- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
77-78

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työyksikkö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

77

Työyksikkö —Tähkylä

78

animatissatoiiniva väestö ja sen
yhteiskunnalliset luokat vuosina 1815/1875".] O. K. K.

Työyksikkö, se mittayksikkö, jolla työmäärä
mitataan. Koska työ on = voima x matka, niin on
t. = voimayksikkö x matkayksikkö, eli siis yleensä
kg x metri (lyhennetty kgm eli mkg). Tämä n. s.
teknillinen t. ei ole tieteellisesti aivan tarkka,
koska maan vetovoima on jonkunverran
erilainen eri paikoilla maan pintaa (ks. Mitta);
oikeampaa on voimayksikön asemasta käyttää
inassayksikköä. N. s. c. g. s.-
(sentimetri-gramma-sekunti) järjestelmän t. on ergi, jolla
ymmärretään sitä työtä, minkä 1 dynen suuruinen
voima suorittaa kun se liikkuu 1 cm:n matkan.
Sähköopillinen t. on jouli, ja on näiden eri
mittajärjestelmien t:öjen välillä olemassa
seuraava suhde:

1 ergi =

joulia =

1

mkg eli

10,000,000 J _ 10,000.000 K

1 mkg = f7 joulia = 10,000,000 ergiä, g on tässä
maan vetovoiman akseleratsioni. Tästä saadaan :
1

1 jouli sekunnissa = — mkg sekunnissa.

1 watti 1. voltamperi = 10 milj. ergiä sek:ssa.
Käytännössä yleensä käytetään suurempia t:öjä
kuin yllä esitetyt, nimittäin:

1 hevosvoima (hv) = 75 kgm sek:ssa = 75 joulia
sek:ssa = 10 milj. 75 g ergiä sek:ssa = 75 g
\vat-tia; jos sijoitetaan <7 = 9,81, niin saadaan:

1 hevosvoima = 75. 9,8i vvattia = 735,73 1.
suunnilleen 736 wattia,

1,000 wattia = 1 kilo\vatti (kw) = 75’g 81 =1,359

1. suunnilleen l.se hevosvoimaa. E. S-a.

Tzetzes, Johannes (n. 1110-80),
bysanttilainen grammatikko ja runoseppä, kotoisin
Konstantinopolista. T:n lukuisista teoksista on
tärkein ,,Biblos historiön", tavallisesti tunnettu
nimellä ,,Chiliades". ,,Chiliades" (julk. Iviessling
1826), joka sisältää suunnattoman määrän
mytologisia, historiallisia, kirjallishistoriallisia y. m.
tietoja ja jota varten tekijä on käyttänyt
vii-dettäsataa kirjailijaa, sepitettiin antamaan
tarpeellisia selityksiä T:u itsensä vv. 1138-n. 1170
laatimaan, 107 kirjettä käsittävään
kirjekokoelmaan (julk. Pressel 1851), missä hän kääntyen
milloin todellisten, milloin (harvemmin)
kuviteltujen henkilöiden puoleen koskettelee antiikin
yhteydessä olevia asioita. Edelleen on mainittava
1,676 heksametriä käsittävä, Iliadia täydentävä
teos ,,Ta pro Homeru, ta Homeru, ta metli’
Houie-ron" („Antehomerica, Homerica, Posthomerica",
myös lyhyesti: ,,Carmina Uiaea" t. ,,Iliaca",
julk. m. m. Lelirs ja Diibner, 1868), Homerosta
selittävät „Iliadin ja Odysseian allegoriat" (julk.
Matranga, „Anecdota graca" I, 1850), „Iliadin
eksegeesi" (julk. Baehmann, ,,Scholia in Homeri
Iliadem" 1835-38). Sitäpaitsi T. 011 kirjoittanut
kommentaareja ja skholioneja Hesiodokseen,
Aristophaneeseen, Lykophronin „AlekSandra"an
(julk. Miiller 1811) y. m. Vihdoin T. sepitti
kielioppia, retoriikkaa, runousoppia y. m.
käsitteleviä kirjoitelmia sekä oppi- ja tilapäärunoja.
T:n teosten arvoa vähentää melkoisesti hänen
pintapuolisuutensa ja huolimattomuutensa.
Ihmisenä T. oli turhamainen ja kateellinen ollen
alituisissa riidoissa muiden oppineiden kanssa.
— T:n vanhempi veli Isaak T. (k. 1138) oli
myös grammatikko; hän sepitti laajan runoel-

Tädyke. A nurmitädvke,
* B rohtotädyke.

