Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtitieteelliset kongressit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
99
Tähtitieteelliset seurat—Tähtitorni
100
Deklinatsioui merkitään positiiviseksi pohjoisella,
negatiiviseksi
eteläisellä taivaanpallopuo-liskolla. Tuntikulma
lasketaan
peruspis-teestä länteen päin ja
lausutaan yleensä
aika-, mitassa (24 t. = 360°h
— 3. Perustaso:
ekvaattorin taso,
perus-piste: kevätpiste. T. k.:
d e k 1 i n a t s i o n i ja
rektascensioni.
Jos kuvassa v
esittäisi kevätpistettä, olisi
rektascensioni, joka
lasketaan tästä itäänpäin, = VI). Rektascensioni
lausutaan myös yleensä aikamitassa. Koska
se ei, kuten tuntikulma, muutu
vuorokautisen liikkeen mukana, käytetään sitä
tähtiluetteloissa. Kevätpisteen tuntikulmaa
nimitetään tähtiajaksi, joka siis on sama kuin jonkun
tähden rektascensionin ja tuntikulman summa.
— 4. Perustaso: ekliptika, peruspiste: kevätpiste.
T. k.: tähtit. leveys ja pituus. Leveys
lasketaan positiiviseksi ekliptikan pohjoisella
pallo-puoliskolla olevaa napaa kohti, negatiiviseksi
ekliptikasta eteläistä napaa kohti. Pituus
lasketaan samaten kuin rektascensionikin, kasvaen siis
samaan suuntaan kuin tämäkin.
Zeniitti-väli on korkeuden komplementti (zs),
napa-etäisyys (ps) deklinatsionin.
Palloastrono-mian tehtäviin kuuluu laskea t. k. jossain
toisessa järjestelmässä, jos tähden t. k. ovat
tunnetut jossain toisessa. Tätä varten tarkastetaan,
jos kysymys on horisontti- ja
ekvaattorijärjestel-mistä, pallokolmiota pzs (P pohjoisnapa, Z
zeniitti, S tähti), jossa toiset sivut ja kulmat ovat
tunnettuja, toiset tuntemattomia, ja lasku
toimitetaan pallotrigonometrian antamien kaavojen
avulla. Relatiivisina koordinaatteina
käytetään rektascensioni- ja deklinatsionieroja, sekä
kulmaetäisyyttä ja p o s i t s i o n i k u 1 m a a
(ks. t.). Kaikki mainitut t. k. ovat
palloko’ordi-naatteja. Taivaankappaleen asemaa avaruudessa
määrättäessä on lisäksi sen absoluuttinen
etäisyys havaintopaikasta, sen radius v e k t o r,
otettava huomioon. ii. r.
Tähtitieteelliset seurat, yhdistykset
tähtitieteen edistämistä varten (vanhin Royal
astrono-mical society Lontoossa, per. 1820) tai
tähtitieteellisten tietojen levittämistä varten
(tämmöisiä seuroja on monta olemassa Ranskassa,
Englannissa, Saksa-ssa, Italiassa ja Ameriikassa).
V. 1863 perustettu kansainvälinen
tähtitieteellinen liitto (Astronomiselle Gesellschaft) on ollut
kansainvälisen yhteistoiminnan keskuksena
(keskustoimisto Kielissä 1883, julkaisuja j. n. e.).
n. r.
Tähtitieteelliset taulut ovat
taivaankappaleiden asemia eri hetkinä sisältäviä tai muita
tähtitieteellisiä laskuja tai havaintoja varten tärkeitä
suureita käsittäviä luetteloja. Mainitsemme
tähtiluettelot (ks. t.), auringon-, kuun- ja
kiertotähti-taulut, refraktsioni-, aberratsioni-, presessioni- ja
nutatsionitaulut. Auringontauluja ovat laatineet
m. m. Hansen ja Leverrier, kuuntauluja Hansen,
kiertotähtitauluja Leverrier, Hill ja Bouvard,
refraktsioni- y. m. tauluja Bessel. Kaikkia näitä
Tähtiti^teelliset koordinaatit.
Neweomb on parantanut julkaisemillaan tarkoilla
uusilla t:llä t:llaan. H. R.
Tähtitorni, tähtitieteellinen observatori,
tähtitieteellisiä havaintoja ja koneita varten aiottu
rakennus tai rakennusryhmä. Ennen
kaukoputken keksimistä käytetyt suuret tähtäystelineet,
kuten muurikvadrantit y. m., vaativat jo
kiinteän erityisen rakennuksensa. Tämmöisistä
obser-vatoreista, joista kuuluisin oli Tyko Brahen
1570-luvulla Hven-saarelle (ks. t.) rakennuttama
(vrt. Tähtitieteelliset koneet), on
meidän päiviimme säilynyt esimerkkejä Intiassa
ja Kiinassa. Nykyajan t:eista vanhimmat ovat
Pariisin (v:lta 1667) ja Greenwichin (v:lta 1675).
N. v. 1700 perustettiin Berliinin, 1756 Wienin,
1763 Milanon, 1771 Oxfordin (Radcliffe-)
observatori, Pulkovan keskuslaitos alkoi työnsä 1839.
Kap-t. saatiin valmiiksi 1829. Englantibisista
t:eista mainittakoon lisäksi Dublinin,
Edinburgh^ ja Cambridgeen, sekä South
Kensing-tonin auringon tutkimuksille omistettu,
ranskalaisista Nizzan, Marseilles’in, Toulousen,
Bor-deaux’n ja Lyon’in, saksalaisista Bergedorfin ja
Strassburgin t:t sekä Potsdamin ja Königstuhlin
Potsdamin astrofysikaalinen observatori.
astrofysikaaliset observatorit, italialaisista
Rooman molemmat sekä Catanian t. Ameriikan t:t,
joista vanhimpiin kuuluvat Washingtonin (1845)
ja Harvardin yliopiston (1847) observatorit. ovat
viime aikoina olleet monessa suhteessa
ensimäi-siä alallaan. Mainitsemme Alleghany’n t:n,
Smithsouian iustilutionin Washingtonissa
sijaitsevan astrofysikaalisen observatorin,
Lick-obser-vatorin ja Mount Wilsonin
auriugontutkimuk-•sille omistetun observatorin Kaliforniassa,
Verkes-observatorin (Wisconsinissa), Yale-yliopistou t:n
ja Louellin perustaman Flagstaff-observatorin
Arizonassa. Harvardin yliopistolla on eteläisen
taivaanpallopuoliskon tutkimista varten
erityinen t. Arequipassa Perussa. Cordoban t.
Argentiinassa on myös huomattava. Yhteensä on t :eja
n. 300 eri osissa maata, monella on erikoisalansa
tutkittavanaan. Suomen ensimäinen t., Turussa
sijaitseva, rakennettiin Engelin piirustusten
mukaan 1818-19. Rakennus on meidän päiviemme
vaatimuksiin nähden aivan riittämätön, koska
siltä puuttuu kiertotorni. Helsingin
t.-rakennuksessa (1832, Engelin piirustusten mukaan) on
kolme kääntötoruia ja meridiaanisali, jossa
viimemainitussa olevilla koneilla voidaan tehdä
havaintoja ainoastaan meridiaanin läheisyydessä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
