Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unettomuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
183
Ungevvitter— Unieeratut kirkot
184
kiina puoluemiehenä. Oli aatelissäädyn
maa-marsalkkana 1742 ja 1746 vuosien valtiopäivillä,
mutta hänellä ei ollut kylläksi voimaa
estääk-sensä hattujen äkkihyökkäystä jälkimäisellä
kerralla, jolloin ne täyttämällä valtaneuvoston omilla
miehillään saivat vallan käsiinsä. Läheni sitten
kuninkaallista puoluetta, vaikka ei ottanut osaa
vallankaappausyritykseen 1756. V. 1757
Pomme-rin sodan syttyessä U.-S. ensin määrättiin
ylipäälliköksi, mutta sai pian siitä eron.
K. G.
Ungewitter [-vitgr], Georg Gottlob
(1820-64), saks. arkkitehti, Btirkleinin oppilas
(Miinchenissä), töitä Hampurissa ja Leipzigissä,
toimi v:sta 1851 Kasselin taideteollisuuskoulun
opettajana. U. on hartaana goottilaisen tyylin
edustajana teoksillaan melkoisesti elvyttänyt
keskiaikaisten tyylien harrastusta. Julkaisuista
tunnetuimmat: „Sammlung mittelalterlicher
Ornamen-tik" (1863-65), „Gotisehes Musterbueh" (Statzin
kera 1856-61, 2:nen pain.; Mohrmannin pain.
1807), „Lehrbuch der gotisehen Konstruktionen"
(1859-64, 4 :s pain. 1900-03). U-o N.
Ungulata ks. Kavioeläimet.
Unguliittihietakivi, kambrimuodostumaan
Kuuluva hietakivikerrostuma Venäjän
Itämeren-maakunnissa. Se on saanut nimensä siitä, että
se sisältää hevosen kavion muotoisia
brakiopo-dien painanteita. P. E.
Ungvär [-är] (slaav. Vzhorod), Uugin
komi-taatin pääkaupunki Pohjois-Unkarissa,
Karpaat-tien eteläjuurella, Ung-joen ja rautatien varrella:
16,919 as. (1910; unkarilaisia, slovaakkeja ja
saksalaisia). — Kaunis tuomiokirkko,
piispan-palatsi, synagoga, nunnaluostari. Piispallinen
seminaari, opettajaseminaari, katolinen ylälukio,
reaalikoulu; kreik.-unieeratun piispan istuin.
Harjoitetaan huomattavaa huonekalu-, mylly- ja
savi-teollisuutta (posliinia).
Uni (lat. somnus) on tila, jossa elimistön
tietoinen toiminta lakkaa ja ainoastaan tahdosta
riippumattomat liikkeet ja tapahtumat
(sydäntoiminta, hengitys, ruuansulatus y. m.) jatkuvat.
U:n tarkoituksena on korvata ne
keskushermoston jännitysvoimat, jotka valveilla ollessa ja
työtä tehdessä kuluvat. U:n mekanismia ei
tarkemmin tunneta, mutta todennäköistä on, että
sen lähimpänä syynä on veritulvan väheneminen
aivoissa. Fysiologisesti voidaan nukkumista
selittää siten, että korkeimmat aivokeskustat. jotka
edustavat tajuamista ja ajatustoimintaa, tulevat
kokonaan tai osittain eristetyiksi alempien
keskustojen yhteydestä. — U:n tarve on eri
ikäkausina hyvin erilainen. Vastasyntynyt lapsi
keskeyttää unensa ainoastaan ravintoa
ottaakseen. Ensimäisen vuoden lopulla se nukkuu vielä
n. 18 tuntia vuorokaudessa. Kuudennen
ikävuoden jälkeen u. supistuu 10-12 tuntiin.
Täysikasvuinen henkilö tulee toimeen 8-9 tunnin u:lla.
Vanhus tarvitsee u :ta enintään 6-7 tuntia. —
Useimpain ihmisten yöuni saavuttaa suurimman
syvyytensä 1-2 ensimäisen tunnin kuluessa. Tämä
n. s. iltatyyppi voi kumminkin elintapojen
vaikutuksesta muuttua aamutyypiksi. jossa a. on
sikein neljännen tai viidennen tunnin aikana.
