Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväenjunat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
51
Työväenlainsäädäntö—Työväenopetus
52
lisesti, henkisesti että ruumiillisesti
turmiollisiksi osoittautuivat varsinkin luonnottoman
pitkä työaika, yötyö ja ne terveydelle haitalliset
olosuhteet, joissa työ oli suoritettava; lisäksi
tulivat kurjat asunto-olot.
Muodostamalla etujensa ajamista varten
ammattiyhdistyksiä ja työväenpuolueita
teolli-suustyöväen on muiden reformiystävällisten
piirien avulla onnistunut viime vuosikymmenien
aikana jossakin määrin torjua ja lieventää edellä
esitettyä työväelle turmiollista kehitystä.
Työläisten vähentynyt mahdollisuus päästä
taloudellisesti itsenäiseen asemaan on kuitenkin niin
läheisessä yhteydessä kapitalistisen
tuotantotavan kanssa, että siinä kohden tuskin voi tulla
kysymykseen minkäänlainen parannus, niin
kauan kuin pysytään nykyisen
yhteiskuntajärjestyksen perustuksella. Sosiaalidemokraattinen
puolue onkin sitä mieltä, että t. 011 täydellisesti
ratkaistavissa vain siten, että nykyinen
kapitalistinen talousjärjestys muutetaan sosialistiseksi.
Ammattiyhdistyksiksi (ks. t.)
järjestymällä työväki kuitenkin on voinut saavuttaa
verraten suuren riippumattomuuden työnantajiin
nähden ja päästä itsekin vaikuttamaan
työehtojen muodostumiseen. Samaten 011 nykyisen
yhteiskuntajärjestyksen puitteissa voitu monella
muotoa vähentää työväen toimeentulon
epävarmuutta ja torjua muitakin teollisen kehityksen
vahingollisia seurauksia. Työväen jokapäiväisen
toimeentulon turvaamista varten on ryhdytty
toimeenpanemaan työttömyysvakuutusta
(ks. t.). Työttömyyden torjumista tarkoittaa
myös työnvälityksen (ks. t.) järjestäminen ynnä
monet muut toimenpiteet (ks. Työttömyys).
Naisten ja lasten esiintymistä aikuisten
työmiesten kilpailijoina ynnä muita naisten ja lasten
työn haitallisia seurauksia ehkäisee suuressa
määrin työväensuojeluslainsäädäntö
(ks. t.), joka osittain kokonaan kieltää naisten,
lasten ja nuorten työntekijäin käyttämisen
työssä, osittain suuresti rajoittaa heidän
työaikaansa. Suojeluslait sisältävät sitä paitsi
paljon sellaisia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia
työläisiä esim. työaikaan ja työhuoneisiin
asetettaviin terveydenhoidollisiin seikkoihin nähden.
Työväen turvaamista tapaturmain, sairauden,
vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta
tarkoittaa työväen tapaturma-, sairaus-, vanhuuden- ja
työkyvyttömyysvakuutus (ks. 11.), mitkä
vakuutus-haarat ynnä lisäksi työttömyysvakuutus
muodostavat n. s. työväenvakuutuksen.
Työväen asunto-olojen parantamiseksi on ryhdytty
erilaisiin toimenpiteisiin sekä valtion että
kuntain puolelta (ks. Työväenasunnot) ja
myöskin osuustoiminnallista tietä on pyritty
samaan päämäärään; enemmän osuustoiminta
(ks. t.) kuitenkin on helpottanut työväen
elinehtoja hankkimalla heille mahdollisimman
huokealla välttämättömiä elintarpeita. — Myöskin
työväen valistuspyrinnöillä 011 tätä nykyä suuri
merkitys (ks. Työväenopetus). — T. ei
ole ainoastaan taloudellinen ja yhteiskunnallinen
vaan myöskin valtiollinen kysymys, koska
työväelle on tärkeätä, että sen edut tulevat
myöskin lainsäädännössä huomioon ’ otetuiksi. Paitsi
työväensuojelusta, työväenvakuutusta ynnä muita
edellisessä mainittuja seikkoja tulee tässä kohden
kysymykseen varsinkin verotuksen järjestäminen
niin, että verot eivät erityisesti rasita
työväenluokkaa. Saavuttaaksensa valtiollista
vaikutusvaltaa työväki pyrkii yleiseen, yhtäläiseen ja
välittömään äänioikeuteen, joka jo useissa maissa
onkin toimeenpantu.
