Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ulosottolaki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171
Ulosteko—Ulriikka Eleonoora
172
Ulosteko 011 valtiolle tai julkiselle
yhdyskunnalle laillisesti vahvistettujen perusteiden
mukaan suoritettava raha- tai tavaramäärä.
Vanhemman, rajoitetumman merkityksen mukaan
tarkoitetaan u:lla yleensä vain maatiloista kruunulle
suoritettavaa välitöntä veroa ja sen jaoituksia
erinäisiä yhdyskuntia ja yhteiskunnallisia
laitoksia varten sekä henkiveroa. Nykya jan
sivistysvaltioissa, joissa tuotto ja omaisuusolot ovat
kehittyneet yhä moninaisemmiksi, voi nimitys
..ulosteko" luonnollisesti myöskin käsittää
monenlaisia niin henkilö- kuin reaaliveroja. vrt.
Maavero, K i i n t e i s t ö r a s i t u s, Rasitus,
Ulosotto, Yleiset rasitukset.
R. E-s.
Ulostus vrt. Ulostusaineet.
Ulostusaineet ovat lääkeaineita, joita
käytetään ulostuksen aikaansaamiseksi. Ulostusaineita
on paljon ja ne ovat vaikutukseltaan hyvinkin
erilaisia. Me voimme erottaa 1. lievät
ulos-tu s a ineet (eccoprotiva), kuten useat hedelmät,
manna, hunaja, useat mineraalivedet (karvasvesi),
glaubersuola, rikki ja kalomeli; 2.
keskivahvat ulostusaineet (laxantia;
purga-tiva), kuten raparperi, aioe ja risiiniöljy, sekä
3. vahvat ulostusaineet^ drastica), kuten
jalapa .ja krotouöljy. Näiden vaikutus on eri
tapauksissa siksi erilainen, että ainoastaan
lääkäri voi ratkaista, mitä kulloinkin on
käytettävä. Yleensä ne kiihottavat suolen limakalvoa
ja saavat siten aikaan kiihtyneen
suolentoiminnan, peristaltiikan. Paitsi yllämainituilla
ulos-tusaineilla saadaan keinotekoinen ulostus vielä
peräruiskeilla (esim. vesi-, glyseriini-,
saippua-peräruiskeilla). Y. K-
Ulostusten oksentaminen (ileus),
kureutu-neen kohjun, suolisolmun tai muun ulostusten
luonnollista läpikulkua estävän seikan aiheuttama
suolen sisällön nouseminen suun kautta pois
ruumiista. U. o. on erittäin arveluttava
taudin-merkki.
Ulotriches, villatukkaiset ihmisrodut,
hottentotit, papualaiset, neekerit ja kafferit. vrt.
Ihminen.
Ulothrix ks. Vihreät levät.
Ulottuvaisuus, kappaleen ominaisuus täyttää
joku tila, toisin sanoen ominaisuus ulottua
kaikkiin suuntiin. Kappalten suuruutta
tutkittaessa mitataan sen u. kolmeen toisiaan
vastaan kohtisuoraan pääsuuntaan, jolloin saadaan
kappaleen dimensionit 1. mittasuunnat:
pituus, leveys ja korkeus 1. paksuus (1. syvyys).
Jokaista inittasuuntaa käsitetään suoraksi.
Pinnalla on kaksi dimensionia: pituus ja leveys,
viivalla yksi: pituus. Pisteellä ei ole dimensionia.
Algebrallisen suureen dimensioni on sama kuin
sen aste. Siten on tulon dimensioni siinä
tekijöinä oleviin kirjaimiin nähden = kirjainten
eksponenttien summa. Esim. lauseke h aJx3y on
kuudetta astetta 1. sen dimensioni on kuusi a :han,
#:ään ja y :hyn nähden. Murtolausekkeen
dimensioni on = osoittajan ja nimittäjän dimensioinen
erotus. Esim. lausekkeen jr^ dimensioni on
= 2 ja dimensioni = O (o:lian, b-.lien, x :ään
ja y : hyn nähden); lausekkeen l/"-^ dimensioni
Neljäs dimensioni on
filosofis-mate-maattinen (metamattmaattinen) käsite, joka
voidaan ajatella kehittyväksi avaruudesta samoin
kuin tämä ajatellaan muodostuvan
kaksidimen-siouaalisen pinnan liikunnon kautta ja pinta
yksidimensionaalisen viivan liikunnon kautta.
