Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Umanj ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
179
Umpi n uppu—Unennäkö
180
hyvissä ajoin kääntyä lääkärin puoleen, sillä u.
on yleensä kovin petollinen tauti, jossa helposti
hengenvaara uhkaa. Tulehdus vie näet usein
inärkäpesän syntymiseen, ja tämä saattaa
puhjeta, jolloin märkä vuotaa vatsaonteloon
aiheuttaen yleisen vatsakalvontulehduksen. Joskin
varsin lievissä u.-tapauksissa voidaan saada
taudil-linen tila väistymään pysymällä hiljaa vuoteessa
ja välttämällä suurempaa syömistä sekä
pitämällä jääpussia tulehtuneella kohdalla, niin on
kuitenkin yleensä näyttäytynyt, että ainoastaan
ajoissa tehty leikkaus ja syntyneen märkäpesän
poistaminen voi tarjota takeita hengen
pelastamiseksi tässä ankarassa taudissa. [Ali Krogius,
,,Umpilisäkkeentulehduksesta (appendicitis)".]
M. O-B.
Umpinuppu, mus., ks. Neljännesnuotti.
Umpiparveke, seinän eteen asetettu
pienois-arkadi, jonka takana ei ole käytävää,
umpi-galeria. U-o N.
Umpiraide, pistoraide, haararaide, joka
päättyy kiinteään puskuriin.
Umpisiittoiset kukat ks. P ö 1 y y t y s.
Umpisuolentulehdus ks.
Umpilisäk-keentulehdus.
Umpisuoli (intcsiitium coecum), paksunsuolen
pullistunut alkuosa, johon ohutsuoli avautuu.
Sen alapäässä on umpilisäke (ks. t.). vrt. R u u a
u-sulatuskanava ja Suoli.
Umpitauti fobstrnctio), luonnollisen
suolen-ulostuksen estyminen, mikä aiheutuu suolta
kohtaavasta kureutumisesta, suolensolmusta, suolien
liikuntoa häiritsevästä lainautumisesta y. m.
syistä. Hoito riippuu tautia aiheuttavista syistä.
Umpiähky ks. Ähky.
Umpiäänteet ks. Klusiilit.
Umptek 1. H i b i n ä. mahtava
nefeliinisye-niittitunturi (vrt. Umptekiitti) Kuollan
niemimaalla, Imandrajärven (ks. t.)
itäpuolella. sen ja Umpjaur-järven välissä. U:n
korkein ylänkö Kukisvumtsor on n. 1,100-1,200 m
yi. merenp. ja korkein huippu Ljavotsor 1,240 m
yi. merenp. U:ia ja sen ympäristöjä
(Lujaur-Urtia y. m.) on ennen muita prof. W. Ramsay
perinpohjin geologisesti tutkinut. — ks.
Kuollan niemimaa, palstat 57 ja 58. [W. Ramsay
ja V. Hackman, ,,Das Nephelinsyenitgebiet au f
der Halbinsel Kola" (Fennia XI, N:o 2):
W. Ramsay, ,,Das Nephelinsyenitgebiet auf der
Halbinsel Kola" (Fennia XV, N:o 2).J
L. n-nen.
Umptekiitti, syeniittivuorilaji, jonka
kiveu-näisaineksina on alkalimaasälpää ja
alkaliamfi-boleja. Nimitystä käytti ensinnä W. Ramsay
Kuollan Umptek-tunturin nefeliinisyeniitin
ympärillä esiintyvälle muunnokselle, mutta se on
sitten tullut yleiseen käytäntöön muillekin
esiintymille, esim. Ruotsissa ja Ameriikassa. P. E.
Una corda (it., = yksi kieli), ks. Pedaali.
Unaja, kylä ja vanha kauppapaikka, Rauman
kaupungista etelään. U:aa tarkoittanee se ,,Unio"
niminen kaupunki, joka mainitaan Eerik
Pom-merilaisen verokirjassa v:lta 1413, ja ehkä on
Rauma siitä saanut alkunsa, koska vielä uuden
ajan alussa Rauman porvarit omistavat puolet
kylän maista. Mahdollisesti on siinä ollut
kirkkokin. [V. Voionmaa, ,.U:n kaupunki", Suomen
Museo 1913.] K. G.
