Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unienselitys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
187
niferumia. ja karvaista, vihreää P. rliceasta., myös
P. dubiumia, P. nudicaiilea,; P. oricntalea. (suuri
monivuotinen) y. m. Eräitä näistä tavataan
joskus villiytyneinä; P. dubium on lounaisosissa
maatamme harvinainen rikkaruoho. Lukuisina
rotuina viljellään eteläisemmissä maissa
(varsinkin Vähässä Aasiassa, Persiassa, Itä-Intiassa
ja ainakin vielä äskettäin Kiinassa) P.
somni-ferumia suuressa määrin opiumin (ks. t.)
saantia varten, vähemmässä määrin leivän mausteena
t. öljyn valmistukseen käytettävien siementen
takia. K. L.
Unikkoöljy, unikon (Papaver somniferum),
siemenistä puserrettu öljy. Niissä on öljyä
40-50 Jo- U. on väritön, hyvänmakuinen
rasva-öljy. Kylmänä puserrettu öljy on väritön tai
kullankeltainen: valkoinen u., lämpimänä
puserrettu tumma, huonompi: punainen u.
U. on pellavansiemenöljyn tavoin kuivuva
rasva-öljy. Sisältää m. m. linoli- ja öljyhappoja.
TT:yä väärennetään usein seesamiöljyllä.
Valkoista u:yä käytetään ruokaöljynä. Huonompia
lajeja käytetään polttoöljynä, saippuan ja
vernissan valmistukseen, y. m. Unikkoviljelyksen
kotimaa on Vähä-Aasia. Myös Saksassa on tämä
viljelys vanha. S. 8.
Unikukka = unikko (ks. t.).
Uniliikkeet, nyktinastiset 1.
nykti-trooppiset liikkeet, liikkeitä, joita
eräiden kasvien lehdet t. kukat suorittavat
valaistus-t. lämpömäärän vaihdoksien vaikutuksesta
ärsykkeen suunnasta riippumatta. Useimmilla
kerrotuilla lehdillä (esim. hernekukkaisilla,
käenkaalilla y. m.) on erityinen yö- 1. u n i a s e n t o,
jolloin lehdykät ovat yhteenpainuneina, usein
toisiaan peittäviä, ja koko lehti usein varteen
päin taipunut, ja päiväasento, jolloin
lehdykät ovat levällään ja lehti varresta harittava.
Asennon erilaisuus johtuu lehtiruotien ylä- t.
ala-sivun nestejännityksen alenemisesta pimeässä ja
heikossa valaistuksessa, kohoamisesta valossa;
myös lämmön vaihtelu vaikuttaa tässä jonkun
verran. Yksinkertaisillakin lehdillä voi esiintyä
vastaavanlaatuisia liikeilmiöitä; ne ovat
kuitenkin kasvukäyristyniisiä. Jatkuvastikin valossa t.
pimeässä pidettyinä lehdet jonkun aikaa
toistavat jälkivaikutuksen takia yö- ja
päiväasento-jaan. Hyöty yöasennosta on kasville sa, että sen
kautta saadaan jossain määrin aikaan suojelusta
öistä kylmyyttä vastaan; myös selitetään öisen
pystyasennon vähentävän kasteen muodostumista
ja siten edistävän haihtumista. — Kukissa u.
ovat hyvin yleisiä ja tapahtuvat ne osaksi
valo-(foto-n astiset u.), osaksi lämpövaihteluiden
(ter m o n astiset u., kuten esim. krokuksella
ja tulppaanilla), osaksi molempien aiheuttaman
kehälelitien erilaisen kasvun kautta uiko- ja
sisäsivulla. Tav. kukka sulkeutuu yöksi, mutta
voi toisilla kasveilla (n. s. yökukilla kuten esim.
Silene nw£«nsilla) avautuakkin. Kukinnoissa
ylälehdet t. kukintohaarat voivat suorittaa
vastaavia u:itä. Kauniin sään vallitessa kukkien ja
kukintojen u. tapahtuvat niin säännöllisesti, että
Li n nö laati jonkunlaisen kukkakellon, josta
suunnilleen voi päätellä päivän eri tunnit. Hyöty
kukkien u:stä on eri tapauksissa erilainen.
Yleensä ne tarkoittanevat suojelusta kylmää t.
kosteutta vastaan. — Erinäisissä tapauksissa u.
johtuvat osaksi t. kokonaankin geotrooppisen t.
