Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväenopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
55
Työväenpuolue—Työväensiirtolat
56
kin Suomen t:t muodostuneet. Nykyään on t:oja
olemassa paitsi Tampereella seuraavissa
kaupungeissa: Vaasassa (alkoi syksyllä 1907; perust.
1906; suomenkielinen ja ruotsinkielinen osasto),
Oulussa (v :sta 1907), Turussa (perustettiin 1907;
alkoi helmik. 1908; kaksi opistoa, suomalainen
ja ruotsalainen), Viipurissa (alk. syksyllä 1908;
ruotsinkielisiäkin luentoja on pidetty), Kotkassa
(alk. tammik. 1911), Helsingissä (perust. 1913,
alk. syksyllä 1914; suomenkielinen ja
ruotsinkielinen osasto), Kuopiossa (v:sta 1916) ja
Porissa (v:sta 1917). Paitsi näitä kunnallisia
t:oja on olemassa Pietarsaaren kaupungin t.,
joka toimii Pietarsaaren työväenyhdistyksen
johtamana v:sta 1909, saaden avustusta kunnalta.
Suomen t:issa annetaan opetusta toiselta puolen
luentojen toiselta puolen käytännöllisen
opetuksen 1. luokkaopetuksen (,,alkeiskurssien" ja
,,opintopiireissä" tapahtuvan opetuksen)
muodossa. Luentoja pidetään niiltä eri aloilta,
joihin perehtymistä voidaan katsoa kuuluvaksi
kan-salaissivistykseen. Niinpä esim. Helsingin t:n
ohjelmassa luetellaan seuraavat alat:
yhteiskun-najlinen ja taloudellinen opetus, johon luetaan
historia, yhteiskuntaoppi, kansantalous ja
sosiaalinen lainsäädäntö, eetillinen opetus, johon
kuuluvat etiikka, psykologia ja kasvatusoppi, sekä
luonnontieteellinen opetus, jonka aineista
luetellaan a) fysiikka, kemia, tähtitiede, geologia,
maantiede, kasvi- ja eläintiede ja b) anatomia,
fysiologia ja terveysoppi. Käytännöllisen
opetuksen aineista luetellaan samassa ohjelmassa:
ainekirjoitus, laskento, kirjanpito, talousoppi,
sama-riittikurssit y. m. Kaikki nämä aineet eivät ole
edustettuina joka lukukautena, vaan ohjelma
järjestetään siten, että eri yleiset alat olisivat
kunakin lukukautena mahdollisuutta myöten
edustettuina, sekä muuten silmälläpitäen
työväestön harrastuksia ja käytettävissä olevia
opettajavoimia. Luentojen havainuollistuttamiseksi
käytetään paitsi karttoja y. m. erityisesti myöskin
varjokuvia. Luentoihin nähden on t:issa yleensä
samansuuntaista järjestelytapaa noudatettu eri
opistoissa, tietysti ottaen huomioon paikallisia
olosuhteita ja mahdollisuuksia. Käytännöllinen
opetus vaihtelee laajuudeltaan eri opistoissa.
Tavallisimmat t:issa esiintyvät opetusaineet, joita
opetetaan luokkaopetuksen tapaan, ovat äidinkieli
(oikein- ja ainekirjoitus), laskento, kirjanpito
ja laulu. Näiden lisäksi opetetaan esim.
Helsingin t:ssa seuraavia aineita: piirustusta,
kaunokirjoitusta, kaunolukua, ruotsin kieltä,
englannin kieltä ja venäjän kieltä. Tärkeä merkitys
on t:issa oppilaiden yhdistyselämällä, heidän
jär-jestärnillään toverikunnilla tai
keskustelupiireillä, joissa oppilailla on tilaisuutta keskustelun
ja toverielämän avulla sekä järjestämällä
jalostavia huvitilaisuuksia kehittää itseänsä käyttäen
siinä opettajainkin osanottoa hyväkseen. T:n
opetustoimintaa järjestää lähinnä vakinainen
johtaja, joka toimii johtokunnan alaisena.
