Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Törnesköld ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
119
Törnävä—Töölön sokeritehdas
120
sään" (1907), ,.Yksiäänisten laulujen
sävellys-opas" (1911), ..Kansakoulun lauluoppi" (1913),
j.Harmoonikoulu" (1908) y. m. T:n tuotannossa
ovat mieskuorot, etenkin humoristiset, ensi sijalla
(..Loitsu", ,,Kitkat katkat" y. m.). I. K.
Törnävä ks. Seinäjoki 4.
Törö ks. Rantatörö.
Török, Aurel (s. 1842). unk. fysiologi,
anatomi ja antropologi, v:sta 1872 fysiologian
professorina Kolozsvärin ja v:sta 1881
antropologian professorina Budapestin yliopistossa.
T:n monilukuisista antropologisista tutkimuksista
mainittakoon vain: „Az äjnök" („Aino-kansa",
1882), ,.ttber ein Universal-Kraniometer" (1888),
..Grundziige einer sj^stematischen Kraniometrie"
(1890), „t?ber eine neue Methode den
Sattehvin-kel zu messen" (1890).
Török-Szent-Miklos [ siint-mildus], suurkunta
(nagyközsög) Keski-Unkarissa,
Jäsz-Nagy-Kfin-Szolnokin komitaatissa, Tonavan itäpuolella
(n. 15 km), Szolnokista itään, rautatien varrella;
25,086 as. (1910), unkarilaisia, roomal.-katolisia.
— Harjoitetaan maataloutta sekä
maataloustuotteiden kauppaa.
Töyhtöhyyppä (VaneUus cristat/is) on
kurmitsan heimoon kuuluvan sukunsa ainoa laji
maassamme. T.
tunnetaan parhaiten
päälaella olevasta pitkästä
taaksepäin
suuntautuneesta ja ylöspäin
käyrästä töyhdöstä.
Ruumis on päältä
metallinhohtoisen vihreä,
pään ja kaulan sivut,
ruumiin alus ja
ylä-perä valkeat, muuten
etupäässä musta.
Pituus 30-40 cm.
Pesii maamme
lounaisosassa, Etelä-Hämeessä
saakka, sekä pitkin Pohjanlahden rannikkoa
Ouluun ja Hailuotoon asti. Muualla Suomessa,
aina Lapin perillä on sitä useasti, etupäässä
keväisillä varhaisilla harharetkillään tavattu.
Levinnyt Keski-Euroopasta Etelä-Siperiaan ja
Kiinaan saakka. T. rakastaa kosteita niittyjä,
varsinkin merenrannoilla. Pesä mättäällä;
munat, luvultaan 4, ruskeanharmaankeltaisia,
tummatäpläisiä. T:n lento on omituisen
epävakaista, sen siivet leveä- ja tylppäkärkiset, alta
kärjestä mustat, tyvestä valkeat. Syö hyönteisiä,
matoja ja nilviäisiä. E. M-o.
Töyhtökorppikotka (Vultur) ks.
Korppikotkat.
Töyhtöleivonen ks. Leivoset.
Töyhtötiainen ks. Tiaiset.
Töysä. 1. Kunta. Vaasan 1., Kuortaneen
kihlak., Kuortaneen-Alavuden-Töysän nimismiesp.;
kirkolle Tuurin asemalta 6 km, Töysän
pysäkiltä 7 km. Pinta-ala 292,5 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 4.939 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 326 ha). Manttaalimäärä S
40/oe-talonsavuja 152, torpansavuja 140 ja muita
savuja 160 (1907). 3,870 as. (1915); 571 ruoka-
TöyhtUhyyppä.
kuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
316:11a (1901). 285 hevosta, 909 nautaa (1913).
— Kansakouluja 2 (1916). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Kuortaneen ja Alavuden
kanssa. — Teollisuuslaitoksia: Kallenkosken
saha, Kitulan saha ja mylly. — 2.
