Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväensuojelus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
59
Työväensuojeluslainsäädäntö
60
seksi 1890 saavutti suurempaa myötätuntoa,
mutta ehdotus peruutettiin, sittenkuin Saksan
keisari Vilhelm II omasta aloitteestaan kutsui
sellaisen konferenssin Berliiniin maaliskuuksi
1890. Siinä oli edustettuna 15 valtiota.
Konferenssilla oli vain neuvotteleva luonne eivätkä
sen päätökset olleet osanottajille sitovia. Siinä
käsiteltiin useita työväensuojelukselle tärkeitä
kysymyksiä, mutta siihen konferenssin merkitys
rajoittuikin. V. 1900 muodosti Pariisissa joukko
eri maiden sosiaalipolitikkoja (v. Berlepsch,
Millerand, Jay, Cau\vös, Scherrer, Lachenal,
v. Philippoxvich, Mahaim, Luzatti y. m.)
lakisääteisen työväensuojeluksen kansainvälisen
edistämisyhdistyksen, ja sen perustava kongressi
pidettiin Baselissa 1901. Yhdistyksen tehtävänä
on sääntöjen mukaan: 1) olla kaikissa
teollisuusmaissa niiden yhdyssiteenä, jotka pitävät
työväen-suojeluslainsäädäntöä välttämättömänä; 2)
ylläpitää kansainvälistä työvirastoa (Internationales
Arbeitsamt Baselissa) ; 3) helpottaa eri maiden
työväenlainsäädännön tutkimista ja julkaista
aikakauslelidessään katsauksia kaikkien maiden
tätä alaa koskevasta lainsäädännöstä (Bulletin
des Internationalen Arbeitsamts, ilmestyy v:sta
1902, myöskin ranskaksi ja englanniksi) ; sekä
4) työskennellä eri maiden
työväensuojeluslain-säädännön saattamiseksi yhdenmukaiseksi ja
kansainvälisen työtilaston aikaansaamiseksi.
Yhdistykseen on yhtynyt 16 kansallista osastoa.
Seuraavat kongressit on pidetty Kölnissä 1902,
Baselissa 1904. Gen&vessä 1906, Luzernissa 1908,
Luganossa 1910 ja Ziirichissä 1912. Syyskuuksi
1914 oli suunniteltu uusi kongressi, mutta
maailmantapaukset tekivät sen mahdottomaksi.
Näiden kansainvälisten kongressien tärkeimpänä
tuloksena ovat Bernissä 26 p. syysk. 1906
aikaansaadut sopimukset, joista toinen kieltää
valkoisen (keltaisen) fosforin käyttämisen
tulitikkuteollisuudessa, toinen naisten käyttämisen
teollisessa yötyössä (11 tunnin keskeytymätön lepo).
Näissä sopimuksissa määrätyt vaatimukset on
saatettu voimaan useimpain maiden
työväensuo-jeluslainsäädännössä (vrt.
Työväensuojeluslainsäädäntö).
Yllämainitun yhdistyksen rinnalla on
kansainvälinen työttömyyden vastustamisliitto, jonka
ensimäinen kongressi pidettiin Pariisissa 1910,
toinen Gentissä 1913. Liiton tarkoituksena on
perustaa pysyväinen sihteeristö, järjestää
periodisia kansainvälisiä kongresseja, panna toimeen
tutkimuksia, julkaista tutkielmia, vaikuttaa
työttömyystilaston parantamiseksi, julkaista
aikakauskirjaa (Bulletin trimestriel de 1’association
internationale pour la lutte c-ontre le chömage.
v :sta 1911).
Vanhin kansainvälinen yhtymä tällä alalla on
kansainvälinen sosiaalivakuutusyhdistys, jonka
ensimäinen kongressi kokoontui Pariisissa 1889.
Seuraavat kongressit on pidetty Bernissä 1891,
Milanossa 1894. Brysselissä 1897. Pariisissa 1900.
Diisseldorfissa 1902, Wienissä 1905, Roomassa
1908, Haagissa 1910 ja Ziirichissä 1912;
molemmissa viimemainituissa osanottajain luku’ oli
rajoitettu. Tämäkin yhdistys julkaisee
aikakauskirjaa, ,,Bulletin des assurances sociales",
v:sta 1889. — Suomessa näitä kolmea
kansainvälistä yhdistystä edustaa Suomen
työväensuojelus-ja sosiaalivakuutusyhdistys (ks. t.). G. R. S.
