Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Umanj ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
177
Umanj—Umpi lisäkkeen tulehdus
178
Umanj, piirikunnankaupunki Etelii-Venäjällii.
Kiovan kuvernementin eteläosassa, parin pienen,
Bugin vesistöön kuuluvan joen yhtymäkohdassa,
haararadan päätepisteessä; 41,678 as. (1911;
1900: 28,628 as., joista 74% juutalaisia). —
Puolenkymmentä kreik.-katolista kirkkoa, 1
roo-mal.-katolinen kirkko, juutalainen synagoga,
3 ruhtinas 1’otocki’n palatsia; kaupungin
ulkopuolella on ruhtinas F. Potocki’n 1793
rakentama maakartano komeine puistoineen (nyk.
siellä on maatalouskoulu). Lukio, hengellinen
oppilaitos; pari sairaalaa. Rautatien avaamisen
(1891) jälkeen U:sta tuli tärkeä
viljakauppakes-kus. Sekalaista teollisuutta (myllyjä y. m.).
— U. per. 1600-luvun alussa. V. 1674 Dorosenko
turkkilaisten avulla valloitti ja hävitti U:n, joka
senjälkeen oli melkein autio 1700-luvun
alkupuoliskolle asti. Silloin se vaurastui, kehittyen
Ukrainan kukoistavimmaksi kaupungiksi. V. 1768
U. taas ryöstettiin ja hävitettiin. U. on tunnettu
myös nimellä Uuman (puol. muoto).
E. E. K.
Umbelliferae ks. Sarjakukkaiset.
Umberto /-e’-/ (1844-1900), Italian kuningas,
hallitsi v:sta 1878. Otti persoonallisesti osaa
vv:n 1859 ja 1866 sotiin. Nousi isänsä Viktor
Emanuel II :n kuoltua valtaistuimelle. Noudatti
tarkoin perustuslaillisuutta ja voitti kansansa
suosion: osoitti suurta hyväntekeväisyyttä. Nai
1868 Genovan herttuan tyttären, serkkunsa
Margheritan, josta aviosta syntyi poika, nyk.
kuningas Viktor Emanuel III. — Jo kahdesti
aikaisemmin oli tehty murhayrityksiä U :oa
vastaan. ja hänen käydessään Monzassa
urheilujuhlassa ampui hänet siellä anarkisti Bresci heinäk.
29 p mä 1900. G. R.
Umbilicus (lat.), napa.
Umbra (lat.j= varjo), miner., ruskeana
maali-värinä käytetty mangaanin ja
rautasilikaatin-pitoinen rautahydroksidi. Kauneinta u:aa
saadaan Kyproksesta. N. s. kölniläinen u. on vallan
toista, nimittäin ruskohiilestä valmistettua
ruskeaa väriainetta. P. E.
Umbreit
äitj, Friedrich Wilhelm
Karl (1795-1860), saks. evankelinen teologi,
toimi v:sta 1823 jumaluusopin professorina [-Heidelbergissa; kirjoittanut useita arvokkaita
seli-tysopillisia teoksia V-.aan Täin. Perusti 1828
yhdessä* K. Ullrriannin kanssa aikakauskirjan
..Theologische Studien und Kritiken", jossa
järkeisuskoa vastustettiin. E. K-a.
Umbria, vanha maakunta Keski-Italiassa,
vastaa Perugian (ks. t.) provinssia.
Umbrin kieli ks. 11 a 1 i s e t kielet.
Umbrit (lat. Umbri), muinaisajan it. kansa,
jolla oli alkuaan hallussaan kaikki maa
Apenniinien itäpuolella Po-joesta Gargano-niemeen
saakka sekä (sittemmin n., s.) Etruria;
myöhemmin U:n alue rajoittui vain Umbriaan, josta he
vielä menettivät rannikon senonilaisille
gallialaisille. U. joutuivat kahdessa sodassa
roomalaisia vastaan tappiolle (jälkimäisessä yhdessä
samnilaisten, etruskien ja gallialaisten kanssa
Sentinumiu tappelussa 295 e. Kr.) ja
kukistettiin; liittolaissodassa 90 e. Kr. he useiden
muiden kansojen kanssa saivat room.
kansalaisoikeuden. Heidän kielensä oli sukua latinan- ja
lähemmin oskien kielelle. U. harjoittivat
karjanhoitoa ja maan- (vars. hedelmän-) viljelystä; hei-
dän maansa jakaantui useampaan pieneen
kaupunkikuntaan. G. R.
