Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
202
Unkari
t 204
kuului 228 alusta, yhteensä 138,695 rek.-ton.
netto.- josta 133 höyryaluksen osalle tuli 137,416
rek.-ton. (1900 kauppalaivastossa oli 215 alusta,
yhteensä 69,065 rek.-ton., jossa 78 höyryalusta,
yhteensä 56,391 rek.-ton.). V. 1912 U :’n
satamissa selvitettiin 7,s milj. rek.-ton. netto (josta
vieraiden valtojen alusten osalle tuli vain
1,5 milj. rek.-ton.), vastaten 4,5 milj. rek.-tonnia
1900. — Tiedonantoliikenne.
Postitoimistoja 6,774; sälikölennätinlin joja 27,000 km,
-lankoja 167,000 km, -asemia 5,380; puhelimia
91,166, puhelinlankoja kaupungeissa ja
lähiliikenteessä 405,391 km, kaukoliikenteessä 69,253 km.
— Ulkomaankauppa. Itävalta ja U.
kuuluvat määräaikana (joka 10 v.) uusittavan
sopimuksen (viimeinen sopimuskausi kesti 1907-17)
perusteella tulliliittoon. Valtava osa U :n kaupasta
in. 75%) tapahtuu Itävallan kanssa, joten
tullirajan yli kulkeva, varsinainen ulkomaankauppa,
on verraten vähäinen. Tuonti 1911 ulkomailta
ja Itävallasta oli arvoltaan 2,186,i milj. mk.;
siitä tuli Itävallan osalle 73,4 Saksan 9,o %,
Englannin Intian 2,5 % sekä Englannin osalle
2,o %. Vienti oli sain. v. arvoltaan 1,921,5
milj. mk.; siitä Itävallan osalle tuli 76.i %,
Saksan 7,o %, Bosnian ja Hertsegovinan 2,e %,
Italian 2,5 % ja Englannin osalle 2,i Tämän
vuosis. alkuun saakka ulkomaankauppavaihto
melkein poikkeuksetta oli aktiivinen. V. 1911
olivat tärkeimmät
tuontitavarat vientitavarat
(milj. mk.) (milj. mk.)
puuvilla ja -teok- vilja ........... 687,i
set .......... 336,7 karja .......... 243,4
villa ja -teokset 183,i karjantuotteet . . 89,3
nahka ja -teokset 128,i puutavarat ja
rauta ja -teokset 126,8 kivihiili ...... 88,i
vaatetusteoll. tuot- hedelmät, vihan-
teet ......... 125,9 nekset ....... 87,2
puutavarat, kivi- ]uomatavarat . . . 78,i
hiili ......... 114,o
Suomen kanssa U. ei ole välittömässä
kauppa-vhteydessä. — Mitat ja painot metriset;
vanhoja nimityksiä ovat mäzsa (sentneri) = 56,i kg,
akö = 56,6 1, merö - 61,5 1, mertfOld = 7,585,« m,
liold = 5,754,6 m2, öl = 6,8 m3.
Raha, rahalaitokset. Kultakanta on
voimassa v :sta 1902. Rahayksikkönä on korona
(= Itävallan Kronc) = 100 filleriä (= Itävallan
Heller)-Smk. 1:05. Kullasta lyödään 100, 20, 10
koronan kappaleita sekä dukaatteja (=11 koronan
29 filleriä), hopeasta 5, 2 ja 1 koronan
kappaleita, nikkelistä 10 fillarin, pronssista 1 fillörin
ja raudasta (v:sta 1916) 20 ja 2 fillarin
kappaleita. Setelinanto-oikeus on Itävalta-U:n
valta-kunnanpankilla, jolla 1913 oli 210 milj. koronan
pääoma ja 2,493 milj. koronan arvosta seteleitä
liikkeessä. V. 1912 U:ssa oli 2,033 säästöpankkia,
3,964 osuuskassaa ja 4,588 postisäästöpankkia.
V. 1911 pankkilaitosten yhteenlaskettu pääoma
oli 2,316,a milj. koronaa.
Sivistys- ja oppilaitokset,
kirkolliset olot. Kansanvalistuksen hyväksi
tehdään innokkaasti työtä. Koulupakko (6:nnesta
12:nteen ikävuoteen) on viime vuosikymmeninä
huomattavasti kohottanut lukutaitoisuutta; 1890
koko väestöstä oli lukutaidottomia 54,5 %, 1910
43,« Sivistystaso on hyvin erilainen eri kan-
sallisuuksien keskuudessa; alhaisin se on
slaavi-laisheimojen ja romaanialaisten keskuudessa.