Seura-k u n t. a, hallituksen pitäjä, Turun arkkihiippak.,
Lapuan rovastik., per fctettu Alavuteen
kuuluvana saarnahuonekuntaaa 1798, sai oman papin
1800, määrätty erotettavaksi omaksi
khrakun-naksi sen. päät. 4 p :ltä marrask. 1896 (kuuluu
vielä [1917] saarnahuonekuntana Alavuteen). —
Kirkko puusta, rak. 1800, korj. 1896. L. II-nen.
Töölö, kaupunginosa Helsingissä, kaupungin
luoteisosassa Töölönlahden (ks. t.) ja Drumsön
selän välillä. Vanhastaan T :ksi nimitetään
Hesperian puiston seuduille (nykyiseen
Hesperiankatuun saakka) ja siitä luoteeseen ja
pohjoiseen sijaitsevaa asutusta; sen jälkeen kuin
kaupungin asemakaava kaupungin tällä kulmalla
laajennettiin ja uudistettiin ja sen jälkeen kuin
sinne ovat kohonneet uudet kaupunginosat, on
T:n käsitettä laajennettu, niin että siihen on
sisälletty myös satamaradan (Arkadian tullin) ja
Hesperiankadun välinen XIII kaupunginosakin,
n. s. Tunturilaakson (Fjälldalin ja Kampin
kallioiden) kaupunginosa, joten T. -iis nykyisessä
laajimmassa merkityksessään käsittää XIII:n,
XTV:n ja XV:ii kaupunginosan; tällä alueella
sijaitsevat m. m. Kansallismuseo, Helsingin
kaupungin museo (Hakasalmen huvilassa), ven. lukio,
T:n sokeritehdas, T:n yhteiskoulu, kansakoulu.
Hippodromi, Kammion ja Kivelän sairaalat,
Helsingin raitioteiden tallit y. m. T:öön johtaa
kaupungin keskiosasta Läntinen viertotie, josta
T:ssä haarautuu itään teitä Eläintarhaan,
Alppilaan ja Pasilaan, sekä länteen Seurasaarelle
ja Munkkiniemeen. Säliköraitiotie jatkuu T:stä
Munkkiniemeen ja Huopalahteen (Hagaan). —
vrt. Helsinki, palstat 277, 279, 282 ja 301.
Töölönlahti, Helsingin kaupungin pohjoisosaan
Pohjoissataman ja Söörnäisten sataman välistit
länttä kohti pistävä ahdas ja
inatalaveti-nen merenlahti. T. 011 Helsingin kaupungin
kehittyessä paljo muuttanut muotoaan ja
laajuuttaan; siitä Kaisaniemen länsipuolitse (nyk.
rautatienaseman seudun ja Rautatientorin ylitse)
kaakkoon, lähelle eteläsatamaa (vielä 1800-luvun
alussa) pistänyt lahdeke ,,Kluuvinlahti" 011
kokonaan täytetty, samaten 011 täytetty T:n suuosassa
sijaitsevan Siltasaaren ja mantereen (Sörnäisten)
väli (ks. Helsinki, palsta 274. kartta),
sitäpaitsi 011 T:n poikki rakennettu leveähkö
ratapenkere (sitä myöten kulkee rautatie
Helsinkiin), joka erottaa T: 11 perukan penkereen
itäpuolelle jäävistä ..Eläintarhanlahdesta" ja
„Kaisa-niemenlahdesta". T :n (,.l\aisaniemenlahden")
suun poikki vie ,.Pitkäsilta" Unioninkadun
päästä Siltasaarelle. T:n rannalla sijaitsevat
m. m. Eläintarhan puisto ja huvilat,
Kaisaniemen puisto, Kasvitieteellinen puutarha ja T:n
länsipuolella Töölön kaupunginosa.
L. H-nen.
Töölön sokeritehdas ks.
Sokeriteollisuus, palsta 1572.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
