- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
185-186

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unienselitys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

185

Unienselitys— Unikko

186

Unienselitys. Unennäköjen (ks. t.)
omituinen, salaperäinen luonto 011 vanhastaan
antanut aihetta siihen luuloon, että ihminen
unissaan voi päästä kosketukseen yliluonnollisen
maailman kanssa ja saada tietoja salatuista
asioista. Luonnonkansoissa on ollut vallalla se
käsitys, että nukkuvan sielu lähtee pois
ruumiista, kuljeskelee muissa paikoissa ja siellä
tapaa henkiolentoja ynnä vainajia, joilta se voi
saada tiedonantoja ja neuvoja. Monet kansat,
joissa „Ioveenlankeaminen" (ks. t.) 011 ollut
tärkeänä osana uskonnollisissa menoissa, ovat
arvelleet niiden unien, joita samaani eli pappi
hur-maustilassaan koki, olevan henkien antamia
ilmoituksia. Näiden oikea selittäminen oli
sen-tähden hyvin tärkeä kohta uskonnollisissa ja
loitsimismenoissa. Muinaisajan itämaisten
valtakuntien hoveissa oli unienselittäjän toimi
erittäin suuressa arvossa, — saavuttivathan esim.
Joosef ja Daniel siinä toimessa suuren
vaikutusvallan. Jo muinaisaikana sepitettiin myöskin
unikirjoja, jotka selittivät unennäköjen
merkitystä. Ne unienselitykset, joita tavataan
nykyisissä. taikauskoisen yleisön keskuudessa vieläkin
levinneissä ja käytetyissä unikirjoissa, johtuvat
osaksi hyvin vanhoista ajoista, aina
babylonialaisista asti. Viime vuosisadallakin ovat
muutamat tiedemiehet, esim. G. H. v. Schubert (ks. t.),
puolustaneet sitä käsitystä, että on ennustavia
ynnä muita erittäin merkityksellisiä unia. Mikäli
jotain sentapaista tosiaankin huomataan, on sitä
käsitettävä ja koetettava selittää samoin kuin
muutenkin aavistuksia ja clairvojTance-iliniöitä
(ks. n.), huomioon ottamalla, että tajuttomat eli
„piilotajuiset" vaikutelmat ja tajunnansisällykset
suuresti vaikuttavat unennäköjen
muodostumiseen ja voivat opastaa oikeaansattuviin
johtopäätöksiin ja käsityksiin, joita asianomainen ei
tule tehneeksi hereillä ollessaan. Aivan viime
vuosikymmeninä on omituisen u.-tavan pannut
alulle ja omasta mielestään tieteellisesti
perustellut wieniläinen hermolääkäri Sigmund Freud,
esittäessään sitä oppia hermostollis-sielullisten
häiriöiden luonnosta ja hoidosta, jota hän
nimittää ,.psykoanalyysiksi". Hänen mielestään
unennäössä ilmenee aina salaisia toivomuksia, joita
tajullisessa sielunelämässä erityisistä syistä
tuka-hutetaan, ja psykoanalyytikon päätehtävänä 011
erottaa ilmeisestä unennäkösisällyksestä
(mani-fester Trauminhalt) sen alla piilevän
merkityksen ja toivomuksen (latenter Traumgcdanke),
mikä on erittäin arvokasta asianomaisen
henkilön sielunelämän ymmärtämiseksi ja monesti
sielullisen häiriön parantamiseksi.
[Buchen-sc-hiitz, „Trauni und Traumdeutung im Altertuin"
(1868),- Freud, „Die Traumdeutung" (3:s pain.
1911|; Bager-Sjögren, „Sanndrömmarna och deras
vetenskapliga förklaring" (1896).] A. Gr.

Uniformiteetti (lat. i(nifo’rmis =
yhdenmukainen). yhdenmukaisuus. Kuningatar Elisabetin
aikana julkaistiin Englannissa 1559
uniformi-teettiakti jumalanpalvelusmenojen
yhdenmukai-sentamiseksi, ja Kaarle II :n valtaan päästyä se
uudistettiin 1662 tarkoituksessa pakottaa kaikki
disseiiteritkiu noudattamaan anglikaanisen
kirkon jumalanpalvelusmenoja. A. J. P-ä.

