Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tärkkelysjauho ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
109
Tärkkelysjauho—Täydennys
110
Altaista saadaan huonompaa t :tä. T:tä ei voida
kuivata kosteana lämmössä. Sen takia se ensin
sentrifugoidaan ja sitten vasta kuivataan hyvin
tuulettaen. Puhdistettaessa erotetut karkeammat
kudokset sisältävät vielä n. 10-20% t:tä sekä
muita aineita ja käytetään karjanrehuna.
Saksassa alettiin t:tä valmistaa perunoista
tehdasmaisesti v:n 1846 paikkeilla. Ensimäinen
suomalainen perunajauhotehdas perustettiin 1916.
Tavallisessa kuivassa perunajauhossa on keskimäärin
n. 80% t:tä, 19% vettä, loput muita aineita.
— Vehnästä valmistetaan velinä-t:tä joko
happamen menetelmän mukaan, jolloin
puserretut jyvät saavat maitohappobakteerien
vaikutuksesta käydä, jonka jälkeen t. huuhdotaan pois
vedellä, tai makean menetelmän mukaan, jolloin
vehnäjauhoista tehdään paksu taikina, josta
tärkkelys heti huuhdotaan pois. Vehnänjyvissä on
t:tä n. 70%, typellisiä aineita n. 12%,
syy-aineita (selluloosaa 2,5 % ja tuhkaa n. 1,8 %).
Riisijyvissä (ks. Piisi) voi olla n. 80% t:tä,
jota kuitenkin on melko vaikea eristää.
Maissi-t:n (ks. Maissi) eristäminen on myös
vaivalloista; sen ameriikkalaisena nimenä on maizcna.
Kahta viimeistä laatua valmistettaessa täytyy
käyttää natronlipeää. Monesta troopillisesta
kasvista valmistetaan tehdasmaisesti t:tä. Näistä
mainittakoon Alaranta arundinacea (ks. A r r o
w-root), Manihot utilissima (ks. M a n i o
k-kasvi), Curcuma angustifolia 1. n. s. itä-int.
arrovvjuuri, Batatas edulis (ks. Bataatti),
Mctroxylon Rumphii (ks. Saago) y. m.
T:n tapaisia aineita ovat m. m. j ä k ä 1 ä-t. 1.
likeniini (ks. Jäkälät), Composit se-heimon
kasvien t. 1. inuliini (ks. t.), glykogeeni
(ks. t.), dekstriini (ks. t.) ja myös
selluloosa. T:tä käytetään paitsi ravintoaineena (ks. t.)
esim. dekstriinin ja t.-siirapin sekä
t.-sokerin valmistamiseen, paperin liimaukseen, tärkkinä
pesun (esim. kaulusten) kovettamiseen, tapettien
liimaamiseen, kirjoja sidottaessa,
kangaspaini-tnoissa, puuterina y. m. [Tschirch, „Handbuch
der Pharmakognosie"; Ost, ,,Lehrbuch der
che-mischen Teehnologie"; Riechert, „Differentation
of Starehes".]
Tärkkelysjauho ks. Tärkkelys.
Tärkkelyskiilto, kutomoissa liimana käytetty
seos, jossa on tärkkelystä, steariinia ja vahaa.
Tärkkelyskumi ks. Dekstriini.
Tärkkelyssiirappi ks. Rypälesokeri.
Tärkkelyssokeri ks. Rypälesokeri.
Tärkkelystuppi, tärkkelyksenpitoinen
tylppy-solukerros kasvien johtojännekehän t.
yksityisten johtojänteiden ympärillä. K. L.
Tärkki ks. Tärkkelys.
Tärpätti (lat. lerebintliina communis),
vaalean- tai ruskeankeltainen, hunajanpaksuinen
sitkeä palsami, jota erittyy erinäisistä havupuista,
kun niiden runkoa vahingoitetaan. T:n
valmistukseen käytetään pääasiallisesti seuraavia puita:
1’inus pinaster, Välimeren maissa ja Portugalin
sekä Ranskan länsirannalla, Pinus laricio,
Espanjassa ja Itävallassa ja Pinus australis ja tceda
Yhdysvaltain eteläosissa. T:iä saadaan
tavallisesti siten, että puusta irroitetaan kuori keväällä
pitkinä liuskoina ja alle asetetaan peltiastioita,
joihin t. vähitellen valuu. Saatu t. on hieman
happamoita reageeraava aine, se liukenee
alkoholiin ja eetteriin mutta ei veteen. Siitä saos-
tuu seistessä hartsihappoja, jotka tekevät sen
sameaksi. Siinä on n. 10-30% t.-ö 1 j y ä (ks. t.),
joka siitä saadaan vesihöyryllä tislaamalla,
hartsia 60-80 %, vettä 5-10 % y. m. Nimi t.
