- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
123-124

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - U ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

123

Uchatius—Uea

124

tiijinä Italian maalaustaiteessa hän on
saavuttanut taidehistoriallisen merkityksensä.
Erityisesti hän maalauksissaan tutki liikuntoaiheita.
Värityksessään hän ei pyrkinyt realistiseen
todellisuusvaikutukseen, vaan koristeelliseen
sopusointuun. Eräissä Firenzeen maalaamissaan freskoissa
hän plastillisuuden tavoittelussaan käytti vain
yhtä ainoata vihertävää (S. Maria Novella-kirkon
liiostaripihan, Chiostro verden, ,,Noan historian"
kuvissa) tai harmaanvoittoista väriä
(tuomiokirkossa olevan sotapäällikkö Giovanni Aeuton
1. John IIawkwoodin ratsastajapatsaan kuvassa).
U:n harvoista säilyneistä teoksista on edelleen
mainittava kolme ratsutaistelua esittävää
taulu-kuvaa (Uffizeissa, Pariisin Louvressa ja Lontoon
kansallisgalleriassa), jotka ilmaisevat U:n
maalauksille ominaista tahallista järjestelyä,
ylenpalttista eläin- ja ihmiskuvien tungosta ja
taiteellisen tasapainon puutetta. E. R-r.

Uchatius [ukä’-J, Franz (1811-81), itäv.
sotilas ja keksijä, keksinyt menettelytavat
teräksen ja teräspronssin valmistamiseksi (n. s.
Uchatius-inetalli) ; muita hänen keksintöjään
ovat vielä: kaasunpaineen mittauslaite tykkejä
varten, eräs kallionlouhintaan käytettävä
ruuti-laji, erinäiset tykkimallit, kranaatit y. m.

v. n.

Udaipur (Oodeypore; myös Meicur, Meyivar).

1. Alkuasukasvaltio Intian keisarikunnassa,
Raj-putanan eteläosassa; 32,814 km2, 1,293,776 as.
(1911; 1901: 1,030,212 as.). — U. on
enimmäkseen tasaista, lukuunottamatta Aravalli-vuoriston
aluetta. Pääelinkeinona maanviljelys, joka
tuottaa vehnää, ohraa, puuvillaa, sokeriruokoa y. m.
Keinotekoista kastelua; Jaisamandin luona oleva
vesisäiliö on 54 km2. Mineraalikunnan tuotteita
ovat rauta, vaski, suola y. m. Asukkaat ovat
etupäässä hindulaisia. Hallitsija on arvoltaan
maha-rana (,,suurkuningas"), Rajputanan ruhtinaista
korkein. Valtion vuotuiset tulot n. 4,4 milj. mk.
Pääkaupunki U. 2. — U. kärsi 1700-luvulla
suuresti sisällissodista ja ma rattien hyökkäyksistä.
Joutui Englannin suojeluksen alaiseksi 1817. —

2. Edellämain. ruhtinaskunnan pääkaupunki
Ara-valli’n haarakkeiden välisessä laaksossa
Picliola-järven rannalla, Malvvan linjalta lähtevän
haara-radan päässä; 45,976 as. (1901). — U. on Intian
komeiinmin rakennettuja kaupunkeja mahtavine
palatseilleen ja temppeleineen (ks. liitekuvaa
E tu-I n t i a). .E. E. K.

Uddevalla
a’-J, kaupunki Etelä-Ruotsin
länsirannikolla, Gööteporin ja Bohusin läänissä,
Byfjorden nimiseen vuonoon laskevan [-Bäfveä-joen suussa, Gööteporista 70 km pohjoiseen
rantaradan varrella; 12,736 as. (1911; 1901: 9,756 as.).
— Säännöllisesti rakennettu. Kaunis kirkko
(valmis 1811), raatihuone, koulun ja lasaretin
rakennukset. Museo. Puuvilla-, tulitikku-, öljy- y. m.
tehtaita. Vilkasta laivaliikennettä; satama
syvennetty 6 m:iin ja ulkosatamaan, Herrljungaan,
tak. rautatie. Viedään puutavaroita, kalaa, kiveä
y. m. — Gustafsbergin kylpypaikka. —
TJ.fQdde-valla) sai kaupunginoikeudet 1498. Kärsi suuria
vaurioita Ruotiin ja Tanskan välisissä sodissa.
Ruotsille 1658 jouduttuaan U. ei aluksi päässyt
kehittymään hallituksen suosiman Gööteporin
kilpailun takia. Alkoi kuitenkin vähitellen
vaurastua, sai haltuunsa Vermlannin puutavarain ja
raudan viennin ja rupesi harjoittamaan suurta

laiva nvarustusliikettä. Kehityksen pysäytti
Troll-hättan kanavan avaaminen ja hirveä
tulipalo-1806. Vasta viime vuosis. puolimaissa U.
uudelleen alkoi vaurastua. E. E. K.

