Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväenjunat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
Työväenjunat—Työväenkysymys
50
kustannuksella; taudin tarttuvaisuus ynnä se
seikka, että sen synnyttämä lieikkoudentila
menee perintönä polvesta toiseen, käy raskaaksi
ikeeksi nousevillekin sukupolville. Myöskin
juopottelu pääsee helposti valtaan tehdaspaikoissa,
joihin kerääntyy jos jonkinlaista irtonaista
väkeä. Tämä kaikki on omansa terveyttä
hei-kontamaan. Epäedullisesti vaikuttavat
hermostoon monet nykyiset kiihkoiset riennot
luokka-taisteluineen y. m. intohimoisine pyrintöineen,
mitkä alituisine kokouksineen ja mieltä
järkyttävine puheineen synnyttävät sisällistä
levottomuutta suureksi haitaksi muutenkin jo itse työstä
rasittuneelle hermostolle.
Ruumiin ravitsemisen puolesta työväki
useinkin on vallan tarpeettoman epäedullisissa oloissa,
varsinkin jos — niinkuin monesti 011 laita —
kodin kaitsija, perheen emäntä itse myöskin
kulkee tehtaalla työssä; silloin jää ruuanlaitto
pian kovin huonolle kannalle; sellaisissa oloissa
useinkin saadaan keittoruokaa vasta illalla työstä
vihdoin päästyä (ks. Ravintoaineet ja
Ravitseminen). Tehdaspaikoissa voidaan
työväestön taloudellisia etuja menestyksellä tukea
perustamalla osuuskauppoja, joissa verraten
huokealla saadaan tarvittavat ruokatarpeet. Vielä
parempi on, että itse tehtaat perustavat
kansan-keittiöitä tai ruokaloita, joissa työväelle
pidetään tarjolla ravitsevaa ja hyvin valmistettua
ruokaa. Sellaisissa tehtaissa, joissa työväki
helposti joutuu (lyijy-, elohopea-) myrkytyksille
alttiiksi, on huomattu, että ainoa keino ajan
pitkään torjua tällaisia epäedullisia vaikutuksia,
on ylläpitää väestössä kunnollista ruumiin
ravit-semistilaa; näissä oloissa ovat tuollaiset
kan-sankeittiöt ja ruokalat osoittautuneet aivan
välttämättömiksi. Alkoholista ei ole
ravinnon-lisäjcsi käytännöllisessä elämässä. Kokemus 011
muuten näyttänyt, että kuitenkin juuri ravinnon
riittämättömyys tahi oikeammin sanoen siitä
johtuva voimattomuuden tunne monesti houkuttelee
väkijuomain käyttöön. Työväen ravinnon
saattaminen järjelliselle pohjalle on siis
raittiuspyrin-töjenkin kannalta katsoen erittäin
merkityksellinen asia. — Asumuksen vaikutus työväen
terveyteen on ilmeinen (vrt. Työväenasunnot).
M. O-B.
Työväenjunat ks. Työläisjunat.
Työväenkamari ks. Työkamari.
Työväenkeittiöt ks. Kansankeittiöt.
Työväenkongressit ovat kansainvälisiä,
niuu-tamain vuosien väliajalla pidettyjä, kaikkien
maiden sosialististen puolueiden yhteisiä
keskus-telukokouksia, joita voi pitää vanhan
Internatsio-nalen (ks. t.) jatkona. Ensimäinen
kokoontui Pariisissa 1889. Sittemmin on näitä
kongresseja pidetty Brysselissä 1891, Ziirichissä 1893,
Lontoossa 1896, Pariisissa 1900, Amsterdamissa
1904. Stuttgartissa 1907, Kööpenhaminassa 1910.
Brysselin kokouksesta lähtien ovat anarkistit
olleet kongresseista poissuljetut. Kaikissa
kongresseissa on työväensuojeluslainsäädäntö ollut
tärkeimpiä keskusteluaiheita. Jo ensimäisessä
Pariisin kongressissa päätettiin, että toukokuun 1 p:nä
1890 oli kaikkialla pantava toimeen työväen
mielenosoitus 8-tuntisen työpäivän hyväksi ja
Brysselin kokouksessa 1891 päätettiin, että
toukokuun 1 päivää oli vastedeskin vietettävä
työväen yhteisenä mielenosoituspäivänä. Myöskin
maailmanrauhan ja aseista riisumisen hyväksi
on t:ssa tehty päätöksiä. Kysymys
työväenpuolueiden noudatettavasta taktiikasta ja sosialistien
osanotosta porvarillisiin hallituksiin 011 usein
ollut pohdittavana. V. 1900 päätettiin perustaa
vakinainen „kansainvälinen toimisto", jonka
asemapaikkana on Bryssel ja jonka tehtävänä
on m. m. t:n valmistaminen, samaten v. 1900
,,parlamenttien välinen komissioni". ks. S
o-s i a a 1 i d e m o k r a t i a, palsta 1650. J. F.