Umeä ks. Uumaja.
Umlauft, Friedrich (s. 1844), itäv. maalit,
kirjailija, julkaissut m. m.: ,,Die
österreich-ungarische Monarchie" (1876), ,,Die Alpen,
Hand-buch der gesamten Alpenkunde" (1887), „Das
Luftmeer, Grundztige der Meteorologie und
Klimatologie" (1891) ; toimittanut
kokoomateoksen ,,Die Länder Österreich-Ungarns in Wort und
Bild" (1880-89), johon itse kirjoittanut „Das
Erzherzogtum österreich unter der Enns". Ollut
v:sta 1882 pitkän aikaa ,.Deutsche Rundschau
fur Geographie und Statistik" nimisen
aikakauskirjan ja v:sta 1894 „Hartl(bens kleines
statis-tisches Taschenbuch iiber alle Liinder der Erde"
nimisen maant.-tilastollisen vuosikirjan
julkaisijana.
Umlaut (saks.) ks. Äänteenmukaus.
Ummetus (obslipatio), hidastunut tai
vaikeutunut ulostus, mikä voi aiheutua monenlaisista eri
seikoista (vrt. Suolitaudit).
Umpi merkitsee ulostusten osittaista tai
täydellistä pidättäytymistä. Aiheutuu, etenkin
märehtijöillä, usein liikasyömisestä.
Kokoontunut rehu alkaa käydä ja muodostaa kaasuja,
mitkä lamauttavat maha- ja suolilihasten
toiminnan ja aikaansaavat täten vaikean maha-ja
suolitulehduksen, mikä helposti päättyy kuolemaan.
Lääkkeeksi ulostavia aineita sekä sopiva
ruokinta. — vrt. Umpitauti. Kp.
Umpilippu, äänestyslippu, jonka antaessaan
äänestäjä säilyttää omana salaisuutenaan, miten
hän on äänestänyt.
Umpilisäke (appendix, processus vermiformis),
umpisuolen alapäähän liittyvä putkimainen
(,,matomainen") lisäke. Ihmisen u. on
surkastunut suoliston osa, joka useilla kasvinsyöjillä
eläimillä on hyvin vahvasti kehittynyt.
Lihansyöjiltä eläimiltä se voi kokonaan puuttua.
Ilimis-sikiöllä se on suhteellisesti vahvemmin
kehittynyt kuin täysikasvuisilla, vrt. U m p i 1 i s ä
k-keentulehdus.
Umpilisäkkeentulehdus fappendicilis).
Aikaisemmin umpisuolentulehduksen nimellä kulkenut
taudinilmiö on näyttäytynyt useammissa
tapauksissa olevan ti. Tällä ankaralla taudilla on näet
harvemmin sijansa varsinaisessa umpisuolessa,
joka on paksunsuolen umpiperän tapaisesti
laajennut alkuosa; enimmäkseen kohtaa tulehdus
ensi sijassa umpisuolen n. s. matomaista 1.
umpilisäkettä. Sen hienoreikäiseen kanavaan kokoontuu
helposti suolen sisältöä, joka kuivettuaan kovettuu,
nieltyjä hedelmän siemeniä, luusiruja,
kalanruo-toja, karvoja y. m. s., mikä, lisäkkeen joskus
ollessa tyveltään kureutunut. kovin ahtaaksi,
ärsyttää kanavaa verhoavaa limakalvoa, niin että se
tulehtuu. Silloin limakalvo punottuu käyden
entistään verevämmäksi, turpoo ja potilas tuntee kipuja
ynnä arkuutta vastaavaa ruumiinkolitaa
tunnusteltaessa. Tämä kohta 011 vatsaontelon alaosan
oikealla puolella, jossa esiintyviin kipuihin ja
arkuuteen siis aina on kiinnitettävä tarpeellista
huomiota. Usein u. on siksi lievä, että se ilman
pahempia seurauksia menee ohi. Monesti
kuitenkin nousee kuume ja ilmenee oksennuksia, minkä
ohella milloin uinmellaolo, milloin, joskin
harvemmin, ripuli saattaa seurata tautia.
Varovai-sinta on näennäisesti lievissäkin tapauksissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
