- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
113-114

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Täytevalli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

113

Täytevalli

—Töpler

114

ruots. fyllnadsed) 011 se vala, jolla asianosainen
oikeudenkäynnissä vakuuttaa väittämänsä seikan
todenperäisyyden ja jolla on se vaikutus, että
väitettyä ja valalla vahvistettua seikkaa pidetään
täysin todistettuna. T., jolla oli suuri merkitys
vanhemmassa lainsäädännössä, voi nykyään tulla
kysymykseen ainoastaan erinäisissä lain
nimenomaan määräämissä tapauksissa
(Oikeudenkäymiskaari 17.-35, Kauppakaari 12:3,
Perintökaari 5: 1, Keis. aset. 3 p :ltä maalisk. 1868 § 1,
Rakennuskaari 9:2 ja Keis. aset. tilusten
rauhoittamisesta 19 p:Itä jouluk. 1864 § 10). ks.
Vala. A. G-tz.

Täytevalli, maasta t. kivistä eri tarkoituksia
varten tehty täytepenger.

Täyteväri ks. V ä r i h a j a a n t u m i n e n.

Täyteäänet, mus., ovat moniäänisessä
sävel-kudoksessa esiintyviä tilapäisiä sävelyhtymiä,
joiden tarkoituksena on vain soinnullisen ja
soinnillisen kokonaisvaikutuksen
runsastuttaminen, ilman itsenäistä melodista merkitystä.

Täytäntöönpanija ks. Täytäntöönpano.

Täytäntöönpano (ruots. verlcställighet,
cxeku-tion). Jokaisessa sivistyneessä yhteiskunnassa
valtio huolehtii siitä, että se, minkä valtion
orgaanit (tuomioistuimet y. m.) lainmukaisesti
julistavat oikeaksi tai valtion tarkoituksen
mukaiseksi, myöskin voi tulla, jos käy
tarpeelliseksi, toteutetuksi valtion avulla. Tämän
tehtävän täyttävät
täytäntöönpanoviranomaiset. Nämä ovat Suomen lain mukaan
kuvernöörit kukin läänissään ja maistraatit
kaupungeissa sekä näiden alaisina kruununvoudit
ja nimismiehet maaseudulla ynnä
kaupunginvoudit kaupungeissa, ks. Ulosotto.

2. G-tz.

Täytäntöönpanovalta ks.
Täytäntöönpano.

Täytäntöönpanoviranomaiset ks. Täytä
n-töönpano.

Tödi, vuori ja vuoriryhmä Sveitsissä,
Clarnin-alpeissa, Glaruksen, Uri’n ja Graubuiulenin
kant-tonien rajojen yhtymäkohdassa, korkein huippu
3,623 m yi. merenp. Laajoja jäätiköitä.

Töfsala ks. Taivassalo.

Töjby [-y], kylä Korsnäsin pitäjässä, 16 km
kirkolta etelään, lähellä merenrantaa; höyrysaha.

Tököli ks. T h ö k ö 1 y.

Tököly ks. T h ö k ö 1 y.

Tökötti, koivu- 1. tuohiterva, tummanruskea
tai vihreähkö ilkeänhajuinen neste, jota saadaan
tuohta kuivatislaamalla’ Käytetään nahan
voitelemiseen. Suomeen tuotiin 1913 32 tonnia t:iä.

Tölby, kylä Mustasaaren pitäjässä, lähellä
Sulvan rajaa; baptistiseurakunta.

Tönnies, Ferdinand (s. 1855), saks.
sosiologi ja filosofi, tuli 1881 dosentiksi Kielin
yliopistoon, 1908 ylimääräiseksi ja sittemmin
■ honorääri"-professoriksi. Kirjoitti ,,Gemeinsehaft
und Gesellsehaft" (1887), „Hobbes’ Leben und
Lehre" (1896), „Die Entwicklung der sozialen
Frage" (1907), „Die Sitte" (1909) y. m. On
ollut huomattuna toimihenkilönä „eetillisen
kulttuurin" (ks. t.) edistämiseksi perustetussa saks.
seurassa. A. Gr.

Tönning, pieni kaupunki ja entinen linnoitus
llolsteinissa Eiderin suulla; tunnettu Magnus
Stenbockin (nälänhädän aikaansaamasta)
antau-misesta tanskalaisille (6 117] p. toukok. 1713);

hänen 11,000 miehen suuruinen sotajoukkonsa
pidätettiin vastoin sopimusta vankeudessa.