Paljon vähemmän huomiota kuin
teollisuus-työväenkysymys on tähän asti saavuttanut
maan-viljelystyöväenkysymys. Viimemainittu esiintyy
etupäässä suurtiloilla, mikäli näillä on työssä
suurempi määrä päiväpalkkalaisia ja
muonamie-liiä, joilla ei ole toiveita päästä oman maatilkun
haltioiksi tai edes siedettävillä ehdoilla saada
maata vuokralle. Epäilemätöntä on, että
tämänkin työväen asemassa on epäkohtia olemassa sekä
palkkaukseen että työaikaan, asuntoihin y. m.
nähden. Maanvil jelystyöväenkysymys on osa
tilattoman väestön kysymystä, käsite tilaton väestö
otettuna laajimmassa merkityksessään ks.
Tilaton väestö. Pai velkakysymyksestä ks. t.
[Herkner, ,,Työväenkysymys"; Ursin,
^Työväenkysymys Suomessa".] ,J. F.
Työväenlainsäädäntö ks.
Työväensuojeluslainsäädäntö, Työväenvakuutus,
Työtaistelut.
Työväenliike ks. Sosiaalidemokratia.
Ammattiyhdistys,
Työväenkysymys.
Työväenopetus jakautuu toiselta puolen
yleissivistyksen antamista tarkoittavaan, toiselta
puolen työväen ammattisivistyksen ja -taidon
kohottamista tarkoittavaan.
Yleissivistyksellinen t. 011 Suomessa saanut
varsinaisen herätyksensä niistä yleistajuisista
luennoista, joita suomalaisuudenasian innostamat
henkilöt rupesivat pitämään jo 1860-luvulla.
Niinpä <1. Krohn piti etupäässä työväestölle
tarkoitettuja luentoja 1860-luvulla Helsingissä;
samaan tapaan työskenteli A. W. Jahnsson
1870-luvulla Turussa ja K. F. Kivekäs 1880-luvulla
Oulussa. Kun kansansivistystä harrastavat seurat
ja yhdistykset, erityisesti raittiusseurat ja
työväenjärjestöt kehittyivät, ottivat ne
yleistajuisten luentojen ja luentosarjojen järjestämisen
kaupungeissa ohjelmakseen. Maaseudulla erittäinkin
nuorisoseurat työskentelivät samaan suuntaan,
kuitenkin tarkoittaen yleensä maalaisia eikä
varsinaisimmin työväestöä. Kun 1890-luvulla
kansanopistoliike ja muutkin vaiistusliikkeet
elpyivät, levisi myöskin kaupunkien keskuudessa
järjestetty luentotoiminta. Helsingin
työväenyhdistys oli jo syksyllä 1884 ryhtynyt erityisen
opetustoimikuntansa kautta panemaan toimeen
kansantajuisia luentosarjoja. Sen jälkeen kuin
1890 oli laadittu Kansanvalistusseuran
kansanopisto-ohjelma, teki seuran sihteeri A. Granfelt
1891 aloitteen Helsingin suomenkielisiin k a
n-sanopistokursseihin, jotka alkoivat seur.
keväänä. Nämä kurssit luovutettiin seur. v :n alussa
työväenyhdistyksen huostaan sillä nimenomaisella
ehdolla, ettei yhdistys yrittäisi muuttaa kurssien
kansanopistoluonnetta eikä tekisi niistä mitään
ruotsinmaalaista „ työväen instituuttia". Näiden
kurssien harrastajille oli nähtävästi vieras se
Tukholman työväenopiston ajatus, että t. oli
asetettava kaikkien valtiollisten ja uskonnollisten
taistelujen ulkopuolelle ja vapaan tutkimuksen
pohjalle. V. 1896 syntyi ,,Helsingin
kansanopisto-seura", joka otti luentokurssit haltuunsa ja toimi
..kristillisen uskontunnustuksen hengessä". Vuosi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
