Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväenopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
53
Työväenopisto
54
1904 tuli käännekohdaksi Helsingin
työväenopetuk-selle, kun silloin kaupunginvaltuusto päätti
järjestettäväksi „y 1 e m m ä t työväen lue n
to-kurssi t", jotka olivat toimessa kevääseen 1914.
Näiden kurssien välittömänä jatkona alkoi
Helsingin työväenopisto toimintansa syksyllä
1914. Samaan tapaan kuin Helsingissä on useissa
muissa Suomen kaupungeissa järjestetty työväelle
luentokursseja, jotka ovat nauttineet kannatusta
edistysseuroilta, kunnilta ja ajoittain
valtioltakin (vrt. Kansanvalistustyö). Sen
jälkeen kuin valtiopäivillä 1905-06 myönnetyt varat
oli käytetty vv. 1906-09 järjestettyihin
luentokursseihin, saatiin luentotoimintaan uusia
valtion-varoja vasta 1912, jolloin v:ksi 1913
myönnettiin 50,000 mk. Näistä varoista tuli osa
työväenjärjestöjen toimeenpanemien luentokurssien ja
jonkun työväenopistonkin hyväksi.
Luentokurssit ovat muuallakin kuin Helsingissä
valmistaneet tilaa työväenopistoille (ks. t.). -—
Yleissivistyksellisen opetuksen antamista työväestölle
tarkoittavat osittain myöskin ne n. s. p u o 1 u
e-opistot, joita sekä meillä että ulkomailla on
syntynyt sosiaalidemokraattisten puoluejärjestöjen
toimesta Suomessa toimi Helsinkiin järjestetty
puolueopisto ensi kerran 1 p:st» jouluk. 1911
2 p:ään lielmik. 1912; siinä luennoitiin
seuraavista aineista: talousopista, Suomen
taloudellisesta kehityksestä, ammatillisesta
työväenliikkeestä, valtiollisesta työväenliikkeestä,
metsä-talouspolitiikasta, kunnallispolitiikasta,
finanssi-opista, lainopista, Suomen valtio-opista ja
tilasto-opista. Sitäpaitsi annettiin opetusta
ainekirjoituksessa, puhetaidossa, kirjanpidossa ja
laskennossa.
Ammatillinen t. esiintyy niissä maissa, joissa
se on korkealle kehittynyt, monenlaisissa
muodoissa ja sitä annetaan monenlaisissa laitoksissa.
Tällaisia ovat ammattiniuseot, teollisuusmuseot,
ammattienedistämislaitokset ,,mestarikursseineen"
y. m. Suomessa korkeammat
ammattiopetuslai-tokset ovat vasta suunnittelun alaisia, on m. m.
ehdotettu ammattiopiston perustamista.
Hallituksen asettama ,,ammattikasvatuskomitea"
antoi 8 p. tammik. 1913 mietinnön, jossa
ammattiopetus suunnitellaan entistään paremmin
ammattilaisten tositarpeita vastaavaksi ja tarkoitetaan
kansakoulun pohjatiedoille rakentuvaksi
jatko-opetukseksi. Tämän komiteamietinnön pohjalla
työskentelee 1917 asetettu uusi komitea, jonka
tehtävänä on tarkistaa mietinnössä esitettyjä
ehdotuksia. Nykyään Suomessa toimivista
ammatillisista t:ta antavista kouluista ks.
Käsityö-1 ä i s k o u 1 u, T e o 11 i s u u s k o u 1 u. Z. C.
Työväenopisto on varttuneiden työläisten
oppilaitos, jonka tarkoituksena on etusijassa
työväestöön levittää yleistä valistusta ja korkeamman
kansalaissivistyksen harrastusta. Tällaisia
opistoja, joiden tarkoituksena on kehittyä työväen
korkeakouluiksi 1. ,,kansanyliopistoiksi", on
Suomessa samoin kuin ulkomaillakin muodostunut
lähinnä kaupunkilais- ja teollisuustyöläisiä
varten. Vaikka t:t pyrkivätkin korkeammiksi
oppilaitoksiksi, 011 niiden kuitenkin ollut pakko ottaa
huomioon, että säännöllinen kouluopetus on
jäänyt monelta työläiseltä aikanaan saamatta ja
että sen vuoksi t :ssa-alkeisopetustakin on
annettava korkeammalle tähtäävän opetuksen ohessa.
