Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uleåborg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
163
Uljasutai, kaupunki Luoteis-Mongoliassa parin
pienen jo^n yhtymäkohdassa. Tarbagatain
etelä-juurella; asukasmäärä n. 4,000 (1910). U.
jakaantuu kahteen osaan, maavallin ympäröimään
linnoitukseen ja kauppakaupunginosaan 1.
maimatse-niin. U. on usean tärkeän karavaanitien
risteyksessä ja on semmoisena melkoisen tärkeä
varastopaikkana. — Per. 1733.
Ulkoalue 1. ulkotilus 1. takama a-a 1 u e
(ruots. urfjäll), pieni maa-alue, tav. niitty, joka
kuuluu vanhastaan ylimuistoisen nautinnan
perusteella johonkin toisen kylän taloon.
Tällaiset u:t eivät kylän isojaossa saa muuta osuutta
kylästä kuin sen alueen, joka on niiden
nautinta-rajojen sisällä, eikä niillä ole osuutta
vesialueeseen, vaikka sijaitsisivatkin vesistön rannalla.
Jaossa saa ulkotilukset pakollisella
tilustenvaih-dolla (ks. t.) siirtää kylän laitaosiin, jos niistä
on haittaa kylän maita jaettaessa. E. A. P.
Ulkoasiainministeri ks. Ulkoasiat.
Ulkoasiat, sellaiset valtioasiat, jotka
koskevat suhteita muihin maihin ja joita hoitaa
ulkoasiainministeri ja hänen johdettavanaan oleva
ulkoasiainministeriö.
Ulkoilmamaalaus (p 1 e i n-a i r-m a a 1 a u s),
ransk. taiteilijain viime vuosisadan
loppupuoliskolla käytäntöön saattama, impressionismiin
(ks. t.) läheisesti liittyvä maalaustapa, joka ei
esitä aiheitaan sisällä suljetussa huoneessa
lämpimän tummilla ,,atelieeriväreillä", vaan vapaassa
ulkoilmassa (ransk. en plcin air) verraten
kylmähkön kirkkailla väreillä ja varsinkin
ilma-ja valovaikutusta silmälläpitäen. Suomen
maalaustaiteessa oli Albert Edelfelt ensimäinen u:n
edustaja. E. R-r.
Ulkoilmamuseo ks. Ulkomuseo ja M n s e o.
Ulkoiset paikallissijat, ne nominien
sijamuodot, jotka ilmoittavat verbin tekemisen
tapahtuvan jonkun paikan ulkopuolella (vrt.
Sisäiset paikallissijat). Suomen kielessä niitä
ovat adessiivi (olosija), ablatiivi (erosija) ja
allatiivi (tulosija). Ne merkitsevät varsinaisim
min paikan tai esineen pintaa, päällispuolta,
läheisyyttä, kun paikan rajoja ei ajatella (kirja
on pöydällä; tulen kirkolta-, lähden pellolle)’,
toisinaan on paikallismerkitykseen yhtynyt
toi-miskelun merkitys (olin riihellä = riihtä
puimassa). Mutta u. p. ilmoittavat monta
muutakin suhdetta, niinkuin ulkonaista asemaa t.
tilaa (kivi putosi korkealta-, ruis on oraalla),
leikin leikkimistä (ruvetaanpa sokkosille\),
pyyntöneuvon käyttämistä (menen ongelle),
aterian nauttimista (väki on aamiaisella),
tilaisuutta (tulen markkinoilta, luennolta), jonkun
perhettä (kävitkö Kalisellal), huostaa (lapsi on
hoitajallaan), omistussuhdetta (kyllä tekevällä
työtä on), ikää (lapsi on kolmannella) j. n. e.
Lisäksi on eri sijoilla lukuisia erikoismerkintöjä.
Niinpä adessiivi ilmoittaa m. m.:
rajoittamatonta aikaa, jolloin jotakin tapahtuu (kesällä
asun maalla), keinoa, välikappaletta (kielellänsä
lintukin laulaa), tapaa, miten tekeminen
tapahtuu (työ suoritettiin suurella kiireellä).