Unalaska, lähinnä suurin Aleutien saarista.
Unam sanctam, paavi Bonifacius VIII:n 18 p.
marrask. 1302 julkaisema, alkusanojensa mukaan
nimitetty bulla, jossa paavien keskiaikaiset
valta-vaatimukset kehitettiin huippuunsa. A. J. P-ä.
Unao ks. Laiskiaiset.
Uncaria Gambir, Rubiacece-heimoon kuuluva
vä’äkäs kiipijäpensas, joka kasvaa Taka-Intiassa
ja Itä-Intian saaristossa. Viljellään varsinkin
Singaporen seuduilla lehdistä ja nuorista oksista
uuttamalla saatavan gambir-katekuu takia, jota
käytetään kuten katekua. K. L.
Uncia, roomal. V12 assia (ks. t.) = 27,m . g
tai it. laskun mukaan = 26,878 g, sitten yleensä
1/i2 jostain kokonaisesta, vrt. Unssi.
Uncinula ks. Erysiphacese.
Uncle Sam [arjkl säm], „eno Sam",
Polijois-Ameriikan yhdysvaltalaisten ja heidän
hallituksensa leikillinen nimitys, muodostettu
kirjaimista U. S. Am. (= United States of America.
s. o. Ameriikan yhdysvallat).
Undulatsioni (lat. undula = pieni aalto <
unda = aalto), aaltoliike.
Undulatsioniteoria (ks. Undulatsioni) 1.
vibratsioniteoria, valoilmiöiden
selittämiseksi nykyjään yleisesti oletettu teoria (ks.
Valo).
Uneliaisuus (lat. somnolenlia) johtuu joko
ylenmääräisestä rasituksesta, valvomisesta,
paleltumisesta j. n. e. tai jostakin sairaaloisesta
tilasta, kuten myrkytyksestä, kuumetaudista,
hermo- ja aivosairaudesta. Lisäytyessään
kehittyy u. ensin horrostilaksi fsopor), jossa refleksit
ovat vielä säilyneet ja henkilö voidaan saada
valveille, ja sitten tajuttomuudeksi (koma), josta
herättäminen ei enää ole mahdollinen. E. Th-n.
Unennäkö on mielikuvituksen toiminta, joka
jatkuu ihmisen nukkuessa. Sen silmiinpistävin
omituisuus on siinä, että ihminen silloin ei voi
erottaa sisäisiä mielikuviaan ulkonaisista
esineistä 1. havainnoista, vaan ehdottomasti
käsittää melkein kaikki tajunnalle esiintyvät
mielikuvat todellisuudeksi. Sen ohessa
ymmärryksen toiminta pääasiassa lakkaa, niin että
empimättä luulee aivan mahdottomia asioita todeksi:
nukkuja on yhdessä paikassa, ja samalla aivan
toisessa paikassa; esine tai henkilö, joka on
hänen edessään, on yhtä ja samalla kertaa se
on jotakin vallan toista; voipi sattua, että hän
luulee ottavansa oman päänsä irti hartioiltaan,
pitelevänsä sitä käsissään ja tarkastelevausa
sitä, y. m. s. Siten yleensä u:ssä korkeammat
sieluntoiminnat, joiden ruumiillisena elimenä
ovat ylimmät aivokeskukset, näyttävät olevan
eristettyinä, „irti koplattuina", ja koneelliset
mielikuvayhtymät juoksevat satunnaista
kulkuaan. Ajatuskyky ei ole kumminkaan aina
täydelleen poissa. Toisinaan unennäkijä arvostelee
joitakin asioita ymmärtäväisesti, ja toisinaan
herää häneen epäilys, ,.onko tämä unta?" tahi
vieläpä vakaumus ,,tämä on unta". Tällainen
ymmärryksen osittainen toiminta ilmaantunee
tavallisesti aamupuolella yötä, kun unesta
heräämisen hetki lähenee ja aivojen keskusosat enää
ovat vain puoliunessa.
U:jen sisällykseen vaikuttaa suuresti
mielentila ennen nukkumista; toisinaan u. on
suoranaista jatkoa niihin mielikuvasarjoihin, jotka
silloin ovat askaroittaneet ihmistä. Hyvin usein
esiintyy mielikuvia, jotka lähinnä edelläkäyneinä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