T oa on usein verrattu kansanopistoon ja pidetty
kansanopistoa vastaavana sivistyslaitoksena
kaupungin työväestölle. Aatteellisesti t:t eroavat
kansanopistoista sen puolesta, etteivät ne, niinkuin
yleensä kansanopistot Grundtvigin herätyksestä
lähteneinä tekevät, aseta uskonnollisuuden ja
kan-sallishistoriallisten rientojen elvyttämistä
päätar-koituksekseen, vaan perustavat opetuksensa
vapaaseen tutkimukseen ja yleisen humaanisuuden
harrastukseen koettaen tältä pohjalta erityisesti
ottaa huomioon niitä työväestölle tähdellisiä
kysymyksiä, jotka koskevat yhteiskunnallista
edistystä ja taloudellista vaurastumista. Opettajain
ja oppilaiden henkilöllinen vuorovaikutus ei t:ssa
voi tulla niin läheiseksi ja kiinteäksi kuin
kansanopistossa, sillä t. toimii vain sellaisina
aikoina, joina sen oppilaat, varttuneet työläiset,
ovat ansiotyöstään vapaina, siis pääasiallisesti
iltaisin, ainoastaan sunnuntaisin päivällä.
Opetusaineista talous- ja yhteiskuntatieteellisten
sekä luonnontieteellisten aineiden tulee saada
t:ssa etusija, vaikka tietysti myöskin
kirjallisuus, taidehistoria y. m. n. s. humanistiset aineet
kuuluvat ohjelmaan. Opetus tapahtuu
pääasiallisesti luentojen muodossa.
Suomessa on t:n syntyyn vaikuttanut osaltaan
se sivistysharrastus, jota suomalaisuudenliikkeen
edistäjät pyrkivät saamaan aikaan kaupunkien
työväestössäkin erittäinkin yleistajuisten
luentojen avulla (ks. T y ö v ä e ii o p e t u s), osaltaan
itse työväenliikkeen virittämä valistustarve.
Ulkomaiden antamista herätteistä on lähinnä
mainittava ne, jotka ovat lähteneet Tukholman
,,arbetarinstitut" nimisestä laitoksesta. Se
perustettiin 1880 tohtori Anton Nyströmin (ks. t.)
aloitteesta. Tämän t:ti tarkoituksena on tarjota
miehille ja naisille, jotka eivät kehitysvuosinaan
ole saaneet harjoittaa korkeampia kouluopintoja,
yleistajuista, vapaaseen tieteellisyyteen
perustuvaa valistusta. Luentojen ohessa pannaan
toimeen jalostavia huvituksia, erittäinkin
kansan-konsertteja sivistä m istarkoituksessa. Opiston on
pysyttävä erillään kaikista valtiollisista ja
uskonnollisista riidoista; se ei saa panna toimeen
sellaisia kokouksia tai anomuksia, jotka koskevat
päivän poliittisia kysymyksiä. Opintomaksu on
30 luentoa käsittävästä sarjasta 1 kruunu
50 äyriä; yhden luennon kuulemisesta 10 äyriä.
Työväen ammattiyhdistyksille myönnetään
alennusta. Opiston johto kuuluu yksityiselle
yhdistykselle (Arbetareinstituts-föreningen), joka
asettaa hallintoneuvoston ja luentoliallituksen.
Avustusta on saatu vuodessa kunnalta 2,400 kruunua
ja valtiolta 6,000 kruunua (v. 1912-13). V:sta 1894
opisto toimii omassa talossa, joka paitsi
luentosalin sisältää kirjasto- ja lukusalin.
Samansuuntaisia opistoja on perustettu muihinkin
Skandi-naavian kaupunkeihin, Gööteporiin,
Kristiaa-niaan (folke-akademi) y. m. Paitsi
Skandi-naaviasta saatuja vaikutteita on Suomen t:jen
kehityksessä huomattava ne herätykset, joita
yksityiset asianharrastajat ovat saaneet
ulkomaanmatkoilla etenkin Englannissa (Lontoon
Working men’s college, Ruskin college) ja
Itävallassa (Wienin Volksheim). Suomen
ensiinäi-nen t. aloitti toimintansa Tampereella
tammikuussa 1899 vapaaherra E. S. Yrjö-Koskisen
aloitteesta. Opiston ensimäinen johtaja oli
maisteri Severi Nuormaa. Tämä opisto perustettiin
kunnalliseksi laitokseksi, ja sellaisina ovat muut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