Työväenkysymys, kysymys työväen
yhteiskunnallisen, taloudellisen ja valtiollisen aseman
kohottamisesta. Se on osa ja tärkein osa n. s.
yhteiskunnallista kysymystä; usein
viimemainitulla tarkoitetaankin vain t:tä. Ne eri
työväen-ryhmät, joita t. koskee, ovat teollisuustyöväki,
kaupan ja liikenteen alalla toimivat, palkolliset,
maanviljelystyöväki. Enimmin huomiota on
kiinnittänyt puoleensa kysymys teollisuustyöväen
aseman kohottamisesta. T. on oikeastaan
herännyt vasta 19:nnellä vuosis. Syynä siihen että
aikaisemmin ei —- joitakin poikkeuksia
lukuunottamatta -— esiinny t:tä, ei suinkaan aina ole
ollut se, että työväki olisi ollut paremmissa
oloissa kuin nyt, vaan myöskin se seikka, että
silloin ei työväki eivätkä muutkaan
yhteiskuntaluokat olleet tulleet tietoisiksi siitä, että näissä
oloissa oli korjaamisen varaa. Uudenaikaisen
työväenliikkeen syitä ei siis aina ole etsittävä siitä,
että työväen asema olisi huonontunut, vaan
ainakin yhtä paljon siitä, että työväki on yhä
enemmän tullut tietoiseksi asemansa nurjista puolista.
Uudenaikaisen t:n esiintyminen on mitä
lähei-simmässä yhteydessä 19:nnellä vuosis.
tapahtuneen taloudellisen ja yhteiskunnallisen
kehityksen kanssa. Teollisuuden alalla tämän
kehityksen tärkeimpiä tuloksia ovat tuotannon ja
pääomien keskittyminen, koneita käyttävän
suurteollisuuden ja sen mukana pitkälle menevän
työnjaon valtaan pääseminen, joukkotuotanto
joukkoja varten. Suurliikkeet työntävät syrjään
pikkuliikkeet ja osakeyhtiömuoto tulee yleiseksi.
Palkkatyöläisten luku kasvaa kasvamistaan, ja
yksityisen työläisen mahdollisuus päästä
itsenäiseen asemaan vähenee samassa
määrässä. Uudenaikainen teollisuustyöläinen ei
yleensä saata niinkuin ammattikuntalaitoksen
aikuinen kisälli toivoa pääsevänsä "mestariksi".
— Huolimatta muodollisesti vapaan
työsopimuksen voimaan saattamisesta oli työväki, niin kauan
kuin se pysyi järjestymättömänä, kokonaan
työnantajan armoilla ja pakotettu täydellisesti
alistumaan hänen määräämänsä työehtoihin. Lisäksi
työväen toimeentulo suurteollisuuden
mukana tuli entistä epävarmemmaksi,
sillä työttömyys uhkaa nykyajan
teollisuustyö-väkeä pal joa suuremmassa määrässä kuin
ammattikuntalaitoksen työläisiä. Työttömyyttä
synnyttävät kapitalistisen tuotantotavan mukana
seuraavat liikepulat ja liikatuotanto, uusien
koneiden käytäntöön ottaminen ja suurteollisuuden
alkuaikoina myöskin naisten ja lasten
esiintyminen aikuisten miesten kilpailijoina
työmarkkinoilla. Naisten ja lasten käyttäminen
teollisuudessa osoittautui pian muutenkin suureksi
epäkohdaksi, sillä se ei ainoastaan hävittänyt
perhe-elämää, vaan saattoi myöskin naiset ja lapset
alttiiksi kaikille niille vaaroille, joita
uudenaikainen tehdastyö alkuansa toi mukanaan. Sekä siveel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
