- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
143-144

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uinuvat silmut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

143

Uitto ks. Lautta u s.

Uittoruuhi 1. uittoränni, uittolaite,
sellaisessa uittoväylässä, niissä vettä on vähän tai
missä veden säästäminen on tarpeellista, koskissa
ja putouksissa, joiden vesivoimaa käytetään
voimalaitosten hyväksi sekä sellaisissa kohdissa
vesijaksoa, joissa luonnonmukaisen väylän uitto- I
kelpoiseksi saattaminen käy liian kalliiksi.
U:lta vaaditaan, että sillä on määrätty
uitto-kyky (uitettujen tukkien luku sekunnissa), joka
teoreettisesti on =’

vedennopeus x tukkiluku ruuhen poikkileikkauspinnassa
tukkien keskipituus.

Käytännöllinen uittokyky on noin 30 <jc-
teoreettisesta. — U:ia rakennetaan sekä puusta että
raudasta (myös betonialustalle). [O. J. Näslund,
,,Flottningsteknik".] O. Lth.

Uittoväylä ks. Lauttaus.

Uiva patteri (ks. Patteri), eräänlainen
pitkä, voimakkaalla tykistöllä asestettu alus
ran-nikkolinnoitusten pommittamista varten meren
puolelta. Alankomaiden vapaussodassa u:iksi
p reiksi käytettiin vanhojen alusten runkoja.
19:nnellä vuosis. u:t p:t korvattiin matalilla
tykkiveneillä ja sittemmin (v:sta 1853)
panssarialuksilla. M. v. H.

Uiva telakka ks. Telakka.

Uj [uj] (unk.) = uusi (esiintyy usein
yhdysperäisten unk. paikannimien edellisenä
yhdysosana).

Ujejski [-e’-], Kornel (1823-97), puol.
runoilija, kotoisin Galitsiasta, kuuluu Puolan
romantiikan myöhempiin huomattaviin edustajiin. Hänen
kauniit lyyrillis-isänmaalliset runonsa ovat täynnä
ylevää uskonnollista alistumista. Pääkokoelmat:
,,Skargi Jeremiego" („Jeremiaan valitukset", 1847),
jotka ovat syntyneet Galitsian talonpoikien
ylimystön keskuudessa 1846 toimeenpanemien
murhien johdosta, ,,PieSni Salomona" (,,Salomonin
laulut") ja „Melodje biblijne" 1852. Ensinmainitussa
kokoelmassa on myöskin kansalliseksi virreksi
tullut jylhän kaunis „Z dymem pozar6\v"
(,,Tulipalojen sauhujen keskellä"). J. J. M.

Ujfalvy, Karoly J e n ö /ujfalvi kuro) jänö]
(1842-1904), unk. tutkimusmatkailija ja
kielentutkija, siirtyi 1867 Ranskaan, jossa v:sta 1870
oli saksan kielen opettajana Versaillesin
kymnaasissa ja v:sta 1876 itämaisen akatemian
dosenttina. Oli 1876 ja 1880 Ranskan hallituksen
toimesta tutkimusmatkoilla Iveski-Aasiassa ja
julkaisi selonteon matkoistaan teoksessa:
„Exp6-dition scientifique frangaise en Russie, en Sibörie
et dans le Turkestan" (1878-80). Paitsi
Keski-Aasian maa- ja kansatiedettä koskevia
tutkimuksia julkaisi U. useita kirjasia, joissa hän —
enemmän harrastelijana kuin asiantuntijana —
koetti tutustuttaa ulkomaalaisia
suomalais-ugri-laiseen kielitieteeseen. Niinpä hän m. m. kirjoitti
epäitsenäisiä kieliopillisia esityksiä unkarin,
suomen ja vepsän kielistä sekä vertailevan
tutkielman „fitude comparfie des langues ougro-finnoises"
(1875). U. ryhtyi myös Kalevalan suorasanaiseen
ranskantamiseen, mutta vain 1 :sen runon
käännös ilmestyi painosta (1876). [E. N. Setälä,
,.K. U." (Finnisch-ugrische Forsehungen" IV
Anz.).] Y. W.

