Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
200
Unkari
t 204
lussa. — Ennen vanhaan johtavassa asemassa
ollut jalo- ja puolijalometallikaivostyö on
uusimpana aikana askel askeleelta menettänyt
merkitystään, vaikka ei kaikilla aloilla absoluuttisesti,
niin kuitenkin suhteellisesti. Hopeaa U:ssa
saatiin 1868-76 keskimäärin vuosittain 21,787 kg;
1911 10,806 kg, arvoltaan n. 1 milj. mk.
Hopeakaivokset tuottavat useasti puhdasta tappiota.
Huomattavimmat hopeakaivokset ovat
Selmecz-bänyan ympärillä Ylä-U:ssa. Taantumassa on
myöskin lyijyn- (samoilla seuduilla kuin hopeaa;
1,600 ton. 1911, 4,000 ton. 1885), vasken-
(kulta-ja hopeakaivosalueilla), koboltin- ja
nikkelintuo-tanto. Poikkeuksena tässä suhteessa on kulta,
jota saadaan Siebeubiirgenissä, Zalatnan tienoilta,
Ylä-LJ:ssa Selmeczbänyan ja Körmöczbänyan
seuduilta sekä Szamos-joen keskijuoksun varsilta.
Vv. 1868-76 kultaa saatiin vuosittain keskimäärin
1,534 kg, 1911 3,194 kg. Viime aikoina on
Siebeubiirgenissä tavattu huomattavia
polttoöljyrik-kauksia. — Mineraalituotannon yhteydessä
mainittakoon U:n erinomaiset ja lukuisat
mineraali- ja kuumat lähteet, joista monet
ovat kehittyneet suosituiksi kylpypaikoiksi.
Kaikkiaan sellaisia terveyslähteitä oli 139 ja
niillä kävi 1911 110,384 vakinaista kylpyvierasta.
Tunnetuimmat U:u terveyslähteistä ja
kylpypaikoista ovat Pöstyönin (Nyitran komitaatissa;
13,262 vakinaista kylpyvierasta), Si6 fokin
(Vesz-p rem in komitaatissa; 12,116 kylpyvierasta),
Trencsöntepliczin (Trencsönissä), Ilerkulesfiirdön
(Ivrassö-Szörönyissä), Felixfiirdön (Biharissa),
Tätrafiiredin (Szepesissä), Borszökin (Csikissä),
Hövlzin (/alassa), Szovätau (Maros-Tordassa) ja
Bärtfau .(Särosissa). — Teollisuus oli vielä
muutamia kymmeniä vuosia sitten etupäässä
kotiteollisuutta ja osaksi sellaisten raaka-aineiden
tehdasmaista jalostamista, joita maatalous
tuottaa. Yhä vieläkin maataloustuotteiden
jalostaminen on U:n teollisuuden tärkein puoli, mutta
sen ohella on syntynyt muitakin raaka-aineita
käyttävä suurteollisuus. Kaikenlaisilla
avustuksilla, verovapauksilla, rahtihuojennuksilla y. m.
keinoin hallitus tarmokkaasti tukee nuorta
suurteollisuutta ja kehittää sitä. Pääomainpuute,
talouselämän kehittymättömyys ja Itävallan
kilpailu ovat kuitenkin vaikeita esteitä, jotenka
U:n teollisuus, maataloustuotteita jalostavia
teollisuudenhaaroja lukuunottamatta, yleensä ei
kykene tyydyttämään tarvetta; etenkin
kutoma-teollisuustuotteiden tuonti on sangen suuri. Vain
jauhoja, sokeria, tulitikkuja ja harjasteoksia
viedään ulkomaille enemmän arvosta kuin mitä
ulkomailta tuodaan. U:n suurimmat ja
monipuolisimmat tehdaskaupungit ovat Budapest,
Pozsony, Szeged ja P6cs. — Tärkein vanhoista
teollisuudenhaaroista on myllyteollisuus, jonka
pääpaikkoja ovat Budapest (kymmenkunta isoa
höyrymyllyä), Väcz, Kassa, Eperjes, Czeglöd,
Kecskemet, Debreczen, Nagy-Värad, Arad,
Zom-bor, Pancsova, Temesvär, Kolozsvär (sekä
Kroatsia-Slavoniassa Agram). Kukoistava
palo-viinateollisuus käyttää raaka-aineinaan hedelmiä,
perunoita, viljaa, melassia y. m. Sen
pääpaikkoja ovat Budapest, Györ, Nagy-Kanizsa,
Nagy-Tapolcsäny, Temesvär y. m. Viinapolttimoita
1907 oli a. 60,000. Viinateollisuuden rinnalla
olutteollisuus on vähäpätöinen. — Sokeriteollisuus
on viime aikoina voimakkaasti kehittynyt, vetä-
mättä kuitenkaan vertoja Itävallan
sokeriteollisuudelle. Tiliv. 1911-12 valmistettiin U:n
sokeritehtaissa 420,000 ton. sokeria. Useimmat tehtaat
ovat Ylä-U:n tasangolla ja vuorimaassa. —
Tupakkateollisuus on valtionmonopolina. V. 1911
oli valtion 22 tupakkatehtaassa 20,341 työläistä.
