Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ugaunia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
Ugrilaiset kansat—Uhland
132
reja ,,valkeiksi ugreiksi" —, on alkuperin
kuulunut sellaiselle kansalle, johon magyarein esi-isät
olivat niin läheisessä yhteiskunnallisessa
suhteessa — nähtävästi heikompina, vallanalaisina
liittolaisina — että vieraat naapurit siitä
saivat aiheen omistaa magyareille tuon hallitsevan
kansan nimen, aivan kuin esim. bysanttilaiset
kirjailijat samasta syystä omistivat unkarilaisille
toisenkin vieraan nimen turkoi. Nimen
alkuperäiseksi muodoksi unk. tutkijat, luultavasti
oikein, asettavat on-oyur, un-ugur, bysanttilaisilla
kirjailijoilla uvöyo vooi, ovvvovyovqoi,
yhdysperäisen heimonnimen, minkä lat. muodostuksena
tavataan hunuguri.
Tosipohjainen ei ole tähän asti hyväksytty
käsitys, että ugra olisi asetettava
;M(/ra-kansan-uimen yhteyteen, jota syrjäänit käyttävät
obilais-ugrilaisista kansoista ja joka tavataan eräässä
venäläisessä vogulikylän nimessä (ks. Jugra).
Alkuperäyliteyden olettamiseen on suuresti
vaikuttanut, paitsi sanojen huomattavaa muodollista
yhdenkaltaisuutta sekä unkarilaisten ja
jugra-kansojen (ostjaakkien ja vogulien) läheistä
kielisukulaisuutta, se seikka, että vanhojen ven.
lähteiden toisinnoissa ugra toisinaan tavataan
jugran tilalla samaa merkitsevänä (niinpä esim.
io „Nestorin kronikassa"), samoin myös ven.
tietoihin perustuvissa länsimaisissa julkaisuissa
(esim. Herbersteinillä ja Sabiniuksella). Vieläpä
Venäjän suuriruhtinaan arvonimessäkin tapaamme
kerran, 1571, käytettynä muodon ugorskij
(jugor-skijn asemesta), mikä näyttää sekoituksen olleen,
varsin tavallista. Sekoituksen on saanut aikaan
molempien kansannimien venäläisten muotojen
suuri samoinkuuluvaisuus. K. F. K.
Ugrilaiset kansat, kansat, jotka puhuvat
ugrilaisia kieliä, ks. Ugrilaiset kielet,
vrt. S u o m a 1 a i s-u grilaiset kielet,
Suoni a I a i s-u grilaiset kansat.
Ugrilaiset kielet. Tällä nimityksellä
tarkoitetaan tätä nykyä tavallisesti yhteisellä
nimityksellä kolmea suomalais-ugrilaista kieltä:
1) o s t j a a k k i a, 2) vogulia ja 3)
unkarin kieltä; kahta ensimäistä nimitetään
yhteisellä nimellä Obin ugrilaisiksi kieliksi.
Nimitys on saatu venäläisistä ugra, jugra
nimityksistä, joista edellistä (kirkkoslaavin ongrin,
bysant. ovyyQoi) nimenomaisesti on käytetty
unkarilaisista, jälkimäistä Obin-ugrilaisista
kansoista puhuen. Ugrilaiset kielet ovat niin lähellä
toisiaan, että on edellytettävä, että ne ovat
suo-malais-ugrilaisen kantakielen hajaannuttua
muodostaneet kielellisen yhteyden, ugrilaisen
kantakielen. Tämän kantakielen tunnusmerkeistä
verraten muihin suomalais-ugriiaisiin kieliin sekä
kosketuksista indoeuroopp. kielten kanssa ks.
Suo-m a 1 a i s-u grilaiset kielet; eri
ugrilaisista kielistä ks. Ostjaakin kieli,
Vogulin kieli, Unkarin kieli. — 2.
Nimitystä ugrilainen on Unkarissa, J. Budenzin
aloitteesta, käytetty samassa merkityksessä kuin
„suomaIais-ugrilainen", mikä tapa kuitenkin
nykyään jo Unkarissakin on jäänyt käytännöstä.
E. N. S.
Uguniemi ks. Uukuniemi.
