Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ulkomuseo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165
Ulkomuseo—Ullman n
166
oikeutetussa asemassa muihin u:iin verrattuina
taas venäläiset, [v. Frisch, „Das Fremdenrecht";
K. A. Wrede y. m., „Venäläisten oikeuksista
Suomessa" (1910).] vrt. Rikoksentekijäin
luovuttaminen, K a n s a 1 a i s t u 11 a m
i-n e n. R. E.
Ulkomuseo, ryhmä taivasalle luonnolliseen
ympäristöönsä sijoitettuja rakennuksia
kalustoineen, pyydyksiä y. m. U:n tarkoituksena on
m. m. antaa katsojille mahdollisimman tarkka
todellisuudenkuva entisestä kansanelämästä.
Ensi-mäisen u:n, jota sitten monella taholla on
mukaeltu, perusti A. I. Ilazelius (ks. t.)
Tukholman Skansenille 1891. Oskar II :n aloitteesta
luotiin Bygdön u. lähelle Kristiaauiaa. Tanskan
kansanmuseoon (Dansk folkemuseum) liittyy
pieni Lyngbyhyn sijoitettu u. Suomen u:sta
ks. Museo. u. t. 8.
Ulko-oppilas. Yleensä ovat maamme koulujen
oppilaat ulko-oppilaita, s. o. he eivät asu
oppilaitoksessa saamassa siellä täysihoitoa, vaan
nauttivat vain määrätyt tunnit koulun opetusta.
Tästä myös nimi k ä y ra ä o p p i 1 a s, jota
samoin kuin ulko-oppilas sanaa käytetään s i s
ä-op pilaan (ks. Sisäoppilaitos)
vastakohtana. Raa.
Ulkopalsta 1. takalikkotila (ruots. utjord,
ii tbi/slcutt), pieni itsenäinen tila, joka
maakirjaan on -merkitty omalla numerollaan ja verolla
i maaki rjavero), mutta joka aikoinaan
veron-panossa ei ole pienuutensa takia saanut
manttaalia (ks. t.). Isojaossa (ks. Maanjako)
tällainen tila saa kylän tilusalasta niin paljo
kuin sen riidattomien rajojen sisälle on
kuulunut. Jos ti .n tilukset eivät ole rajoilla erotetut,
saa. se jaossa vanhastaan nauttimansa määrän
viljeltyä maata sekä, jos lohkokunnassa on
liikamaata. niin paljo metsää ja takamaata kuin
muuhun lohkokuntaan verraten voimassa olevien
veronpanoperusteiden mukaan vastaa sillä
aikaisemmin ollutta maakirjaveroa. Tällaiset u:t
kuuluvat usein jollekin talolle toisessa kylässä kuin
missä ne sijaitsevat tai kruunulle. E. A. P.
Ulkosatama ks. Satama.
Ulkoseurakunta, samaan kirkkokuntaan
kuuluva toinen paikallisseurakunta.
Ulkotila ks. Ulkopalsta.
Ulkovakuutus on etupäässä
palovakuutus-sopimuksen laajennus, jonka nojalla esine
edelleen pysyy vakuutettuna siinäkin tapauksessa,
että se viedään muuhun kuin vakuutuskirjassa
sovittuun paikkaan. Tästä siirtäinisoikeudesta
maksaa vakuutuksenottaja erityisen
vakuutus-maksulisän. Useimmat vakuutuslaitokset,
etenkin keskinäiset, katsovat tosin
maanviljelys-kaluston ja viljan palovakuutuksen pysyvän
voimassa lisämaksua vaatimatta, jos mainittuja
esineitä säilytetään talon mailla joko taivasalla
tahi katetussa suojassa, jos niitä paraikaa
siirretään tahi ne jo ovat siirretyt maatalouden
yhteydessä oleviin teknillisiin laitoksiin, taikka
niitä kuljetetaan myyntipaikkaan. Lisämaksutta
sallitaan joskus muidenkin esineiden tilapäinen
siirtäminen niiden tavalliselta paikalta, milloin
tämä siirto tapahtuu säännöllisen käytön takia
tahi jalostamistarkoituksessa taikka myöskin
niiden hävittämisen tai pilaantumisen
estämiseksi. Toiset vakuutuslaitokset vaativat näiden
oikeuksien vastineeksi pienen lisämaksun. Sovit-
tua lisämaksua vastaan voidaan myöskin
vakuuttaa esim. pesulaitoksen taikka ompelijan luona
olevia vaatteita, turkkurin luona kesän aikana
säilytettyjä turkiksia, milloin ammatti- tai
liikemies ei toimita niitä vakuutetuiksi. Omistaja voi
siten myöskin vakuuttaa matkalle mukaansa
ottamiaan tavaroita.
