Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtivalokuvaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
103 Tähtäinkii kari 104
suuksi». pitää t: 11a, olla laaja näkökenttä ja
mahdollisimman iso valoisuus, jotta pilkan,
erittäinkin liikkuvan, voisi helposti ja pian löytää,
Kuva l
sekä asetta käyttää heikossa valaistuksessa,
met-sästyspyssyjä hämärässäkin; suurennus
sitävastoin on aina heikko. — Rakenteen pitää olla luja
kestämään ampumisesta johtuvia tärähdyksiä. —
T:t ovat verraten uusia, tulleet käytäntöön vasta
1900-luvulla ja niitä on rakenteeltaan ja
ulkonäöltään monenlaisia. Kuvat 1 ja 2 esittävät
Kuva 2.
nykyaikaista kolrnepiippuista metsästyspyssyä
(n. s. drillinkiä) varustettuna linssi-t :11a, joka
on kiinnitetty siten, että myös voi tähdätä
tavallisella lailla, tähtäimen ja jyvän kautta.
Kuva 3.
Kuvassa näkyy prisma t, liitettynä
yksipiip-puisiin pyssyihin. Ob on objektiivi, Oh okulaari,
a on reikä, jonka läpi näkyy tavallinen
tähtäys-laitos, h liitos pyssynpiippuun. Alla on
kuvattuna pari tähtäinmerkkiä. — Jotta laukauksesta
johtuva pyssyn ponnahdus ei vahingoittaisi
ampujan silmää ja kasvoja, pitää kokemuksen mukaan
okulaarin olla vähintään 8 cm silmästä. —
Omituisen ulkomuodon t. saa sen kautta, että
edellämainittujen erityisten ominaisuuksien vuoksi
okulaari tulee isommaksi kuin objektiivi
(päinvastoin kuin tavallisessa kiikarissa). Suurennus
metsästyspvssyjen kiikareissa on tavallisesti
2 ’/2-5-kertainen; voimakas suurennus ei ole
edullinen. koska se pienentäisi näkökenttää ja hei-
kontaisi kiikarin valoisuutta, samalla kuin aseen
vapiseminen ja heiluminen näyttäisivät
suuremmilta ja tuntuisivat enemmän häiritsevän tarkkaa
tähtäämistä. -— Sotilaskivääreissä ei t:ia
käytetä, sillä se olisi haittana pistintaistelussa ja
joutuisi siinä helposti epäkuntoon, jotapaitsi se
korottaisi pyssyn hintaa hyvin tuntuvasti.
Tykeissä käytettiin ensiksi jotakuinkin
samanlaisia t:eja kuin pyssyissä n. s. suoranaiseen
tähtäykseen ; silloin tykki miehistöineen toimi
vihollisen näkyvissä ja oli alttiina sen titlelle.
Ampuma-aseiden kehitys on kuitenkin pakottanut
kaikkia aselajeja, myöskin tykistöä, pysyttelemään
suojassa ja peitossa. Iveveämpää liikkuvaa
kenttätykistöä ja sen miehistöä turvataan erityisellä
suojuskilvellä (kuva 5) ; järeämpi tykistö taa>
toimii joko luonnollisen mäen tahi keinotekoisen
varustuksen (vallin) takana, jonka yli se ampuu
korkeassa kaaressa ja tällöin tykin suuntauksen
täytyy tapahtua epäsuorasti. Tätä varten on
rakennettu erilaisia t :eja. Niistä on kehittynein
n. s. p a n o r a a m a k i i k a r i, jota voi käyttää
niin hyvin suoranaiseen kuin myöskin
epäsuoraan tähtäykseen (sitä käytetään
sukellusveneissäkin yhdessä periskoopin kera vedenpäällisten
esineiden katsomiseen). Monet optilliset ja
mekaaniset vaikeudet ovat siinä voitetut nerokkaasti
ajateltujen ja taitavasti suoritettujen rakenteiden
avulla. Objektiivi ja okulaari pysyvät
paikoillaan. mutta objektiivin edessä on heijastava
peiliprisma, jota kääntämällä voi saada
valonsäteet miltä puolelta hyvänsä kiikariin, jolla siis
voi katsoa kaikille puolin (siitä sen nimitys).
Esineiden kuvat pysyvät aina luonnollisissa,
oikeissa asennoissaan.
Kuva 4 esittää
pano-raamakiikarin ulkoasua; valo
tulee kojeeseen ylhäältä
oikealta ensimäiseen
peili-prismaan, jonka alla
(pystysuoran putken sisällä) on
objektiivi; okulaari on
alhaalla vasemmalla. Kuvassa
näkyvät laitteet, joilla
jjeili-prismaa käännetään eri
puolille,- sekä jaoitukset, joilla
luetaan tähtäyssuunnat.
Kojeeseen kuuluu vielä yksi t.
kaksi vesivaakaa (libelliä),
joilla voi tarkistaa kiikarin
pystyasennon, sekä
yksinkertainen tähtäyslaitos.
Pano-raamakiikari kiinnitetään ny {+-+}
kyjään tykin lavettiin, joka
ei ota osaa varsinaisen tuli
-putken rekyliponnalulukseen.
Suurennus on tässäkin heikko,
tavallisesti 4-5 kertainen;
ainoastaan järeimmissä
laiva-tykeissä käytetään välistä
jonkun verran voimakkaampaa suurennusta.
Kuva 5 esittää panoraama-t :ia kiinnitettynä
uudenaikaisen kenttätykin lavettiin
suojeluskil-ven taakse sekä tykin suuntaamiseen tarpeellisia
vehkeitä. Kilvessä 011 kaksi aukkoa, ylemmän
läpi voi nähdä edessä olevan maiseman sekä
maalin: alemman kautta kulkee tykin putki.
Kiikarin tähyslinja tarkistetaan, s. o. tehdään
yhtäsuuntaiseksi ampuma-aseen tuliputken sydän
Kura 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