U:ssa on ruumiin aineenvaihto
kokonaisuudessaan hidastunut, erittäinkin on
lämmöntuotanto suuresti alentunut. Hengitys käy
hitaammin ja pintapuolisemmin, sydän lyö harvemmin
kuin valveilla ollessa. Refleksitoiminta on
vaikeutunut ja hermoston kiihottuvaisuus yleensä
vähentynyt. Silmäterät ovat sitä
supistuneem-mat kuta sikeämpi u. on. — Psyykillistä
toimintaa esiintyy ainoastaan u:n keveimmillään
ollessa, luloksena tästä toiminnasta ovat
unennäöt, joitten syntyyn ja laatuun suuresti
vaikuttavat sekä ulkoapäin että elimistöstä
itsestään tulevat ärsytykset (ks. Unennäkö).
Liiallisesta unen tarpeesta ja unen puutteesta
ks. Uneliaisuus ja Unettomuus.
E. rh- n.
Uniaatit = unieeratut, ks. Unieeratut k i
r-kot.
Uniasento (lehtien, kukkien y. m.) ks.
Uniliikkeet.
Unicum [u-J (lat. < unus - yksi), ainoa
laatuaan; se mitä on olemassa vain yksi kappale.
Unieerata (lat. iini’re), yhdistää.
Unieeratut = uniaatit, ks. U n i e e r a t u t k i
r-kot.
Unieeratut kirkot (lat. uni’re - yhdistää),
Rooman kirkkoon yhtyneet itämaalaisten
kirkkokuntain osat, joita on Venäjällä, Kreikassa,
Romaa-niassa, Serbiassa, Unkarissa, Kroatsiassa,
Galit-siassa, Turkin valtakunnassa, Persiassa ja
Itä-Intiassa. Tärkeimmät näistä kirkkokunnista ovat :
kaldealaiset kristityt (ks. t.), m a r
o-niitit (ks. t.) ja tuomaskristityt (ks. t»).
Uniaattinen rituaali esiintyy viidessä
päämuodossa: ritus armeniacus, ritus copticus, ritus
acthiopicus, ritus grsecus ja ritus syriacus.
Yhtymisen pääehtona on ollut paavin vallan
tunnustaminen sekä erinäisten Kristuksen persoonaa,
sakramentteja, kiirastulta y. m. koskevien
opinkohtien omaksuminen roomalaisessa muodossa.
Sen sijaan u. k. yleensä ovat saaneet säilyttää
kirkkokielensä, jumalanpalvelusmenonsa,
paasto-y. m. tapansa, pyhimyksensä, pappiensa
avioliiton, maallikkojen oikeuden kalkin nauttimiseen
ehtoollisessa j. n. e. Onpa Rooman taholta oltu
pakotettuja myöntämään suurille osille Aasian
ja Pohjois-Afrikan unieerattuja 1. uniaatteja
patriarkaalinen hallitusmuotokin, joka on
ristiriidassa paavinvallan kanssa. Ainoastaan pienet
ryhmät, kuten Etelä-Italian ja Sisilian
„italia-lais-kreikkalaiset" ja Intian tuomaskristityt,
ovat alistetut täydellisesti roomalaisen
hallituksen, tai, kuten katoliset abessiinialaiset,
apostolisen sijaisen alle. tai kuuluvat, kuten useimmat
Itävalta-Unkarin unieeratut, roomalaisiin
arkki-piispanalueisiin. vaikka niillä onkin oma
hierarkia. Suurin kaikista uniaatt ikirkoista 011
vähä venäläinen 1. ukrainalainen. Se osa
Ukrainaa, joka tunnusti Puolan yliherruutta, oli
aikojen kuluessa omaksunut länsimaisen kirkon
opin ja tunnustanut paavinvallan. Mutta kun
tämä alue Puolan jaossa joutui Venäjälle, tuli
uniaattikirkko vainonalaiseksi. V. 1828
kiellettiin painattamasta uniaattisia hengellisiä kirjoja.
1832 luostarit ja kirkon omaisuus takavarikoitiin
ja 1839 lakkautettiin koko kirkkokunta ja neljä
milj. uniaattia julistettiin kreik.-katolilaisiksi.
Kun 1905 Venäjällä julistettiin
uskonvapausmani-festi, palasi 11. 200.000 henkeä isien uskoon.
[\V. Köhler. ..Die katholischen Kirclien des
Mor-genlandes" (1896); A. Silbernagl, „Verfassung
und gegeinv ärtiger Bestand sämtlieher Kirclien
des Orients" (2:nen pain. 1904).]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