K. L.

man Pindaroksen runomitoista (julk. Cramer,
,,Anecdota" I, 1839). [llart, ,,De Tzetzarum uomine,
vitis, scriptis" (1881); Krumbacher, ,,Geschichte
der byzantiniselien Litteratur" (2 pain. 1897) ;
Spelthahn, „Studien zu den Chiliaden des
Johannes Tzetzes" (1904).] E. R-n.

Täbris ks. Tabri s.

Tädyke, tätyruoho (Veronica),
naama-kukkaisheimon kasvisuku, jonka n. 200 lajia ovat
ruohoja, myös pensaita,
eräät pieniä puitakin.
Lehdet tav. vastakkaiset,
teriö usein melkein
säteittäinen, hedelmä litteä,
tav. herttamainen t.
mu-nuamainen kota. Meillä
19 lajia, kaikki ruohoja.
Yleisiä ovat varsinkin
heleän sinikukkainen,
niityillä kasvava nurmi-t.
(V. chamaedrys), niityillä,
kallioilla ja metsissä
kasvava rento, vaalean
sini-punakukkainen r o h t o-t.
(V. officinalis), jonka
lehtiä toisinaan käytetään
teeksi, ja pieni, teillä,
pelloilla j. n. e. kasvava,
sinertävän
valkeakukkai-nen 1 i e j u-t. (V.
serpylli-folia). Eräitä ulkomaisia
lajeja käytetään
koristekasveina, meillä hyvin harvoin.

Tähdenlennot ks. Meteoriitit.

Tähdenpeitto ks. O k k u lt a t s i o n i.

Tähdistä ennustaminen ks. Astrologia.

Tähdistö
, tähtikuvio, ks. Tähtitaivas.

Tähkiö (Plileum), heinäsuku, jonka lajeilla
on liereä ja karhea (kerrottu) tähkä. Tähkylät
1-kukkaisia; meillä
yleisem-millä lajeilla kaleiden
typä-kässä päässä pitkä ota.
Meillä 4 lajia.
Nurmi-t: t ä, timoteiheinää
(P. pralensej, joka on 0,3-1 m
korkea ja jolla on 2-9 cm
pitkä tähkä ja ahdas
lehtituppi, on viime
vuosikymmeninä yhä yleisemmin ja
runsaammin alettu käyttää
kylvöheinänä, jollaisena se oli
meillä käytetyistä tärkein.
Sen siemenviljelystä, joka voi
olla hyvin tuottavaa,
harjoitetaan myös paljon.
Nurmi-t:n viljelys alkoi
Yhdysvalloissa 1700-luvun
keskipai-koilla ja levisi sieltä Timothy H a n s o n i n
toimesta Eurooppaan, jossa kasvi yleisesti
tunnetaan hänen nimestään muodostetulla
nimityksellä. Matalakasvuinen, lyhyttähkäinen,
väljä-tuppinen tunturi-t. (P. alpinum) kasvaa
yleisesti niityillä Polijois-Suomessa ja Lapissa,
harvinaisena Keski-Suomessa. K. L.

Tähkylä, pieni, heinillä ja saroilla tavattava
tähkä. Heinien t:n tyveliä on 2 suojuslehteä,
k a l e e t. Jokaista kukkaa ympäröi 2 pientä
ylälehteä, ulko- ja s i s ä h e l v e, joista edel-

Nurmitähkiö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free