Udelnaja, rautatieasema (ITI 1.)
Viipurin-Pietarin rataosalla, Venäjän puolella rajaa.
Oserkin ja Lanskajan asemien välillä, 8 km
Pietarista, 121 km Viipuriin. Etäisyys Helsingistä.
434 km.

Udema ks. Uudenmaa.

Udenodon ks. A n o m o d o n t i t.

Udine, Giovanni da, oikeastaan G i o
vanni de Ricamatori t. Nänni
(1487-1564), it. taidemaalari. Alkuaan eläin- ja
maisemamaalari, lopulta täysrenesanssin suurin
koristemaalari. Työskenteli m. m. Venetsiassa
ja loppuikänsä Roomassa, jossa hän Rafaelin
apulaisena pääasiallisesti maalasi joko omien tai
Rafaelin luonnosten mukaan Villa Farnesinan ja
Loggiain koristeelliset esitykset, kehittäen niissä
mielikuvitusrikkaudellaan n. s. groteski-tyylin
(ks. Groteski) korkeimpaan taiteelliseen
kukoistukseen. E. R-r.

Udine, samannimisen provinssin (6,570 km2,
666,820 as. 1914) pääkaupunki Pohjois-Italian
itäosassa, Venetsian maakunnassa, lähellä rajaa,,
tasangolla, Torresta lähtevän kanavan (Roggia)
varrella, ratojen risteyksessä; 48,982 as. (1914;
arv.). — Vanha kastelli (rak. 1517, aikanaan
Aquileian patriarkan asunto, nyk. vankila),
tuomiokirkko, Santa Maria della Piiritän kirkko
(Giovanni Battistan ja Domenico Tiepolon
freskoja), kaupungintalo (1448-57). campanile,
arkkipiispan palatsi y. m. Viktor Emanuelin ja
Gari-baldi’n muistopatsas, Campo Formion (8 km
etelä-lounaiseen U :sta) rauhan muistopatsas, kaunis
hautausmaa. Lukio, arkkipiispallinen seminaari,
tekn. opisto, kaupunginmuseo, kirjasto;
arkkipiispan istuin. — Harjoitetaan silkki-, pellava-,
puuvilla-, metallitavara-, tulitikku-, nahka- y. m.
teollisuutta. — U. mainitaan ensin Udcne
nimisenä kastellina, joka 983 joutui Aquileian
patriarkalle, tuli 1200-luvulla Friaulin pääkaupungiksi,
yhdistettiin 1420 Venetsiaan, tuli 1752
arkkipiispan asuinpaikaksi, liitettiin 1866 Italiaan.

E. E. K.

Udjidji [itdzidzi] (myös Udscliidsclii ja Ujiji).
samannimisen maakunnan (2,300 km2) pääpaikka
Saksan Itä-Afrikan länsiosassa, Tanganjikan
rannalla, Daressalamista tulevan rautatien (valmis
1914) päässä. U:n muodostaa kahdeksan
lähetysten olevaa kylää. Kigoma-lahden rannalla on
mainio satama. — Ensimäisinä eurooppalaisina
U:ssa kävivät Burton ja Speke 1858. V. 1871
Stanley siellä löysi Livingstoneu. Kesällä
1916-belg. siirtomaajoukot valloittivat U:n.

Udometri (lat. fidiis = kostea, ja kreik.
metron-= mitta) ks. Sademittari.

Udschidschi ks. Udjidji.

Udvarhely ks. S z 6 k e 1 y-U d v a r h e 1 y.

Uea (Uvea; myös Wallisin-saaret), Ranskalle
kuuluva pieni saariryhmä Isossa valtameressä,
Fidzi-saaristosta koilliseen, 13° et. lev. ja 176°
länt. pit.; 96 km2, n. 4,500 as., polyneesialaisia.
Pääsaari U. on n. 60 km-, vuorinen, tuliperäistä
syntyä. Toinen suurempi saari on Nukuatea.
Maaperä hedelmällinen. Hallinnollisesti U.
kuuluu Uuteen-Kaledoniaan; residentti asuu U:lla,
Kauppa käy Sainoaan. — U:n löysi 1767 Samuel

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:43 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0074.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free