Työväensuojeluslainsäädäntö. Englanti.
Nopeasti kehittyvät puuvilla- ja villateollisuus
tarvitsivat huokeata työvoimaa, jota ne saivat
siten, että kunnat möivät runsaslukuiset
vaivais-talolapsensa, jotka tehtailijain oli käytettävä
,.opissa", mutta jotka itse asiassa joutuivat mitä
sietämättömimpiin työoloihin ja mitä tylyimmän
pahoinpitelyn alaisiksi. Ensimäinen
tvövii"nsuo-jeluslaki „The moral and healtli act 1802", Robert
Peelin perille ajama, koski mainittuja
,,oppilaita". Työaika rajoitettiin 12 tunniksi ja
yötyö kiellettiin. Tätä lakia noudatettiin
todellisuudessa hyvin vähissä määrin, ja kun tehtaat
siirtyivät vesivoimasta höyryvoimaan, muutettiin
ne Pohjois-Englannin jokilaaksoista etelän
tiheämmin asuttuihin seutuihin, joissa
vakinaisesti asuvan väestön lapset joutuivat tehtaisiin.
Mutta näihin lakia ei voitu sovelluttaa. Tähän
viitaten Peel 1815 sai aikaan, että asetettiin
ensimäinen parlamentinkomissioni tutkimaan
työ-väenoloja. Tuloksena oli v:n 1819 laki. joka
kielsi käyttämästä 9 vuotta nuorempia lapsia
puuvillakeliräämöissä; yötyö kiellettiin ja 9 ja
16 ikävuoden välillä olevien lapsien työaika
rajoitettiin 12 tunniksi. Lähinnä seuraavina
vuosina parlamentti kiinnitti huomionsa
villateolli-suuden alalla vallitseviin oloihin (lakeja
vv:lta 1820, 1825, 1831), ja taistelu 10-tuntisen
työpäivän aikaansaamiseksi alkoi (Richard
Oast-ler). Uusi komissioni (1832-33) pani toimeen
laajalle ulottuvan tutkimuksen työväenolaista.
Elokuun 29 p. 1833 annetulla lailla astuttiin
pitkä askel eteenpäin, sillä laki käsitti kaikki
erilajiset kutomatehtaat. Kesäkuun 8 p. 1847
annetulla lailla saatettiin nuoriin henkilöihin ia
naisiin nähden voimaan 10-tuntinen työpäivä
(58 tuntia viikossa). Sittenkuin tätä lakia oli
edelleen täydennetty (1850 ja 1853) oli
10-tuntinen työpäivä tosiasiallisesti toimeenpantu koko
kutomateollisuudessa. koska tävskasvuiset
miespuoliset työntekijät eivät voineet tehdä työtä
ilman naisten ja alaikäisten apua. — Askel
askelelta oli siten kutomateollisuuden työsuhteet
järjestetty. Mutta sillä välin oli huomio
kääntynyt myöskin muiden teollisuushaarain alalla
vallitseviin oloihin (children employment
Commission 1842-43). Aluksi työ järjesteltiin kuitenkin
ainoastaan karttuunipainimoissa (1845),
valkaisulaitoksissa ja värjäystehtaissa (1860) sekä
pitsi-tehtaissa (1861). Laajemmalle ulottuva t.
saatiin aikaan vasta sittenkuin uusi children
employment Commission (1861) oli toimittanut
tutkimuksia. V. 1878 suoritettiin tarpeellinen
vuosien kuluessa julkaistujen lakien kodifieeraus.
Sittenkuin uusia lisäyksiä oli tehty, toimitettiin
uusi kodifikatsioni 1901 Factory and workship
act-lailla, joka muutamien myöhempien
lisäyksien kera on tällä alalla voimassa olevana
oikeutena.
Edellä esitetyn kehityksen mukaisesti engl. t.
erottaa toisistaan kutomatehtaat (sellaiset, joissa
konevoimaa käyttämällä jalostetaan puuvillaa,
villaa, silkkiä, pellavaa y. m.) ja
ei-kutomateh-taat (lueteltu lakiin liitetyissä luetteloissa).
Muita laitoksia nimitetään työpajoiksi eli
-huoneiksi. Lapsilla tarkoitetaan 14 vuotta
nuorempia tai vanhempia, jotka eivät vielä ole
saaneet päästötodistusta koulusta, nuorilla
henkilöillä 14-18 ikävuoden välillä olevia. — Työväen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
