Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työttömyysvakuutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
37
Työttömyysvakuutus—Työväenasiain lautakunta
38
Jos meillä saadaan toimeen oikeille
periaatteille rakentuva t.-vakuutus (ks.
Työttömyysvakuutus), mikä 011 ehdottomasti
paras kaikista t:u seurauksia lieventävistä
toimenpiteistä, on syytä toivoa järjestetyn oman
avun periaatteenkin sen kautta tulevan
yleisemmin tunnustetuksi. [Wolf, „Die Arbeitslosigkeit
und ilire Bekämpfung"; Berndt, „Die
Arbeitslosigkeit, ilire Bekämpfung und Statistik";
Troeltsch, „Das Problem der Arbeitslosigkeit";
Meyer, „Die Notstandsarbeiten und ihr Problem";
Be\veridge, „Uuemployment"; Ekonomiska
Sam-fundet, uthltande i fräga om arbetslöshetens
bekänipande; Autere, ..Työttömyys talvella
1908-1909"; Böök, ,,Arbetslösheten i Helsingfors ocli
kommunens ätgärder för dess bekänipande
1903-1909"; Böök. „ Yleiset työt ja puutteen
torjuminen’’; Kuusi, „Talvityöttömyys"; Tokoi.
,,Työttömyystilasto »/s 1014-31/s 1915".] F. Il-io.
Työttömyysvakuutus. Tällä
työväenvakuu-tukseen kuuluvalla, vakuutustoiminnalla
tahdotaan lieventää niitä taloudellisia vaikeuksia,
joihin työkykyinen ja työhaluinen työntekijä
joutuu. milloin hän omatta syyttään jää työttömäksi.
Siis oikeutta avustukseen ei myönnetä tämän
vakuutuksen nojalla silloin, kun sairaus,
tapaturma, korkea ikä tahi muu työkyvyttömyys on
työttömyyden syynä, eikä myöskään työlakon
aikana. Vaikka työnsulun aiheuttama työttömyys
muodollisesti ei ole työntekijän tahdosta
riippuva, on se useimmissa tapauksissa asiallisesti
aivan läheisessä yhteydessä työlakkoon, eivätkä
työttömyysapukassat niin ollen sen aikana
yleensä myönnä apurahoja. Niitä avustuksia,
jotka muutamien maiden (Saksan, Itävallan,
Unkarin, Luxemburgin) sairas- ja
tapaturmavakuutuslakien mukaan annetaan muutamissa
määrätyissä tapauksissa, vaikka työttömyys ei
ole suorastaan sairauden tahi tapaturman
aiheuttama, ei kuitenkaan voida lukea
työttömyysvakuutuksen alaan.
Työttömyys uudistuu muutamilla työaloilla
vuosi vuodelta samaan vuodenaikaan, riippuen
työn laadusta. Toisissa tapauksissa aiheuttaa
työttömyyden edullisten liikeolojen vallitessa
tapahtunut liikatuotanto. Molempia
edellämainittuja työttömyyden puolia kuvaava, eri
työalojen mukaan jaotettu tilasto on puheena
olevan vakuutushaaran matemaattisena
perustuksena, mutta riittävää tilastoa puuttuu vielä
kaikkialla. Näin ollen eivät yksityiset
vakuutuslaitokset yleensä myönnä varsinaista
työttömyysvakuutusta.
Englanti on ainoa valtio, joka tähän saakka
on säätänyt pakollisen työttömyysvakuutuksen
muutamalla teollisen työn alalla (16 p. jouluk.
1911). Vakuutusmaksuja maksavat työnantaja
ja työntekijä yhtä paljon, jota paitsi valtio
suorittaa 2/3 kumpaisenkin maksuista sekä kaikki
laitoksen hoitokustannukset. Vakuutuksen hoito
on uskottu virallisen työnvälityksen, n. s.
työ-pörssien, viranomaisille. Muualla on asia jäänyt
joko kuntien tahi työntekijäin järjestöjen
toiminnan varaan.