johtuu pers. sanasta tcrm.cntin, joka merkitsee erään
Välimeren maissa kasvavan Pistacia
tercbin-Hiuksen juoksevaa hartsia. T:stä 1. n. s. paksusta
t:stä valmistetaan hartsia, t.-öljyä, kolofoniumia
ja sitä käytetään ihotauteihin salvojen ja
laastarien muodossa. — N. s.
venetsialainen t. (tercbintliina vcnela) on lehtikuusesta
(Lari.c enropiea) saatu keltaisenruskea,
fluoressee-raava, paksu kirkas palsami, jossa on eetteristä
öljyä 10-25 %, hartsia 75-90 %, ynnä vähän
muita aineita. Sitä saadaan Etelä-Tirolista,
Pie-montista ja Savoijista. Käytetään lakkojen,
vernissojen, lääkkeiden y. m. valmistukseen. K
a-n a d a-p a 1 s a m i (ks. t.) on myös eräs laji t:iä.
Strassburgin t:iä saadaan hopeakuusesta
(Abies pectinala). S. S.
TärpättiÖljy (cetlieroleum terebinthince),
tavallisesta tärpätistä saatu eetterinen öljy. T:yä on
kaupassa useita eri lajeja, joiden ominaisuudet
eroavat toisistaan enemmän tai vähemmän
riippuen siitä, mistä havupuulajista ne on saatu ja
myös valmistustavasta. Oikeat t:t saadaan
tärpätistä (ks. t.) vesihöyryllä tislaamalla.
Lakkoihin ja maaleihin käytetty t. on useasti puu-t:yä
(Kienölj, jota saadaan havupuita
liiiltotislaa-maila tai puulastuista vesihöyryllä tislaten.
Nykyään saadaan t:yä myös sivutuotteena
sulfiittiselluloosaa valmistettaessa. T:n om.-p. on
0,8c-0,88. N. 75-80 % siitä tulee kiehua 155-162° :n
välillä. Se on kirkas, väritön tai raakana
hieman kellertävä, omituisen tuoksuinen, palava,
veteen liukenematon neste. Liukenee alkoholiin
ja eetteriin. Sitä käytetään liuottimena
tekniikassa. Siihen liukenevat esim. hartsit, kautsu,
rikki, fosfori, y. m. Käytetään vernissoihin ja
öljymaaleihin. Se on kem. teollisuudessa
raaka-aineena esim. keinotekoista kanverttia
valmistettaessa. Hapettuu ilmassa muuttuen sakeammaksi.
Käytetään lääkkeenä, m. m. fosforin
vastamyrkkynä. Sisältää pääasiallisesti hiilivetyjä, n. s.
terpeenejä (ks. t.), ja näistä eniten
pineeniä, dipenteeniä ja sylvestreeniä. Tärkeimmät
t:yä tuottavat maat ovat Pohjois-Ameriikan
Yhdysvallat ja Ranska. S. S.
Tärykalvo 1. rumpukalvo ks. Kuul
o-e 1 i n.
Täryäänne ks. Tremulantit.
Täsmä ks. M o m e n 11 i.
Tatti (saks. Diise), suukappale, josta joku
neste, etupäässä vesi t. höyry, virtaa. T:t
tulevat kysymykseen etupäässä niissä vesi- ja
höyryturbiineissa, joita käytetääp osaturbiineina, s. o.
joissa vesi t. höyry virtaa turbiiniin ainoastaan
muutamista paikoin pyörän kehää, eikä koko
kehää pitkin. Etenkin höyryturbiinien t:t ovat
tarkoin laskettavat, jotta höyryn paine ja nopeus
muuttuvat oikeassa suhteessa; ks.
Höyryturbiini (kuva 2). E. S-a.
Tätyruoho ks. T ä d y k e.
Täydennys, mus. Intervallin t. on intervalli,
jonka muodostavat edellisen intervallin ylempi
sävel ja sen alemman sävelen oktaavi. Niin on
kvartti kvintin t., seksti terssin ja septimi
sekunnin. T:tä nimitetään myös intervallin
käännökseksi (vrt. t.). I. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
