Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työyksikkö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
79
Täh kä—Täh til u ettei o
80
linen usein on vilineellinen. Heti helpeiden
sisäpuolella on 2 pientä kyhmymäistä
lelitimuodos-tusta,’ kaunat, jotka paisuessaan avaavat
kukan päästäen heteet ja luotit näkyviin. K. L.
Tähkä ks. Kukinto (vrt. myös T ä
h-kylä).
Tähtelä ks. Suomalainen
napapiiri-asema.
Tähti ks. Kiintotähdet, P 1 a n e e 11 i,
Pyrstötähdet ja Tähtitaivas.
Tähtiaika. 1. Kiintotähtien vuorokautisen
liikunnan määräämä aikamitta, ks. Päivä
(missä on selitetty, miksi t.-vuorokausi on
n. 4 minuuttia lyhyempi aurinkoaikavuorokautta).
T.-tunti on n. 10 sek. lyhyempi tavallista tuntia.
Tähtitieteessä käytetään myöskin t:aa käypiä
kelloja. — 2. Kevätpisteen aikamitassa lausuttu
tuntikulma. Jos jonkun tähden rektaseensioni
on a ja tuntikulma T, niin on t. = ct-f-T. H. R.
Tähtianis ks. 111 i c i u m.
Tähtiarmillaarikehä, armillaarikehä,
ks. Tähtitieteelliset koneet.
Tähtien lasku ks. Tähtien nousu.
Tähtien nousu taivaalle, näköpiirin
yläpuolelle, tapahtuu määrätyllä paikalla, jonka maant.
leveys merkittäköön (p, sitä aikaisemmin, kuta
suurempi (taivaankappaleen keskipisteen)
dekli-natsioni <5 on. Jos 6 <<p—90°, ei tähti
ollenkaan tule näkyviin, jos <5 —90°, on tähti
cirkumpolaarinen ja on aina taivaanrannan
yläpuolella. Jos tähden tuntikulma
nousuhet-kellä merkitään t, saadaan cos t = —tggstgö. Sama
kaava määrää myös tähden tuntikulman sen
laskiessa. Refraktsionin vaikutuksesta t. n.
näennäisesti tapahtuu aikaisemmin kuin kaavan
mukaan, ja tähtien lasku vastaavassa määrin
myöhempään. Erotukseksi näennäisestä
noususta ja laskusta ymmärrämme
todellisella nousulla ja laskulla ylläolevan kaavan
määräämää. 77. R.
Tähtiholvi, ristiholvista siten kehitetty
holvi-muoto, että holvivaipat lisäruoteilla jaetaan
vieläkin pienempiin holvipintoihin, joten lakeen
muodostuu enemmän tai vähemmän tähteä
muistuttava kuvio, josta t. on saanut nimensä, ks.
Holvi. TJ-o N.
Tähtijärjestelmä, fyysillinen tähtikuvio, ryhmä
likellä toisiaan olevia kiintotähtiä, jotka
osoittavat samankaltaisia ominaisuuksia väriin,
itse-liikuntaan y. m. nähden. Myös tähtisysteemi
(ks. t.). II. R.
Tähtikamari (engl. Star chamber), vanha
engl. tuomioistuin, jonka valtuudet kauan olivat
epämääräiset, kunnes Henrik VII ne tarkemmin
määritteli. T:n tehtävänä oli senjälkeen tutkia
ja tuomita etupäässä valtiollisia rikoksia.
Ankaruutensa ja mielivaltansa vuoksi sitä vihattiin,
ja parlamentin päätöksestä se hävitettiin 1641.
Nimen on arveltu johtuvan sen tähdillä
koristetusta. istuntohuoneesta. K. O. L.
Tähtikartta, tähtitaivaan projektsionikuvaus,
tähtitaivasta esittävä kuva (vrt.
Tähtitaivas). Vanhan ajan eläinrataesityksissä ja
keskiajan (arabialaisten) tälititaivaspalloissa olivat
tähtikuvioiden taruhenkilöt ja symbolit
pääasiana, vasta Tyko Brahe pani valmistamissaan
tälititaivaspalloissa pääpainon itse tähdille.
Ensimäinen laaja tähtien kartasto on Bayerin 1603
julkaisemassa „Uranometria nova’’ teoksessa.