Suurimmat tehtaat ovat Budapestissä (jossa on 3),
Fifimessa, Temesvärissa, Kassassa,
Sätoraljaöjhelyissä ja Kolozsvärissa. — Maatalouteen
perustuvina mainittakoon vielä nahkateollisuus (Ujpest,
Nyitra, Liptö ja P6cs), joka kuitenkaan ei
kykene tarvetta tyydyttämään, sahateollisuus
(tuonti myöskin jonkun verran vientiä suurempi)
ja paperiteollisuus (samoin). — Vielä suurempi
on vajaus kutomoteollisuudessa. Villateollisuus on
tosin vanha kotiteollisuutena, mutta
suurteolli-suusmaisesti sitä harjoitetaan vain muutamissa
kaupungeissa, etupäässä Siebenbiirgenissä (Brassö;
ja Ylä-U:ssa sekä Budapestissä.
Kehittymättömiä ovat myös pellava-, hamppu- ja
juuttiteolli-suus. Puuvilla- ja silkkiteollisuus ovat tuskin
alussa. — Paremmalla kannalla ovat metalli- ja
koneteollisuus. Kone-, moottori-, vaunu- v. m. s.
tehtaita on Budapestissä, Miskolczissa,
Diösgyö-rissä, Györissä, Väczissa, Pozsonyissa,
Temesvärissa y. m. Laivaveistämöitä on Budapestissä
ja Fiumessa. Hienotaeteollisuutta harjoitetaan
Zölyomi^sa, aseteollisuutta Budapestissä. —
Kemiallinen teollisuus tuottaa saippuaa
(Budapest, Györ, Kassa y. m.), tärkkelystä, tulitikkuja
(Budapest, Györ, Temesvär, Parajd; vienti
tuontia paljo suurempi), räjähdysaineita (Pozsony,
Zuräny, Magyar-Ovär), tekolantaa (Budapest!
y. m. Lisäksi mainittakoon sementtiteollisuus
(monessa kaupungissa), saviastia-, posliini- ja
lasiteollisuus (viimein, etenkin Ylä-U:ssa).
Liikenne ja kauppa. Liikennelaitoksista
hallitus on voimakkaimmin suosinut rautateitä:
niitä ruvettiin rakentamaan jo 1846. V. 1914
rautateitä oli 22,050 km (melkein yhtä paljo
kuin Itävallassa), jotka suurimmaksi osaksi ovat
valtion hallussa. Rautatieverkko on erittäin
tarkoituksenmukaisesti suunniteltu, keskipisteenä
Budapest, josta radat säteittäin haarautuvat.
Tärkeä kansainvälinen ,.orient-express"-linja kulkee
U:n halki lännestä itään, haarautuen Budapestissä
kahteen haaraan, joista toinen päättyy
Konstantinopoliin, toinen Konstantsaan. Tasangolla pai
kailisradat menestyksellä kilpailevat maanteiden
kanssa, koska viimemainittuja on
rakennusaineiden puutteessa vaikea rakentaa ja ylläpitää;
sadesäällä ne usein ovat melkein
käyttökelvottomia. — Tärkeä on sisävesiliikenne, jota
ylläpitävistä unkarilaisista höyry laivayhtiöistä.
„Unkari-lainen joki- ja merilaivaliikenne osakeyhtiö" on
mainittavin. Kulkukelpoisia vesiteitä U:ssa on
lähes 5,000 km, joista 3,100 km höyryaluksin
kuljettavia. Kanavista huomattavimmat ovat
Fransin-kanava ja siitä haarautuva
Frans-Josefin-kanava (235 km; Tiszan alajuoksun ja
Tonavan välissä) sekä Tiszasta Temesväriin vievä
Bega-kanava (115 km). — Meriliikenne on
melkein kokonaan keskittynyt hallituksen suosi
maan Fiömeen, jonne 1872-92 suurilla
kustannuksilla rakennettiin satama ja jonka liikenne ja
kauppa 40 v:ssa on kasvanut lähes 20-kertaiseksi.
Siellä on U:n suurimman höyrylaivayhtiöu
„Adria"n (omistaa n. puolet U:n
kauppalaivastosta) kotipaikka. V. 1912 U:n kauppalaivastoon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