188
geo- ja lieliotrooppisen tunteellisuuden
erilaisuudesta päivällä ja yöllä. K. L.
Unilukkari, kirkonvartia 1. suntio (ks. t.) ;
nimitys johtuu siitä, että suntion tehtäviin
aikoinaan kuului saarnan aikana torkahtaneiden
herättäminen.
Unilääkkeet (lat. liypnotica) jaetaan
olomuotonsa ja liukenevaisuutensa mukaan kolmeen
ryhmään : 1. nestemäiset: dormioli (0,5-1,5 g
kapseleissa), amylenhydraatti ("2-4 g), isopraali
(0,5-l,o g), kloraali (1-3 g) ja paraldehydi (5-10 g);
2. helposti 1 i u k e n e v a t: hedonaali
(1-4 g), kodeonaali (1-2 tabl.), luminaali (0,2-0,s g),
medinaali (0,5-1,o g), proponaali (0,2-0,5 g) ja
vero-naali (0,5-l,o g);
3. vaikeasti liukenevat: sulfonaali
(1-2 g) ja trionaali (1-2 g). Paitsi näitä
tavallisimmin käytettyjä u:tä on vielä suuri joukko
muita. Ollen myrkyllisiä aineita saadaan niitä
ainoastaan lääkärinmääräyksestä. — U:nä
käytetään myös n. s. rauhoittavia lääkkeitä
(sedativa), joista bromisuolat ja muut
bromi-laitteet (adaliini, bromuraali, bromipiini,
sedo-broli j. n. e.) sekä baldriaanivalmisteet
(borny-vaali, gynovaali, vaiyli, valeriaana y. m.) ovat
tärkeimmät. E. Th-n.
Unio ks. Jokisimpukat ja
Simpukat.
Union [jiinian]. 1. Kaupunki Yhdysvalloissa,
New Jerseyn valtiossa, Hudson-joen varrella,
vastapäätä New Yorkin kaupunkia, melkein
Hobokeniin yhteenkasvanut; 17,369 as. (1906;
n. 1/3 ulkomailla, etupäässä Saksassa,
syntyneitä). — Harjoitetaan silkki-, olut- y. m.
teollisuutta. — Sai kaupunginoikeudet 1864. — 2.
Kaupunki Yhdysvalloissa. Etelä-Carolinassa. U:n
kauntin pääkaupunki, rautatien varrella
luoteiseen Columbiasta; 5,623 as. (1010). lähes 1/s
nee-kereitä. — Cliffordin seminaari. U. on rikkaan,
puuvillaa, hedelmiä, rautamalmia, marmoria y. m.
tuottavan maaseudun keskuksena;
puuvillatehtaita. — Per. 1755, sai kaupunginoikeudet 1872.
Unioni (lat. unio < iiniis = yksi),
valtio-oikeudessa ja kansainvälisessä oikeudessa,
val-tioidenvälinen pysyväinen liitto, valtioyhdistys.
U. on tässä merkityksessä sangen epämääräinen
nimitys. Niinpä Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa kokonais- eli liittovaltiota usein
nimitetään u:ksi vastakohtana osa- eli erikoisvaltioille
(engl. stalcs). Tavallisimmin u:lla kuitenkin
tarkoitetaan kahden valtion pysyväistä
yhdistystä, vieläpä useimmiten vain kahden
periaatteellisesti tasa-arvoisen valtion välistä,
perustukseltaan kansainvälisoikeudellista suhdetta;
ks. Personaaliunioni, Reaaliunioni,
Valtioyhdistys. li. E.
Unioni-saaristo ^Tokelau (ks. t.).
Unionistit (lat. unio = yhteys). eri
kirkkokuntain yhtymisen harrastajat. Luterilaisen ja
refor-meeratun kirkon yhtymisestä Saksassa ks. Eva
n-kelinen unioni. —- Engl. valtiollisen
puolueen nimi, ks. To ry ja Englanti, historia,
palsta 729.
Union Jack [juntan dziikj. Pohjois-Ameriikan
Yhdysvaltain „pieni" unionilippu (Union flagj;
myös Ison-Britannian kansallislippu.
Unipolaarinen induktsioni (lat. utnis = yksi,
pojusenapa, kohtio ja induktsioni ks. t.),
induktsioni-ilmiö. joka on havaittavissa magnee-
Unikkoöljy—Unipolaarinen induktsioni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
