Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työtoimistot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
Työttömyys
36
Suurimman osan sitä vastoin on ollut etsittävä
toimeentulonsa teollisista ammateista, mikä
tosiasia on ollut omansa vaikeuttamaan väestön
tasaista jakautumista yli koko maan ja
johtamaan siihen, että joko uudet voimat tahi
vanhemmat työntekijät jäävät työttömiksi.
Maamme pienissä oloissa ja hitaasti
kehittyneessä taloudellisessa elämässä eivät nämä
yleiset syyt kuitenkaan ole suoranaisesti
synnyttäneet t:tä. T. on meillä, kuten edellä on
viitattu, ollut pääasiallisesti rakennus-t :tä, ja
meillä esiintyneen rakennustoiminnan erikoinen
luonne sekä rakennustyöväen lukumäärän suuri
lisääntyminen maamme kaupungeissa viime
vuosikymmeninä ovat useimmiten olleet välittömänä
syynä t:ii syntymiseen. Tässä yhteydessä voidaan
ainoastaan lyhyesti viitata näihin
rakennustoiminnan erikoisuuksiin. Tällöin 011 ensi sijassa
huomautettava siitä, että rakennustyö on
erityisessä määrässä sidottu paikkaan ja, maamme
leveysasteella, myös vuodenaikaan. Edellisestä
johtuu, että jo pienikin paikallisen
rakehnus-työvoiman kysynnän väheneminen saattaa
synnyttää t :tä, ja jälkimäisestä, että rakennustyö
on meillä sesonki- eli vuodenaikatyötä.
Molemmat nämä seikat ovat omansa edistämään t:n
syntymistä. Lisäksi tulee vielä työsuhteen
lyhytaikaisuus rakennustöissä, mistä johtuu, että
suuri osa rakennustyöväkeä on
satunnaistyö-väkeä, ollen taloudellisesti epävarmemmassa
asemassa kuin määrätyssä ammatissa vakinaisessa
työssä oleva työväki. Rakennustyöväen
lukumäärän suuri lisääntyminen maassamme viime
vuosikymmeninä taasen on ollut suoranaisena
seurauksena maamme kaupunkien suuresta
kasvamisesta, mikä on johtunut väestön muutosta maalta
kaupunkeihin.
T:n poistamista tarkoittavat toimenpiteet on
tapana jakaa seuraavaan kolmeen ryhmään:
1) t.n syntymisen ehkäisemistä tarkoittaviin
(preventiivisiin), 2) jo syntyneen t:n poistamista
tarkoittaviin (repressiivisiin) ja 3) sellaisiin,
joiden tarkoituksena 011 poistaa tai lieventää t:n
seurauksia (avustus- ja vakuutustoimenpiteisiinl.
Ehkäisevän t.-politiikan alalta ei meidän
maastamme toistaiseksi ole esitettävissä muita
käytännöllisiä ja suunnitelman mukaisia
toimenpiteitä kuin kunnallisen työnvälityksen
järjestäminen (ks. Työnvälitys). Suunnitelmia ja
ehdotuksia 011 tosin tehty, mutta käytännöllisiin
toimenpiteisiin ei niiden voi sanoa johtaneen.
Tärkeimpänä kaupunkiemme t.-politiikan
arvosteluna tässä suhteessa sekä uusien
suuntaviivojen esittäjänä tulkoon mainituksi ,,Ekonomiska
Samfundet" nimisen seuran asettaman
t.-komitean mietintö v.lta 1903. -— Sen sijaan on
kysymys toimenpiteistä jo esiintyneen t:n
poistamiseksi tahi sen seurauksien lieventämiseksi
vetänyt huomiota puoleensa meilläkin.
Elinkeinovapauden alkuaikoina ei työttömillä
yleensä ollut muuta keinoa kuin kääntyä
köyhäinhoidon puoleen. Köyhäinhoitoon turvautumista
< :n vastustamiseksi 011 kuitenkin pidettävä
jonkunlaisena alkutila-asteena, jolloin ei vielä
voi olla puhetta tarkoitusperäisestä
t.-politiikasta. Vaikka muutamat maamme kaupungit
(Tampere, Pori) ovat viime aikoihin asti
käyttäneet köyhäinhoitoa syntyneen t:n seurausten
lieventämiseksi, ei tällaista menettelyä voida
mitenkään puolustaa nykyaikaisessa
t.-politiikassa. Riistäessään saajaltaan eräitä
kansalaisoikeuksia köyhäinhoito on tullut kammotuksi
yhteiskunnalliseksi avustusmuodoksi, johon
turvautumisen estämistä on pidettävä koko
t.-politiikan tarkoituksena. T:n ilmetessä ovatkin
kunnat meillä yleensä turvautuneet toiseen keinoon
työttömien avustamiseksi, nini. hätäaputöihin.