Tensberg, kaupunki Etelä-Norjassa, Jarlsberg
og Lärvikin amtissa, etelästä pohjoiseen pistävän,
25 km pitkän, syvän ja kapean T:n-vuonon
pohjoisperukassa, josta ahdas Stenskanalen-salmi
vie itäänpäin, Kristiaanian-vuonoou; 10,135 as.
(1912). — T:n pohjoispuolella kohoaa 63 m
korkea Slotsfjeld, jolla Tunsberghusin vanhan linnan
rauniot, näkötorni ja valaanpyyntimuseo.
Harjoitetaan suurenmoista laivanvarustusta; 1914 T.
omisti 139 alusta, yhteensä 182,770 rek.-ton.
netto (vain Kristiaanialla ja Bergenillä on
suuremmat laivastot), josta 127 höyryaluksen osalle
tuli 175,848 netto rek.-ton. Tärkeä on
valaanpyynti, jota 1912 harjoitti 31 yhteensä 31,818
brutto rek.-ton. vetoista alusta (Norjan kolmas
valaanpyyntikaupunki). Viedään etupäässä
valaanpyynnin tuotteita. — Viime aikoina on ruvettu
harjoittamaan melkoista teollisuutta (koneita,
paperi-, olut-, kiviteollisuutta, laivanvarustus- ja
valaanpyyntitarpeita). Rautatie Drammenin
kautta Kristiaaniaan. — T. on Norjan vanhin
kaujjpakaupunki; perustamis-v :na pidetään 871.
T., alkuaan Tunsberg, oli 200 v. Sondenfjeldsken
«ainoa kauppakaupunki. Kuninkaat asuivat usein
Tunsberghusin linnassa. Paljo luostareita ja
kirkkoja. Hansan ja uskonpuhdistuksen aikoina
T. alkoi taantua. V. 1536 melkein koko T. paloi,
jaksamatta enää nousta pitkiin aikoihin. Lyhyt
kukoistuskausi oli kaupungilla 1700-luvun lopulla,
mutta vasta Sven Foynin 1840 alkuunpanema
valaanpyynti ja sitä seuraava laivanvarustus
antoivat T:n kehitykselle vankan taloudellisen
pohjan. E. E. K.

Töpfer
srj, Johann Gottlob (1791-1870),
saks. urkusäveltäjä. Toimi Weimarissa [-musiikki-opettajana (v:sta 1817) ja urkurina (v:sta 1830).
Julkaisi useita teoksia urku rakenteen alalta.

Töpler [-lor], August (s. 1836), saks.
fyysikko, tuli 1864 professoriksi Riian
polyteknilli-seen opistoon, 1868 fysiikan professoriksi Graziin,
oli 1876-1900 professorina Dresdenin
polyteknilli-sessä opistossa. — T. on suunnitellut
onnistuneita fysikaalisia kojeita ja samalla
osoittautunut taitavaksi teoreetikoksi sekä kokeilijaksi.
Hän muunteli Geisslerin elohopea-ilmapumpun
sellaiseksi, että siinä on aivan vältetty hanojen
ja venttiilien käyttö. Holtzin
iufluenssisälikö-koneen hän suunnitteli sähköä itseherättäväksi
influenssikoneeksi (ks. Sähkökone 2). Yhdessä
Boltzmannin kanssa hän tutki ilman tiheyden
vaihdoksia suljetussa, värähtämään saatetussa
urkutorvessa valon interferenssin avulla
Fresnel-Aragon periaatteen mukaan sillä tavoin, että
samasta valolähteestä tulleesta kahdesta
inter-fereeraavasta sädekimpusta toinen laskettiin
kulki maan poikittain urkutorven läpi ja toinen sen
ulkopuolitse. Torvessa tapahtuvat ilman tiheyden
vaihdokset saattoivat interferenssijuovat
siirtymään. Mittaamalla juovien siirtymistä saattoi
laskea, missä määrin ilman tiheys vaihteli. —
Stroboskooppisia levyjä T. käytti värähtelevien
kappaleiden tutkimiseksi. Teoreettiset teokset
käsittelevät m. m. yhdistettyjen värähdyksien
jakautumista. Hän keksi menetelmän
objektiiviksi käytettävän lasin homogeenisuuden
tutkimiseksi, jota menetelmää („Sehlierenmethode")
voidaan sovelluttaa yleensä aineessa tapahtuvien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0069.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free