Uhde lude], Fritz Hermann Karl von
(1848-1911), saks. taidemaalari. Oltuaan 1866
oppilaana Dresdenin taideakatemiassa U. palveli
1867-77 sotaväessä upseerina, jonka jälkeen hän
taas alkoi harjoittaa taidetta Mimchenissä,
Pariisissa (Munkäcsyn oppilaana l ja Alankomailla.
U:sta tuli Max Liebermannin rinnalla Saksan
impressionistisen ulkoilmamaalauksen
pääedustaja. Hän on maalannut tavallisia laatu- ja
muotokuvia, mutta suurimman maineensa hän on
saanut nykyaikaiseen kansanelämään liittyvillä
ja realistisluontoisilla uskonnollisilla
maalauksillaan, joilla on ollut vaikutusta Saksan rajojen
ulkopuolellakin. [Elämäkertoja kirj. Bierbaum
(1893 ja 1905), Meissner (1900) ja Fr. v. Ostini
(1902).] E. R-r.
Uhkapeli, peli, jossa mahdollinen voitto ja
tappio saattavat nousta luvattomiin määriin.
Kussakin erikoistapauksessa on varsinkin pelin
osanottajien varallisuussuhteita ja pelin laatua
silmällä pitäen ratkaistava, onko peli katsottava
u:ksi. Rikoslain 43:nnen luvun 4 §:n mukaan
rangaistaan osanotto u:iin enintään kahdensadan
markan sakolla. Ankarammin rangaistaan saman
lainkohdan mukaan sitä, joka pitää huonetta
sellaisen pelin harjoittamista varten tahi julkisessa
paikassa panee toimeen sellaisen pelin, sekä
ravintolan tahi muun sellaisen julkisen paikan
omistajaa tahi hoitajaa, joka sallii siellä
harjoitettavan u:iä. K. K-a.
Uhkasakko, sellainen määräys, että sen, joka
laiminlyö täyttää jonkun tehtävän tai rikkoo
jonkun kiellon, tulee sen johdosta menettää jokin
osa omaisuudestaan, tavallisesti jokin rahamäärä.
U. voidaan määrätä joko yksityisten kesken
tehdyllä välipuheella taikka sen määrää
oikeudenkäynnissä ja lainhakuasioissa viranomainen.
Kuvernööreillä on erittäin laaja valta määrätä
u :oja. vrt. Sakko.
Uhkaus, teko, jolla ilmaistaan aikomus
aikaansaada toiselle jotakin pahaa ja joka siten
ehkäisee tai supistaa toisen toimintavapautta. Sitä,
joka uhkaa tehdä toista vastaan rikoksen,
rangaistaan, jos asianhaarat ovat sellaiset, että
ne tekevät u:n täyttämisen todennäköiseksi,
vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi taikka
enintään viidensadan markan sakolla
(Rikoslaki 25:13). Sitäpaitsi u. tekotapana sisältyy
useihin rikoksiin, kuten pakottamiseen,
väkisin-makaamiseen, ryöstöön y. m. K. K-a.
Uhkausteoria ks. R i k o s t e o r i a.
Uhkavaatimus ks. Ultimaatumi.
Uhl [id], Friedrich (1825-1906), itäv.
kirjailija. harjoitti opinnoita Wienissä, toimi
sanomalehtien avustajana ja toimittajana. U:n
kirjallisesta tuotannosta mainittakoon: ..Aus deni
Banat, Landschaften u. Staifagen" (1848). „An
der Theiss" (1851), romaanit: „Die
Theater-piinzessin" (3 osaa, 1863), ,,Das Ilaus Fragstein"
(2:nen pain. 1878), „Die Botschafterin" (2 osaa.
1880), „Farbenrausch" (2 osaa, 1887). U. on
tarkka huomioiden tekijä ja eloisa
luonteen-kuvaaja. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin
„Erinnerungen" (1907). (E. W-s.)
Uhland [ulantj, Johann Ludwig
(1787-1862), saks. runoilija ja tiedemies. Opiskeli
Tiibingenissä, tuli 1829 Saksan kirjallisuuden
professoriksi sikäläiseen yliopistoon sekä toimi
myöhemmin valtiollisen elämän alalla. Runoilijana
U. oli n. s. svaabilaisen romantikkoryhmän
tunnetuin mies. Hänen varsinainen alansa on lyriikka ;
koruttomilla, kansanlaulun tapaisilla,
muotoval-miilla lauluillaan hän on saavuttanut suurta kan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