N. s. Gentin järjestelmä on saavuttanut
suurimman kannatuksen. Sen mukaan maksaa
kunta lisärahan työväen omassa piirissä
perustelun. määrättyjä ehtoja täyttävän
työttömyyskassan myöntämään apurahaan. Ranskassa (1905),
Norjassa (1906) ja Tanskassa (1907,
uudistettu 1914) myönnetään valtionkin varoista
mainitun järjestelmän mukaista apurahaa. Vain
Tanskassa, missä apuraha lasketaan kassojen
kantamien vakuutusmaksujen eikä niiden
myöntämien avustusten perustuksella, on tämä
vakuutus saavuttanut huomattavan merkityksen.
Tanskan kassojen osakasluku oli toimintavuoden
päättyessä 31 p. maalisk. 1916: noin 158.600.
Silloin päättyvän vuoden aikana ne olivat
myöntäneet avustuksia yhteensä 2,515,000 kr., ollen
vastaava luku edellisenä toimintavuotena
3,079,000 kr. Niiden pääoma oli 31 p. maalisk.
1916 tasaluvuin 4,266,000 kr., ja oli se
toimintavuoden aikana kasvanut 946,000 kr.
Syksyllä 1914 järjestettiin Saksassa laajalle
ulottuva työttömyysavustus niille, jotka
puhjenneen sodan takia joutuivat työttömiksi. Paitsi
ammattijärjestöjä ovat siihen antaneet apurahoja
kunnat, sairaskassat ja valtio.
Suomessa myöntävät vain muutamat
ammattiliitot ja niiden osastot jäsenilleen
työttömyysavustusta, joka kuitenkin vielä on varsin
vähäinen. Eduskunta on v. 1914 hyväksynyt
asetuksen apurahojen myöntämisestä
työttömyyskassoille yleisistä varoista. Apurahan suuruus tulisi
riippumaan siitä, minkä kassa on maksanut
osakkailleen avustuksina. Asetusehdotusta ei ole
vielä vahvistettu. O. Il-n.
Työvanki ks. Vankila.
Työvankila ks. Vankila.
Työvirastot, joista myöskin käytetään muita
nimityksiä: työtoimisto,
työtilastollinen virasto, sosiaalihallitus, ovat
valtion, mahdollisesti myös kuntain, ylläpitämiä
laitoksia, joille on uskottu yhteiskuntapoliittisia
tehtäviä, ensi sijassa työtilastollisten tutkimusten
toimeenpaneminen, yhteiskuntapoliittisten
lakiehdotusten, toimeenpanosäännösten ja asetusten
valmistaminen ja lausuntojen antaminen niistä,
joskus myös suoranaisia hallintotehtäviä, esim.
tehtaiden ja asuntojen tarkastus, työnvälitys,
y. m. ks. T y ö t i 1 a s t o. — Muista t:ista
poikkeava luonne on „kansainvälisellä työtoimistolla"
(saks. ,,Das internationale Arbeitsamt"), joka
v:sta 1901 toimii Baselissa. Sen tehtävänä on
kerätä ja aikakautisissa toimituksissaan julkaista
kaikkien sivistysmaiden työväensuojeluksen ja
työväenhuollon alalta saatua ainesta. Sen julkaisu
..Das Bulletin des internationalen Arbeitsamts"
on ilmestynyt v:sta 1902 alkaen.
Työvirta, sähkölennätinaseman paikallisesta
virtalähteestä (tav. akkumulaattoripatterista
johdettu sähkövirta, joka asemalla panee
merkin-antokoneen käyntiin. Työvirran sulkee
releelait-teen avulla asemien välisessä johdossa
vaikuttava virta, jota erotukseksi edellisestä sanotaan»
johtovirraksi.
Työväenakatemiat ks. Työväenopetus.
Työväenasiain lautakunta on kaupungissa
asetettu kunnallinen lautakunta, jonka tehtävänä
on käsitellä kaupunkikunnan työväenkysymyksiä
ja toimia kunnan yhteiskuntapoliittisena
hallintoelimenä. T. l:ia (saks. soziaJe Kommissionen)
perustettiin ensinnä muutamiin Saksan
kaupunkeihin. Suomessa on melkoisen huomion ja
merkityksen saavuttanut 1898 asetettu Helsingin
kaupungin t. 1., 1913 muutettu Helsingin
kaupungin sosiaalilautakunnaksi, jonka johtosäännön
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
