henkilöt erotetaan aina työttömistä sanan
varsinaisessa merkityksessä. Samoin ei
työriitai-suuksien takia työttöminä olevia henkilöitä
lasketa sellaisiin työttömiin, joiden aseman
helpottamista yhteiskunnan t.-politiikka tarkoittaa.

Suomessa syntyivät joukko-t:n edellytykset
1870-luvulla. V. 1868 kaupasta ja elinkeinoista
annettu asetus lakkautti meillä
ammattikunta-järjestelmän ja 1879 annetut asetukset yleisestä
2. X. Painettu «/i 18.

vaivaishoidosta sekä elinkeinoista saattoivat
meillä voimaan täydellisen muutto- ja
elinkeinovapauden. Kun siis tutkitaan t:n
ilmenemistä maassamme, ei tarvitse palata ajassa
kauemmaksi kuin 1870-luvulle. Meillä
esiintyneen t:n laajuudesta ei ole olemassa mitään
yhtenäistä eikä täydellistä tilastollista selvitystä.
Varsinainen t.-tilastomme on niin puutteellinen,
että on olemassa ainoastaan paxi kolme
tilapäistä tilastonyritystä. Ne ovat seuraavat:
valtion työttömyysvakuutuskoruitean tutkimus, jonka
ensiaineisto koottiin työväen valtiollisilta
puolue-järjestöiltä ja joka käsitti v:n 1908 kaksi
viimeistä ja v:n 1909 kaksi ensimäistä kuukautta
ja on julkaistuna komitean julkaisuissa;
teol-lisuusliallituksen toimesta 1909 kuukausittain
maan kaikkien ammattiyhdistysten avulla koottu
tilasto, joka on julkaistuna Työtilastollisessa
aikakauslehdessä, sekä työväenjärjestöjen
työt-tömyyskeskuskomitean toimesta kerätty tilasto,
mikä käsitti vuoden 1914 viisi viimeistä ja
vuoden 1915 kolme ensimäistä kuukautta sekä on
julkaistuna komitean julkaisuissa. Kaikki nämä
tilastot käsittävät osittain suhteellisen vähäisiä
työväenryhmiä, osittain taasen laimeni työväen
osanotto niihin siinä määrin, että ne jo
muutamien viikkojen tai kuukausien kuluttua
menettivät senkin arvon, mikä niillä tilapäisinä
tutkimuksina olisi ollut, jos niiden suunnitelma olisi
voitu toteuttaa. Näin ollen ei suoranainen
t.-tilasto maassamme tarjoa sanottavaa
valaistusta vallinneen t:n laajuuteen. Lisävalaistusta
siihen saadaan työnvälitystilastosta (ks.
Työnvälitys) sekä työttömien avustamistoimissa
kootusta, eri julkaisuissa esitetyistä tilastoista.
Mutta kun kunnallinen työnvälitystilasto meillä
ulottuu ajassa taaksepäin ainoastaan v:een 1903
ja työttömäin avustustoimissa koottu tilasto
käsittää lyhyitä katkonaisia ajanjaksoja
yksityisiltä paikkakunnilta sieltä täältä ympäri maata,
ei näistä aputilastoistakaan ole suurta hyötyä
t:n laajuuden selvittämisessä. -— Laadultaan t. on
meillä ollut sekä naispuolisiin että miespuolisiin
työntekijöihin, pääasiallisesti kuitenkin
viimemainittuihin kohdistuvaa ja sitä voidaan
suurimmalta osalta pitää rakennustyöväen talvi-t:nä.
Maamme kaupungeista saatavissa oleva tilasto
nim. osoittaa, että noin 2/3, jopa 3/4 talvisista
työnhakemuksista koskee rakennustyöväkeä.

Edellä on jo viitattu siihen, että
vapaamielinen kansantalouspolitiikka on luonut joukko-t:n
edellytykset. Se on siis perimmäisenä .syynä koko
ilmiöön. Elinkeinovapaus ei ole voinut estää t:n
syntymistä, päinvastoin se on vaihteleville
kon-junktuureineen ja taloudellisine pulineen "tehnyt
t.-kysymyksestä vaikean ja monimutkaisen
yhteiskunnallisen kysymyksen. T:n syitä
tarkasteltaessa huomataan, että näiden akuuttisten
syiden, epäedullisten konjunktuurien ja
taloudellisten pulien lisäksi on teollisen toiminnan edelleen
kehittyessä tullut n. s. hiipivät pulat, jotka
johtuvat etupäässä siitä, että tehdasteollisuus on
monilla aloilla tunkenut syrjään, jopa toisinaan
kokonaan hävittänyt, ennen pääasiallisesti
käsi-työmäisesti harjoitettuja ammatteja. Edelleen on
t:n yleisinä syinä mainittava väestön nopea
kasvu, mistä on ollut seurauksena, että yhä
pienenevä prosenttimäärä tästä väestönlisästä on
voinut saada toimeentulonsa maanviljelyksestä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free