Ujiji ks. U d j i d j i.

tfjpest /ujjiäst] (saks. Neu-Pest), kaupunki

144

Länsi-Unkarissa, Pestin komitaatissa, Budapestista
jonkun matkaa pohjoiseen Tonavan vas. rannalla;
55,197 as. (1910; 1890: 23,521 as.). — Paljo
tehtaita (laivaveistämöitä, puuvilla-, tiili-, kalkki-,
paloviina-, nahka- y. m. tehtaita),
viininviljelystä. Jokisatama. Budapestiläisten kesähuviloita.
Sähköraitiotie Budapestiin. — tr. oli
suurkuntana v:een 1907, jolloin korotettiin kaupungiksi.

Ujvidek [ujvidek] (saks. Neusatz, serb. N ovi
Sud), kaupunki Etelä-Unkarissa Bäcs-Bodrogin
komitaatissa, Tonavan vas. rannalla, vastapäätä
Kroatsia-Slavoniassa olevaa Peterväradin
linnoitusta, Wienin-Konstantinopolin radan varrella,
Frans-Josefin kanavan suussa; 33,590 as. < 1910;
uskonnollaan 39,8 roomal.-katolisia. 34,« %
kreik.-katolisia, 6,» % juutalaisia, kieleltään
39,7 % unkarilaisia, 34,5 % serbialaisia, 17,« %
saksalaisia). — Toistakymmentä kirkkoa
(joukossa uusi serb. tuomiokirkko), lukion,
säästöpankin y. m. komeat’talot. Roomal.-katolinen
valtion ja kreik.-katolinen serb. ylälukio,
kauppakoulu, teollisuuskonin ; teatteri. Serb.
kirjallisuusseura (U. on Unkarin serbialaisten henkisten
rientojen pääpaikka). Kreik.-katolisen piispan
istuin. Mylly-, myllynkivi-, paloviina-,
silkki-y. m. teollisuutta, viinitarhan- sekä
hedelmäpuu-tarhanhoitoa. Kauppa ja jokiliikenne vilkasta.
Kolme paikallisrataa haarautuu 0 :sta. Tonavan
yli vie U:n luona kaksi siltaa. — Itävaltalaiset
valloittivat U:n Jellachiehin johdolla 11 p.
kesäk. 1849 hävittäen sen melkein tykkänään.

’ E. E. K.

Ukaasi (ven. ukaz), Venäjällä monarkian
aikana, keisarjn tai hallitsevan senaatin (sille
annetun valtuutuksen nojalla) antama,
lainsäädännöllistä tai hallinnollista luonnetta oleva

määräys.

Ukereve. 1. Järvi ks. V i k t o r i a-j ä r v i.

—- 2. Saari Viktoria-järvessä (ks. t.).

Ukert /)«-/, Friedrich August
(1780-1851), saks. historioitsija; toimi
kirjastonhoitajana Gothassa; pääteos: „Geographie der Grieclien
und Römer" (1816-46); yhdessä Heerenin kanssa
hän julkaisi ..Geschiehte der europäischen
Staa-ten".

Ukko ks. Suomalaisten
muinaisuskonto.

Ukkolisko ks. Brontosaurus.

Ukkonen ks. Ukonilma.

Ukkosenjohdatin, koje, joka on suunniteltu
salaman iskun (ks. Ukonilma) aiheuttamien
vaurioiden ehkäisemiseksi ja etenkin korkeiden
rakennuksien suojelemiseksi tällaisilta
seuraamuksilta. U. on suojeltavan rakennuksen
ulkoseinille kiinnitetty metallijohto, jonka
ylimmäinen katon yläpuolelle kohoava pystysuora osa
päättyy yhteen tai useampaan kärkeen ja
alimmainen maan sisään upotettuun metallilevyyn.
Kaikkien osien pitää olla kiinteästi ja sähköä
johtavasti toisiinsa liitettyinä. U. valmistetaan
nykyjään kokoonpunotuista, sinkillä
päällystetyistä rautalangoista tai paremmin vaskilangoista,
joiden läpileikkaus ei saa olla niin hieno, että
salama voisi ne sulattaa (esim. 6 lankakimppua.
jokaisessa 6 läpimitaltaan l,i mm:n vahvuista
säijetta, läpileikkaus siis yhteensä n. 65 mm3).
Käytetään myös johtona sinkillä päällystettyä
rautalevyä (esim. 4 mm:n vahvuista. 25 mm:n
levyistä). U:n johonkin varteen kiinnitetyn

Uitto—Ukkosenjohdatin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:43 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0084.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free