Jatkamalla samansuuntaista ajatusmenetelmää
johdutaan yleensä käsittämään
«-dimensionaalista avaruutta, josta 3-dimensionaalinen n. s.
eukliidinen avaruus on vain erikoistapaus. Tätä
ajatussuuntaa ovat Riemann ja Helmholtz sekä
myöhemmin etenkin italialaiset matemaatikot ja
filosofi Otto Liebmann kehittäneet. Emme voi
kumminkaan muodostaa itsellemme mitään
todellista käsitystä mistään senlaatuisesta u:sta
emmekä ymmärtää seu olemassaolon
mahdollisuuttakaan, jonka takia lienee väärin nimittää
senlaatuisia aatemuodostumia „u:deksi" ja
»neljänneksi dimensioniksi". [Riemann, „Ueber die
Hypothesen, vvelche der Geometrie zu Grunde
liegen" (1867) ; Liebmann, ,,Zur Analysis der
Wirklichkeit" (3 :s pain. 1900).] Fysikaaliset
dimensionit ks. S ä h k ö o p i 1 1 i s e t
mittayksiköt. U. S:n. & A. Gr.
Ulottuvaisuus, mus., ks. A m b i t u s.
Ulpianus [-&’-], Domitius (k. 228), roomal.
oikeusoppinut, jonka pretoriaanit, huolimatta
keisari Septimius Severuksen suojeluksesta,
murhasivat. Noin kolmasosa pandekteista (ks. t.) on
otettu U:n oikeustieteellisistä kirjoituksista.
Ulpukka ks. Lummekasvit.
Ulricehamn [ulrisehafmn], kaupunki
Ruotsissa, Länsi-Göötanmaalla, Älfsborgin läänissä,
erinomaisen kauniissa ympäristössä
Asunden-järven pohjoispäässä, haararadan varrella;
2,324 as. (1911; 1901: 1,460 as.). —
Harjoitetaan maataloutta, vähän kauppaa ja teollisuutta.
— U:n paikalla oli keskiajalla Bagasund, sitten
Bogcsund (ks. t.) niminen kaupunki, jonka nimi
1741 Ulrika Eleonoran kunniaksi muutettiin
U :ksi.
Ulrici 1-ri’tsi], Hermann (1806-84), saks.
filosofi ja esteetikko. Opiskeli Haliessa ja
Berliinissä, toimi aluksi virkamiehenä, sittemmin
v :sta 1834 filosofian professorina Haliessa. U. 011
tullut huomatuksi varsinkin
Shakespeare-tunti-jana. Hänen teoksistaan mainittakoon:
»Ge-sehichte der hellenischen Diclitkunst" (2 nid.
(1835), »Das Grundpriuzip der Philosopliie"
(2 nid. 1845-46), »Glauben u. \Vissen" (1858).
»Gott u. die Natur" (1862, 2:nen pain. 1872),
»Leili u. Seele" (1866, 2:nen pain. 1874, 2 nid.),
»Kompendium der Logik" (1860, 2:nen pain.
1872), »Grundziige der praktischen Philosopliie"
(1873), »Shakespeares dramatisehe Kunst" il839.
3:s pain. 1868, 3 nid.), »Geschiclite Shakespeares
u. seiner Dielitiing1’ (2:nen pain. 1876).
(E. W-s.)
Ulriikka Eleonoora, Ruotsin ja Suomen
kuningattaria.
1. U. E. v a n h e 111 p i (1656-93), Tanskan
kuninkaan Fredrik III:n tytär, naitettiin 1680, Lundissa
Tanskan ja Ruotsin välillä tehdyn rauhan
jälkeen, Kaarle XI :lle. Heidän lapsensa olivat poika
Kaarle XII ja prinsessat Hedvig Sofia ja Ulriikka
Eleonoora (ks. alempana). K. G.
2. U. E. n u o r e 111 p i (1688-1741), edellisen tytär,
1719-20 hallitsevana kuningattarena, kutsuttiin
Kaarle XII:n ollessa poissa kotimaastaneuvoskun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
