Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväensuojeluslainsäädäntö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
59
59 Työväensuojeluslainsäädäntö 45
65
tekijäin työaika rajoitettiin 12 tunniksi; 1872
.se vähennettiin 11 tunniksi. Erilaisten
kanttoni-lakien haitat tulivat pian näkyviin, minkä vuoksi
1874 yleisellä kansanäänestyksellä tehdastyötä
koskeva lainsäädäntö siirrettiin liiton
pätevyys-piiriin. Ensimäinen liittolaki hyväksyttiin
kansanäänestyksellä, mutta hyvin pienellä
enemmistöllä 1877. Se saattoi voimaan 11-tuntisen
maksi-maalityöpäivän. Tämän lain sijalle tuli 18 p.
kesäk. 1914 julkaistu laki, jonka mukaan
maksi-maalityöpäivä on 10 tuntia, sunnuntai- ja
pyhäpäiväin edellisenä päivänä 9 tuntia. Toukokuun
1 p:n ja. syyskuun 15 p:n välisenä aikana on
kaikki työ suoritettava klo 5:n a. p. ja klo
8:n i. p. välillä, muina vuodenaikoina klo6:na. p.
ja klo 8:n i. p. välillä. Sunnuntai- ja pyhäpäivän
aattona on työ lopetettava viimeistään klo 5 i. p.
Liittoneuvosto voi myöntää poikkeuksia,
myöskin vuorotyöhön nähden, mutta työ ei missään
vuorossa saa kestää 8 tuntia kauemmin. Yö- ja
sunnuntaityötä sallitaan ainoastaan
poikkeustapauksissa ja vain työntekijäin suostumuksella.
Lapsia, jotka eivät ole täyttäneet 14 v. tai jotka
ovat velvolliset käymään joka päivä koulua, ei
saa käyttää teollisuustyössä. Alaikäisiltä ja
naisilta on yötyö kielletty.
Tanska. Voimassa oleva v:n 1913 laki
määrää, että 12 vuotta nuorempia lapsia ja sellaisia,
jotka eivät ole koulunkäyntiänsä lopettaneet, ei
saa käyttää työssä. Lasten työaika on 6 tuntia,
V2 tunnin lepohetki mukaan luettuna. 18 vuotta
nuoremmat alaikäiset saavat olla työssä
enintään 10 tuntia. Molemmilta ryhmiltä on yötyö
(8 i. p.-6 a. p.) kielletty.
Norja. V:n 1915 laki määrää, että työaika
yleensä ei saa olla pitempi kuin 10 tuntia
päivässä tai 54 tuntia viikossa, maanalaisessa
kaivos-työssä ja sulatoissa sekä kirjapainoissa 48 tuntia
viikossa. Työaika on sovitettava klo 6:n a. p. ja
klo 9:n i. p. välille; siellä, niissä työ on jaettu
kahteen enintään 8 tuntiseen päivävuoroon,
työaika voidaan pitentää klo 12:een yöllä. Yötyöhön
tarvitaan erityinen lupa, paitsi keskeytymättä
toimivissa laitoksissa, joiden työntekijät ovat
18 vuotta vanhempia. Lapsia, jotka ovat
täyttäneet 12 vuotta ja jotka esittävät
lääkärintodistuksen, saa pitää työssä enintään 5 tuntia.
Ruotsi. Viimeisellä 1912 julkaistulla lailla
on kaikki aikaisemmat lait ja asetukset, naisten
yötyötä koskevaa v:n 1909 lakia
lukuunottamatta, yhdistetty yhdeksi laiksi. Alin ikä, missä
lapsia saa käyttää työssä, on 12 vuotta. 14 vuotta
nuorempien lapsien työaika on enintään 8 tuntia
vuorokaudessa tai 48 tuntia viikossa ja muitten
alaikäisten 10 tuntia vuorokaudessa tai 60
tuntia viikossa. Alaikäisiltä on yötyö kielletty
klo 7 :stä i. p. klo 6:een a. p.; kuitenkin saa
miespuolisia alaikäisiä, jotka ovat täyttäneet
14 vuotta, käyttää työssä viimemainittujen
kellonlyöntien välillä, jos heidän työaikansa on
rajoitettu enintään 8 tunniksi eikä työ satu
useammin kuin joka kolmas viikko, klo 11 :n i. p.
ja klo 5:n a. p. väliseen aikaan. Bernin
sopimuksen mukaisesti on yötyö kielletty naisilta
(11 tunnin yölepo).