Ablatiivi ilmaisee m. m.: elollista olentoa, jolta
jotakin poistuu, jonka vahingoksi jotakin tapahtuu
(häneltä kuoli äiti; sinä salaat minulta jotakin),
persoonaa, jolta jotakin tulee, saadaan
(terveisiä isältä\ ei se työ sinulta valmistu), seikkaa,
jonka suhteen ominaisuus lausutaan jollakulla
164
olevan (hän on hyvä tavoiltansa), mittaa
(yksikköä), jonka mukaan koko, hinta, palkka j. n. e.
lasketaan (hän ansaitsee viisi markkaa päivältä),
aikaa (tämä kirves on kivikaudelta-, nousin
kello viideltä-, sairas huononee päivä päivältä),
estävää syytä (en voi puhua naurultani),
vaikutusta, jonka jokin esine tekee aisteihimme,
mieleemme (talo näyttää köyhältä). Allatiivi taas
ilmaisee m. m.: datiivi-adverbiaalia (anna kirja
minulle!), vaikutusta, jonka jokin esine tekee
aisteihimme (talo näyttää köyhälle), seikkaa,
jonka suhteen jokin ominaisuus ilmaistaan
jollakulla olevan (hän on hyvä taidollensa), tapaa,
miten tekeminen tapahtuu (ajakaa hiljalleen!).
A. K.
Ulkokalla ks. Kalla.
Ulkokorva ks. Kuuloelin.
Uikokrunni, luotsiasema Oulun-Kemin
kulku-vävlälilä n. 20 km Iijoen suusta länsiluoteeseen.
U :sta 23 km länsiluoteeseen sijaitsee Plevnan
majakkalaiva.
Ulkokulma, kolmion kulman vieruskulma
(ks. Kulma).
Ulkoliivari (ruots. yttre klyfvaren),
kolmionmuotoinen purje, joka on sijoitettu
prammi-saalingilta liivaripuomiin kulkevaan taakiin
keulemmaksi sisäliivaria. F.’XV. L.
Ulkolinnoitus puolustaa päävallia, suojaa
linnoitukseen pääsyä tai turvaa tulellaan glasiissia.
U:t ovat joko pääkaivannossa, tai tämän ja
glasiissin välissä, s. o. peitetyn tien sisäpuolella
(esim. kontergardi, enveloppe), tai ne
rakennetaan peitetyn tien ulkopuolelle, jolloin ne
yhdistää pääkaivantoon erikoiset suojatut tiet.
U:iin kuuluvat myös n. s. detaseeratut
linnakkeet, ks. Linnoitus. J/. v. II.
Ulkolähetys ks. L ä h e t y s.
Ulkomaalainen, määrätyn valtion kannalta
katsottuna henkilö, joka ei ole alamaisen eikä
kansalaisen suhteessa siihen, vaan johonkin
vieraaseen valtioon. Erityisen tärkeäksi tulee
tie-lysti kysymys u:n oikeusasemasta, kun hän
oleskelee vieraassa valtiossa. Ennen
suurvaltain-sotaa kehitys nykyajan sivistysvaltioissa on
kulkenut siihen suuntaan, että u-.t useilla tärkeillä
aloilla, kuten vapaaseen asutukseen,
maaomaisuuden hankkimiseen, elinkeino-oikeuksiin ja
oikeusturvaan nähden ovat olennais»esti samassa
asemassa, kuin valtion omat kansalaiset.
Suurvaltain sota tässä suhteessa tuotti hankauksia ja
eristäytymistä.
Olkoonpa u:u asema kuinkakin edullinen, on
hänen oikeusasemansa joka tapauksissa sikäli
erilainen kuin maan omien kansalaisten, että
hänellä ei ole mitään itsenäistä vaatimusta saada
tuossa maassa asua: tämä erotus ilmenee
varsinkin siinä, että mikään sivistysvaltio ei
nykyaikana kiellä omia alamaisiaan maassa asumasta,
jotavastoin u., milloin yleisen edun katsotaan
sitä vaativan, voidaan maasta karkoittaa tai
rajalta palauttaa. Yleisen säännön mukaan u:t
oleskeluvaltiossa ovat vailla valtiollisia
oikeuksia, siis erityisesti valtiollista äänioikeutta sekä
virkakelpoisuutta vailla; tästä on kuitenkin
olemassa joitakuita poikkeuksia.
Suomessa on u:illa suunnilleen samanlainen
oikeusasema kuin muissa sivistysmaissa.
Epäedullisessa poikkeusasemassa ovat ennen olleet
Mooseksen uskolaiset eli juutalaiset (ks. t.), etu-
Uljasutai—Ulkomaalainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