Paljain silmin näkyvistä pohjoisen
taivaanpallo-puoliskon tähdistä antavat Argelanderin
„Urano-metria nova" ja Heisin kartasto parhaimmat
kuvat, eteläisen taivaanpallopuoljskon tähdistä
Gouldin ,,Uranometria Argentina". Laajimmat
nykyajan t:t ovat „Bonner Durchmusterung"in
(1863 ja 1887), jotka sisältävät kaikki tähdet
9,5 niteen suuruusluokkaan asti ja ulottuvat
— 23°: n deklinatsioniin saakka. Jatkona etelään
ovat ,,Cordoba-Durchmusterung"in t:t (1893).
Kun valokuvaus oli otettu laajemmalta
käytäntöön tähtitieteessä, päätettiin 1887 Pariisiin
kokoontuneessa tähtitieteellisessä kongressissa
ryhtyä toimenpiteisiin kansainvälisen
yhteistoiminnan järjestämiseksi suurta valokuvauksen
avulla saatavaa tähtiluetteloa ja t :aa varten. Työ
on jaettu 18 observatorille (niiden joukossa
Helsingin tähtitorni) ja jatkuu yhä. Jokaisen
obser-vatorin osalle tulee n. 1,200 valokuvauslevyä.
Luetteloa varten aiotut levyt valaistaan n. 3 min.,
karttaa varten aiotut n. tunnin. Edellisen
arvellaan käsittävän n. 2 milj. tähteä ll:nteen
suuruusluokkaan asti, jälkimäisen n. 30 milj.
tähteä 13:nteen ä 14 niteen suuruusluokkaan asti.
E. R.
Tähtikatalogi 1. tähtiluettelo (ks. t.).
Tähtikuvio ks. Tähtitaivas.
Tähtiluettelo, tähtikatalogi,
kiintotähtien luettelo niiden asemien mukaan
järjestettynä. Vanhin tunnettu t. on Hipparkhoksen
laatima, joka sisälsi 1,080 tähteä. Tähän perustuva
„Almagest"in t. sisälsi 1,025 tähteä, n. 4:nteen
suuruusluokkaan asti. Seur. huomattava t. oli
Ulugh Beighin Samarkandissa 1400-luvun
alkupuoliskolla tehtyihin määräyksiin perustuva, joka
käsitti 1,019 tähteä. Tyko Brahen luettelo, jonka
tarkkuus on ihmeteltävän suuri (tähtien paikat
ovat n. 1 kaariminuutin tarkkuudelle määrätyt),
sisälsi 1,005 tähteä. Ensimäinen
kiikarihavaintoihin perustuva t. oli Flamsteedin 2,866 tähteä
sisältävä ..Historia cadestis Britanniea" (1712).
Etel. taivaanpallopuoliskon tähdistä Lacaille
julkaisi 1763 lähes 10,000 tähteä käsittävän
luettelon. Lalanden t. (1801) sisältää yli 47,000
pohj. tähtitaivaan tähteä. Suuren edistysaskeleen
kiintotähtiastronomia otti Argelanderin jo
Turussa aloittamilla ja Schönfeldin ja Krugerin
loppuun suorittamilla havainnoilla, joiden
tuloksena on kuuluisa ..Bonner Durchmusterung"
(1862, 324.198 tähteä pohj.
taivaanpallopuolis-kolla, 9:nteen <\ 10:nteen suuruusluokkaan asti).
Jatkona etelään ovat Schönfeldin ja Thomen t:t
(133,659 ja n. 650,000 tähteä, 10niteen
suuruusluokkaan asti), jotka kuitenkaan eivät ulotu
61° :n etel. deklinatsionia korkeammalle ja osaksi
vielä ovat julkaisemattakin. Mainituista t:ista
ei saada tähden paikkaa äärimäisellä
tarkkuudella. Tätä varten olisi toimitettava erityisiä
r o (1 ii k t s i o n i 1 a s k u j a. joiden perustan Bes
sei loi teoksillaan „Fundamenta astronomi®"
(1818) ja ,,Tabul?o reductionum observationum"
ja joita myöhemmin etenkin Amvers on kehittä
nyt. A". 1863 perustettu kansainvälinen tähtitieteet
linen liitto (Astronomiselle Gesellsehaft) otti ensi
työkseen erittäin tarkan ,,Bonner Durchmuste
rung"iin perustuvan t:n laatimisen. Tämä
sisältää pohj. taivaanpallopuoliskolta n. 138.000
tähden tarkat paikat. Myöskin etel. tähtitaivaan
havaintoja on samalla lailla käsitelty, mainitta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