Venäjä. V:n 1882 lain mukaan ei 12 vuotta
nuorempia lapsia saa käyttää tehdastyössä. 12 ja
15 ikävuoden välillä olevien lasten pisin työaika
on 8 tuntia, ja yötyö on kielletty. Tässä
pan-3. X. Painettu «/i 18.
tiin kuitenkin 1890 toimeen olennaisia
muutoksia laajentamalla sekä pitemmän työajan että
yötyön luvansaantia. V. 1885 julkaistulla lailla
oli tärkeimmissä kutomateollisuuden haaroissa
kielletty käyttämästä 15 ja 17 ikävuoden välillä
olevia alaikäisiä ja naisia yötyössä, mutta
myöhempien säännösten mukaan voivat
hallinnolliset viranomaiset kuitenkin sallia sellaista
yötyötä. V. 1897 annetulla lailla on määrätty, että
niillä työntekijöillä, jotka toimivat ainoastaan
päivätyössä, on oleva 11 ’/^-tuntinen,
sunnuntai-ja pyhäpäivän aattona 10-tuntinen
maksimaali-työpäivä, ja niillä, jotka vain osaksikin ovat
yötyössä, 10-tuntinen maksimaalityöpäivä. Yönä
pidetään yksivuoroisissa töissä aikaa klo 9:stä i. p.
klo 5:een a. p., kaksi- tai useampivuoroisissa
töissä alkaa klo 10:stä i. p. klo 4:ään a. p.
Poikkeuksia näistä määräyksistä myöntävät
hallinnolliset viranomaiset.
S u o m i. Suonien pääelinkeinon, maatalouden,
rinnalla on vähitellen syntynyt teollisuus, joka
alkuperäiseltä vaatimattomalta kannaltaan
sittemmin yhä enemmän on kehittynyt
suurteollisuudeksi. Tämän johdosta on meilläkin, niinkuin
muissakin maissa, herännyt kysymys työväen
suojelemisesta teollisuuden mukana seuraavilta
epäkohdilta. Tähän kohdistuvia määräyksiä
-sisältyi tosin 31 p. maalisk. 1879 elinkeinoista ja
22 p. jouluk. 1879 terveydenhoidosta
annettuihin asetuksiin, mutta nämä osoittautuivat
riittämättömiksi. Porvarissäädyssä v:n 1882
valtiopäivillä tehdyn anomuksen perusteella säädyt
esittivät, että meidänkin maassa, missä eräillä
paikkakunnilla jo oli olemassa pitkälle kehittynyt
tehdasteollisuus, oli välttämätöntä, että tähän
kuuluvat olot järjestettiin yksityiskohtia myöten
lailla, jos tahdottiin ehkäistä väestön ruumiillista
ja siveellistä rappeutumista, ja oltiin erityisesti
sitä mieltä, eitä se alaikäisten työntekijäin
valvonta, joka terveydenlioitoasetuksen säännösten
perusteella kuului kunnallisille viranomaisille,
oli riittämätön ja että sitä varten oli asetettava
vakinaiset tarkastajat. Säädyt yhtyivät anomaan,
että työväen oloja tutkittaisiin ja että
annettaisiin esitys sellaiseksi laiksi, johon
tutkimuksen tulos saattoi antaa aihetta. Tämän johdosta
hallitus 1883 asetti komitean asiaa
valmistamaan. Komitean ehdotuksen pohjalla laadittiin
esitys v:n 1888 valtiopäiville. Valtiopäiväin työn
tuloksena oli asetus teollisuusammateissa olevain
työntekijäin suojelemisesta, annettu 15 p. huhtik.
1889. Sen yhteydessä ilmestyivät julistus, joka
sisälsi lähempiä määräyksiä ennenmainitun
asetuksen sovelluttamisesta, sekä johtosääntö ja
vuosirahasääntö ammattitarkastajia varten,
molemmat 21 p:Itä. jouluk. 1889.
Kuitenkin osoittautui välttämättömäksi ottaa
tämä laki tarpeellisen uudistelun alaiseksi, jonka
vuoksi 1906 tätä varten asetettiin komitea, joka
1907 antoi ehdotuksensa. V:n 1909 valtiopäiville
tehtiin asiasta esityksiä ja eduskunta puolestaan
hyväksyi kolme eri asetusta. Nämä asetukset
tulivat vahvistetuiksi vasta 1914 ja 1917: asetus
turvasta armnattivaaraa vastaan 4 p :ltä huhtik.
1914, asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä
muissa ammateissa sekä asetus
ammatintarkas-tuksesta, molemmat 18 p:ltä elok. 1917. Näiden
asetusten johdosta on v:n 1889 laki kokonaan
lakannut olemasta voimassa. Sitäpaitsi on jul-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