Johtokuntien asettaminen on yleensä niin järjestetty,
että niiden jäsenet ovat osaksi
kaupunginvaltuuston ja sen alaisten lautakuntien osaksi
työväenjärjestöjen ja erinäisten sivistys- ja
edistysseurojen valitsemia. Oppilasmaksut ovat
varsin alhaiset; esim. Helsingissä lukukausimaksu
nykyään on 25 penniä ja voi
kaupunginvaltuuston vahvistamien sääntöjen mukaan kohota kor-
keintaan 1 mk:aan. Tilapäiset kuulijat
maksavat 10 penniä kerralta. Kunnallisina laitoksina
Suomen t:illa on valtuuston vahvistamat
menoarvionsa; Helsingin kaupungin t :n suomenkielisen
osaston menot tekivät 1916 Smk. 34,576:92.
Val-tioapua annettiin Suomen t:ille 1909 vuoden
toisilla valtiopäivillä myönnettyinä Smk. 30,000:—;
muillakin valtiopäivillä on eduskunta varoja
tarkoitukseen myöntänyt, mutta hallituksen
vahvistusta ei ole saatu. V. 1917 ensimäisillä
valtiopäivillä tehtiin anomus, että t:ille myönnettäisiin
Smk. 50,000:— annettavaksi sellaisille opistoille,
joiden johtokuntien jäsenistä enemmän kuin
puolet ovat työväenjärjestöjen valitsemia. Hallitus
on vuoden 1917 menoarvioehdotukseen ottanut
tarkoitusta varten 40,000 mk :n määrärahan. T : jen
kehittämistä ja järjestetyn työväenopistoliikkeen
aikaansaamista varten pidettiin Helsingissä
28-29 p. toukok. 1917 työväenopistojen
edustajakokous, jonka edustajat olivat osaksi t :jen
virallisten johtokuntien osaksi oppilaiden
valitsemia. Tämä kokous m. m. suunnitteli yhteistä
järjestöä Suomen t:ille. [Väinö Voionmaa,
,,Työväenopistot" (Yhteiskunnallinen käsikirja 1910) ;
Einar Böök, ,,Työväenopetus Suomessa, sen
ohjelma ja järjestäminen" (Valvoja 1911), Niilo
Liakka, „Kansansivistystoimesta Englannissa"
(1916), Zaeh. Caströn, „Työväenopisto ominaisena
oppilaitostyyppinä" (Kansanvalistus 1917).
Alustuksia ensimäiseen työväenopistojen
edustajakokoukseen. Painosta ilmestyy v. 1917
työväen-opistokokouksen pöytäkirja. — ,,Stockholms
arbe-tareinstitut oeh dess verksamhet 1880-1897"
(1897); Josef Luitpold Stern, „Wiener
Volks-bildungs\vesen" (1910); Hertha Siemering,
„Arbei-terbildungs\vesen in Wien und Berlin" (1911).)
Z. C.
Työväenpuolue ks.
Sosiaalidemokratia, Työväenkysymys.
Työväenpörssi, työväen ammattiyhdistysten
valtuutettujen hoitama toimisto, jonka tehtävänä
on hankkia paikkoja työväelle ja
työmarkkinoiden arvostelemiseksi laatia tilastoa. Belgiassa
perustettiin t. Liegeen 1880, 1886 Brysseliin,
Ranskassa 1887 Pariisiin. Viimemainittua
varten kaupunki rakennutti 1892 suurenmoisen
loistorakennuksen, jonka tarkoitus on sama kuin
n. s. kansantalojen. J. F.
Työväensihteeristöt, osaksi kuntien, osaksi
työväenjärjestöjen perustamia
tiedonantotoimis-toja, jotka antavat varattomille, erityisesti
työväelle maksutonta selvitystä oikeus- ja
ammattiasioissa. Ensimäinen tällainen laitos syntyi
Ziirichissä 1887, ensimäinen Saksassa 1897
Stuttgartissa. — Erikoinen tehtävä on 1887
perustetulla „Sveitsin työväensihteeristöllä", joka on
työväenyhdistysten luoma työtilastollinen
toimisto, mutta joka nauttii valtioapua ja on
yhteistoiminnassa valtion viranomaisten kanssa. Sen
johtajana on työväensiliteeri, jonka yleisen
sveitsiläisen työväenliiton hallitus asettaa kolmeksi
vuodeksi. J. F.
Työväensiirtolat. 1. Yleenfä t:illa
tarkoitetaan kaupunkien alueen ulkopuolella olevia
yhteiskuntia, joihin on asettunut suurempi määrä
työväenperheitä. — 2. Ahtaammassa
merkityksessä työväensiirtola on työkykyisiä työttömiä
henkilöitä varten perustettu työkoti. ks.
lähemmin Työsiirtola. J. F.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