Uniformu ks. Univormu.

Unigenitus Dei Filius („Jumalan
ainutsyn-tyinen poika"), jansenisteja vastaan suunnatun,

syyskuussa 1713 julkaistun paavillisen bullan
alkusanat. A. J. P-ä.

Unihoure ou tila, johon muutamat henkilöt
joutuvat kun heidät äkkiä herätetään hyvin
sikeästä unesta. Ollen samalla sekavia ja
jossain määrin toimintakykyisiä he saattavat
suorittaa hyvinkin vaarallisia tekoja. U. esiintyy
useimmiten nuorilla henkilöillä kovien
ponnistusten tai alkoholin nauttimisen jälkeen.
Vaikeimmat u.-muodot tavataan epileptikoilla ja
hysteerikoilla. E. Th-n.

Unikankari ks. Turk u.

Unikeko (Myoxus glis), n. 16 cm pitkä,
tuuhea- ja pitkähäntäinen oravankaltainen, päältä
harmahtava t. ruskeahko, alta valkea jyrsijä,
tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa ja asustaa
puissa. Päivisin se nukkuu jossain kolossa, yöllä
taas on liikkeellä ravintoa (kaikenlaisia
kasvi-aineita, mutta myös linnunpoikasia y. m.) etsien.
Syksyllä, syötyään itsensä hyvin lihavaksi,
u. nukkuu talviuneen n. 7 kuukaudeksi.
Muinaiset roomalaiset pitivät u:oa suurena
herkkuna; niitä lihotettiin syksyisin erityisissä
,,glirarioissa". — U:n lähisukulaisia, usein
samaan sukuunkin luettuja, ja elämän
tavoiltaan-kin sen kaltaisia ovat tammihiiri (ks. t.)
ja pieni, vain kotihiiren kokoinen p ä h k i n
ä-hiiri (Myoxus t. Muscardinus avcllanurius),
joka tavataan Länsi- ja Keski-Euroopassa,
harvinaisena Ruotsissakin. I. F-s.

Unikeonpäivä, vanhastaan käytetty
heinäkuun 27 p:n nimitys, saanut nimensä 7 unikeosta.
Legendan mukaan Deciuksen vainojen aikana
7 hurskasta miestä, Maximianus, Malcus, Marcus
(1. Martiuianus), Dionysius, Johannes, Serafion
ja Konstantinus, oli 249 paennut erääseen
Efesoksen lähellä olevaan luolaan ja sinne
nukahtanut heräämättä ennenkuin 447, jolloin jo
lempeä keisari Theodosius oli valtaistuimella. Ile
luulivat nukkuneensa vain yhden yön. Kun
Malcus tapansa mukaan saapui kaupunkiin
leipää ostamaan, herättivät hänen pukunsa ja
vanhentunut rahansa huomiota ja kun riennetään
luolaan katsomaan, löydetään sieltä Malcuksen
toverit „kasvoiltaan säteilevinä kuin aurinko", mutta
uuden ajan edustajain edessä he nukahtavat
jälleen koskaan enää heräämättä. Legendan vanhin
muistiinpano on Gregorius Tours’ilaisen tekemä
(n. 570).

Unikeot
ks.Unikeon-päivä.

Unikko 1. vai m u
(PapaverJ,
Papaveracece-heimon kasvisuku.
Keskikokoisia, maitiaisnesteel-lisiä ruohoja, joilla on
suuret, kirkasväriset,
yksittäin sijaitsevat kukat
ja niissä 2 varhain
putoavaa verholehteä ja 4
terä-lehteä; hedelmä on
1-loke-roinen, valeseinien
pilttuihin jakama kota, joka
avautuu yläosassaan
reikä-luomaisesti. Useita lajeja
käytetään meillä ja
muualla puutarhoissa
koristekasveina, yleisimmin
kaljua, sinivihreää P. soin-

Kaaliunikko; 1 knsvi
kukalla, 2 poikkileikattu
kota, 3 avautuva kota.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:43 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0105.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free