Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtitieteelliset koneet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
91
91 Tähtitieteelliset koneet 60
95
Potsdamin astrofysikaalisen observatorin
valokuvaus-refraktori.
kuhun samalla levyllä olevaan tunnettuun
tähteen nähden. Valokuvauksen kautta ovat auringon
tunteminen ja kiintotähtiastronomia tehneet
valtavan askeleen eteenpäin. Helsingin
observato-rilla, joka ottaa osaa järjestelmälliseen
kansainväliseen tähtitaivaan kartoittamiseen ja
tähtiluettelon laatimiseen, on tätä varten käytettävänään
valokuvausrefraktori, ionka
valokuvausobjektii-vin halkaisija 011 330 mm ja polttoväli 3,is m,
optillisen objektiivin halkaisijan ollessa 254 mm
ja polttovälin 3,96 m. Viime aikoina on myöskin
peiliteleskooppeja menestyksellä
käytetty tähtivalokuvaukseen, etenkin tähtisumuja
valokuvattaessa (esim. Lick- ja
Yerkes-observa-toreissa Ameriikassa).
Kolmella Viimeksimainitulla konetyypillä,
ekva-toriaalilla, valokuvausrefraktorilla ja
peilitele-skoopilla suoritettavat paikanmääräykset ovat
relatiivista, välillistä, laatua. Puhtaasti
astro-metrisiin koneihin niitä siis ei voi lukea,
eritoten koska niitä myöskin, ja etupäässä niitä, on
käytetty muihin tarkoituksiin, kuten kuun,
auringon ja kiertotähtien pinnanmuodostuksien
kuvaamiseen, tähtiryhmien ja -sumujen
tutkimiseen j. n. e. Luonnollista 011, että taivaan
ihmeiden selville saamiseksi on aina pyritty yhä
mahtavampiin ja enemmän suurentaviin koneisiin.
Kun kromaattiset linssit asettivat esteitä
kiikareihin nähden, alettiin vaimistaa
peiliteleskooppeja; näissä ei ole kromaattista aberratsionia.
W. Herschelin keksinnöt tällä alalla päättyivät
aivan jättiläismäisiin koneisiin. Hänen 1785-80
rakentamansa teleskoopin pituus oli lähes 12 m,
peilin halkaisija l,s m. Tämmöisen koneen
kääntäminen tähden liikunnan mukaan tuotti jo niin
suuria vaikeuksia, ettei sitä voitu pitää
käytännöllisenä. Vielä mahtavamman peiliteleskoopin
rakennutti kuitenkin lordi Rosse 1845. Peilin
halkaisija oli 1,83 111, sen polttoväli 17 m. Konetta
voitiin liikuttaa ainoastaan meridiaanitasossa ja
n. 10° kummallekin puolelle siitä ulottuvassa
vyöhykkeessä. Tähän asti olivat kaikki peilit
metallipeilejä. 1800-luvun keskivaiheilla keksittiin
hopeoidut lasipeilit, jotka olivat keveämmät, ajan
pitkään kestävämmät ja paremmin heijastavat.
Kuuluisimpia meidän päiviemme
peiliteleskoo-peista (reflektoreista) ovat Lick-observatorin
Crossley-reflektori (halkaisija 91 cm), jolla
Kee-ler ja Campbell ovat saavuttaneet erittäin
huomattavia tuloksia, sekä Mount Wilsonin
auringon-observatorin reflektori, joka 150 cm:n
halkaisijallaan lähinnä tavoittelee lordi Rossen
ennätystä. Samalla observatorilla on rakenteilla
teleskooppi, jonka peilin halkaisija on 2.54 m.
Vaikka linssien kromaattinen virhe jo 1700-luvun
keskivaiheilla voitettiin, ei kuitenkaan pitkiin
aikoihin voitu valmistaa suuria akromaattisia
objektiiveja. Kuuluisa Fraunhofer herätti
1800-luvun alkuvuosina suurta huomiota
rakentamallaan Tarton refraktorilla, jonka objektiivi 011
24 cm. V. 1840 hänen jälkeläisensä,
miincheni-läinen toiminimi Merz & Mahler, pääsi jo
38 cm:iin, ja viime vuosis. loppupuolella ovat
mitat yhä nousseet meidän päiviimme saakka.
Ameriikkalaisten tehtaiden ennätykset tässä
kilpailussa ovat olleet huomattavia. Suurimmat
nykyajan refraktorit ovat Yerkes-observatorin
(objektiivihalkaisija 102 cm), Lick-observatorin
(91 cm), Meudonin astrofysikaalisen observatorin
(83 cm) ja Potsdamin (80 cm). Yllä esitettyjä
peili- ja objektiivimittoja vielä suuremmat mitat
tuskin enää ovat mahdollisia
ekvatoriaalijalus-talla. Niinpä Pariisin maailmannäyttelyä 1900
varten rakennettu 125 cm:n objektiivi asetettiin
kiinteällä jalustalla lepäävään kaukoputkeen,
johon taivaankappaleesta tulevat valonsäteet
erityisen n. s. s i d e r o s t a a t i n avulla
heijastettiin. Siderostaatti 011, kuten coelostaatti
1. heliostaattikin (vrt. t.), kellolla
kierrettävä peililaite, joka heijastaa
taivaankappaleen kuvan pysyväisesti samaan suuntaan.
Astrofysikaalisiin koneisiin luetaan
Helsingin observatorin valokuvausrefraktorin okulaaripä».
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