Henkivakuutuksessa ilmenee vastaava
vakuutusmuoto siten, että lisämaksua vastaan vakuutetun
sallitaan matkustaa sellaiseen maahan, jossa
oleskelu varsinaisen vakuutuskirjan mukaan
rikkoo vakuutussopimuksen. 0. Il-n.
Ullava. 1. Kunta, Vaasan 1., Pietarsaaren
kihlak., Kälviän-Ullavan nimismiesp.; kirkolle
Kälviän rautatieasemalta 32 km. Pinta-ala
96.9 km2, josta viljeltyä maata (1910) 1,472 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 740 ha).
Manttaalimäärä 5,1454, talonsavuja 98, torpansavuja 20 ja
muita savuja 127 (1907). 1,513 as. ’ (1915) ;
179 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 145:llä (1901). 147 hevosta, 653 nautaa
(1914). — Kansakouluja 2 (1911). —
Teollisuuslaitoksia: Peuranevanojan saha; J. Sikalan saha
ja mylly. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Turun arkkihiippak., Kokkolan rovastik.;
Käl-viään kuulunut, n. 1780-luvulla perustettu
saarna-huonekunta, määrättiin erotettavaksi omaksi
khrakunnaksi sen. päät. 22 p:ltä marrask. 1904
(ensimäinen khra v:sta 1915). Kirkko puusta,
ra k. 1783 (kellotapuli 1787), korj. 1860. 1887
ja 1900. L. H-nen.
Ullavanjoki ks. V e t e 1 i n j o k i.
Ullman, E ma n u el von (s. 1843), saks.
oikeusoppinut, ollut professorina Praagissa,
Innsbruckissa ja Munchenissä, julkaissut
teoksia rikos-, rikosprosessi- ja kansainvälisestä
oikeudesta. Julkaisuista mainittakoon ,,Die
Fort-schritte in der Strafrechtspflege seit dem Ende
des 18. Jahrli." (1873) ja „Völkerrecht" (1898).
U. on yhdessä K. Birkmeyerin ja F. Ilellmannin
kera julkaissut „Kritische Vierteljahrsschrift fiir
Gesetzgebuug und Rechtsvviäsensehaft" nimistä
aikakauskirjaa.
Ullman, Uddo Lechard (s. 1837),
ruotsalainen teologi. U:n pääteos on
,,Evangelisk-luthersk liturgik" (1874-85) ; kirjoittanut
kouluja varten aikoinaan paljon käytetyn
uskonopin, joka on suomeksikin käännetty.
Jumaluusoppineena U. on vanhoillinen ; toiminut v :sta 1889
Strengnäsin hiippakunnan piispana. E. K-a.
Ullmann, Karl (1796-1865), saks.
evankelinen teologi. Toimi v:sta 1821 professorina
Heidelbergissa, v:sta 1829 Haliessa, v:sta 1836
jälleen Heidelbergissa, 1853-60 ylikirkkoneuvostou
presidenttinä Karlsruhessa. Perusti 1828 yhdessä
Umbreitin kanssa arvokkaan aikakauskirjan
,,Theologische Studien und Kritikeu", jossa
julkaissut useita tutkimuksia. U. kuului
Schleier-macherin oppilaiden oikeisto-ryhmään.
Pääteokset : ,-Reformatoren vor der Reformation"
(2: nen pain. 1866), „Die Sundlosigkeit Jesu"
(7 :s pain. 1863), „Das Wesen des Christentums"
(5 :s pain. 1865). E. K-a.
Ullmann, Viggo (1848-1910), norj.
koulumies ja politikko; toimi v:sta 1873
kansanopiston johtajana, kunnes 1902 nimitettiin
amtmandiksi. V:sta 1880 U. otti osaa
valtiollisiin taisteluihin ja oli vasemmiston enimmin
käytettyjä kansanpuhujia; 1885-1900 suurkärä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