Hätäaputöiden käsitteeseen sisällytetään
meillä ainakin jokapäiväisessä kielenkäytössä
kahdenlaisia kunnallisia yleisiä töitä.
Hätäaputöiksi sanan laajemmassa merkityksessä
ensinnäkin sanotaan sellaisia kunnan yleisiä töitä,
joitten tarkoitus on tyydyttää todellisia
kunnallisia tarpeita ja joissa työsuhde ei luonteeltaan
ole tavallisuudesta poikkeava, mutta joita ei
kuitenkaan ilman t.11 uhkaa otettaisi suoritettaviksi
enuen kuin myöhemmin, jonäkuna lähivuotena.
T:n uhatessa niiden suorittamista vain
joudutetaan. Erotukseksi varsinaisista hätäaputöistä
ahtaammassa merkityksessä sopii näitä töitä
paremminkin nimittää varatöiksi. Sellaisia olivat
esiin, ne suuret työt, joita Helsingissä
suoritettiin talvella 1913-14 ja jollaisten suunnitelman
kaupunginvaltuusto hyväksyi myöskin
talvikautta 1914-15 varten, vaikkei jälkimäisiä töitä
sitten tarvinnutkaan teettää, miesten työolot kun
kääntyivätkin myöhemmin syksyllä
odottamattoman hyviksi. Samanlaisia yleisiä töitä 011 t:n
uhatessa osaksi voitu suorittaa esim. Turussa
talvella 1914-15 sekä Porissa, Tampereella.
Viipurissa, Kotkassa. Kuopiossa, Vaasassa,
Pietarsaaressa ja Oulussa niinikään talvena 1914-15.
Tällöin on teetetty katujen aukaisu- ja
tasoitus-töitä, satama-, vesijohto-, viemäri- v. 111. sellaisia
töitä. Tällaisten pula-ajaksi joudutettujen,
aikaisemman suunnitelman mukaisten yleisten töitten
puutteessa 011 monessa kaupungissa varsinaisina
hätäaputöinä teetetty muita töitä. Tavallisin
niistä on n. s. säpäle- (sepeli-) kivien hakkuu
käsin. Sitä 011 Helsingissä järjestetty harva se
talvi, melkoisessa määrässä talvikautena 1913-14,
vähemmän talvella 1914-15. Useimmissa
muissakin kaupungeissamme 011 säpälekivien hakkuu se
työ, johon ensinnä’ turvaudutaan kun t. alkaa
käydä uhkaavaksi. Lisäksi on järjestetty tai
ehdotettu järjestettäväksi puistojen ja metsän
puhdistusta, halkojen hakkuuta kaupungin
metsissä, ojan kaivamista ja kuokkimista sekä muuta
raivaustyötä kaupungin omistamilla maatiloilla
j. 11. e. — Aikaisemmin mainituissa n. s.
vara-töissä ei työsuhde ole luonteeltaan tavallisuudesta
poikkeava. Toisin 011 laita varsinaisissa
hätäaputöissä, joissa hyöty- ja
kannattavaisuusnäkö-kolulat, joutuvat suuresti taka-alalle. Onhan
yleisesti tunnettua, että esim. säpälekivien hakkuu
käsin on peräti epätaloudellista, se kun tulee
suunnilleen kaksi kertaa kalliimmaksi kuin
koneella survoen. Sen tietää myös säpälekiviä
hakkaava työmies, eikä hän voi olla tuntematta
nöyryytystä tällaisen työn ääressä.
Järjestetyn oman avun periaate t:n seurausten
lieventämiseksi on yleisemmin toteutettu
ainoastaan Englannissa, missä työväen
ammattiyhdistykset pitävät t.-avustuksen jakamista
yhtenä päätehtävistään. Meilläkin ovat työväen
ammattiliitot viime vuosina ryhtyneet t.-ap.ia
jakamaan, mutta se 011 tähän asti ollut hyvin
vähäpätöistä laajuudeltaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