Unkarilaisen kansallisuuden inuita
kansallisuuksia voimakkaampaa sivistyshalua ja kansallista
heränneisyyttä osoittaa se, että 2,067
aikakautis-julkaisusta ja sanomalehdestä (1912) 1,550 oli
unkarinkielistä (157 saksankielistä). —
Pientenlastenkouluja oli kouluv. 1910-11 2,817, niissä
247,344 oppilasta, näistä 245,229 varsinaisessa
U:ssa (Kroatsia-Slavoniaa lukuunottamatta).
Viimemainituista oli kieleltään unkarilaisia
146,683, saksalaisia 46,038, slovakkeja 22,546,
romaauialaisia 12,598, ruteeneja 2,814,
serbialaisia 8,986, kroatsialaisia 2,580. Kansakouluja oli
18,126, niissä 36,053 opettajaa ja 2,737,020
oppilasta (näistä 2,471,048 varsinaisen U :n kouluissa),
valmistavia teollisuus- ja kauppakouluja 698,
niissä 108,742 opp., ylempiä kansakouluja 11,
620 opp., n. s. porvarikouluja 504, 91,709 opp.,
pientenlastenkoulu- ja
kansakouluopettajasemi-naareja 106, 10,781 opp., keskikouluja (lukioita
ja reaalikouluja) 267, 84,332 opp.,
korkeakouluja 63, 15,371 opp., maanviljelysoppilaitoksia 64,
2,408 opp., vuorikouluja 6, 317 opp.,
teollisuus-ja kauppakouluja 162, 17,965 opp., taidekouluja
53, 9,784 opp., sotakouluja 15, 2,243 opp.,
kätilö-kouluja 13, 981 opp., muita korkeampia
ammattikouluja 14, 850 opp., vankilakouluja 48, 6,763 opp.,
filantrooppisia laitoksia 200, 62,500 opp.
Korkeakouluja ovat: Budapestin yliopisto (per. 1635;
jumaluusopillinen, lainopillinen, lääketieteellinen
ja filosofinen tiedekunta sekä farmaseuttinen
osasto, 352 professoria ja opettajaa, 7,547 yliopp.),
Kolozsvarin yliopisto (per. 1872; lainopillinen,
lääketieteellinen, kirjallisuuden ja
luonnontieteellinen tiedekunta sekä farmaseuttinen osasto,
104 professoria, 2,359 yliopp.), teknillinen
korkeakoulu Budapestissä (per. 1857; 86 professoria,
1,765 yliopp.), Kassan, Nagy-Väradin ja
Pozso-nyin (valtion kannattamat) lainopilliset
akatemiat (38 professoria, 587 yliopp.), Egerin, P6csin,
Debreczeniu, Kecskemetin, Märamarosszigetin,
Särospatakin ja Eperjesin lainopilliset akatemiat
(kirkollisten yhdyskuntien kannattamia; 84
professoria, 921 yliopp.) sekä korkeammat
jumaluusopilliset opistot (kaikkiaan 49; 230 opettajaa,
2,193 opp.). V. 1912 perustettiin lisäksi
Pozso-nyiin ja Debreczeniin yliopisto.
Kroatsia-Slavo-r.ialla on oma yliopistonsa Agramissa (per. 1874,
91 prof., 1,280 yliopp.). — Oppilaitokset ovat
joko valtion, kuntien, kirkollisten yhdyskuntien
tai yksityisten ylläpitämiä. — Tieteitä ja
taiteita edistävät monilukuiset seurat, yhdistykset,
museot y. m. (tärkeimmät Budapestissä, ks. t.).
— Kirkolliset olot. Kaikki
uskontokunnat, jotka U :ssa ovat laillisiksi tunnustetut, ovat
tasa-arvoisia. Niitä ovat, paitsi aikaisemmin
mainitut, vielä gregoriaanis-armeenialainen,
baptistinen (v:sta 1905) ja muhamettilainen (v:stal916).
Kukin uskontokunta hoitaa itse hallinnolliset
y. m. s. asiansa. Roomal.-katolinen (latinalaista
ritusta) kirkkokunta on jakautunut 21 kapituliin,
jotka taas kuuluvat Esztergomin, Egerin ja
Kaloesan arkkipiispani sekä Pannonhalman
arkki-apotin alle; lisäksi Kroatsia-Slavoniassa on 6,
Agrainin arkkipiispan, Zengg-Modrusin piispan
ja Bosnian-Syrmian piispan alle kuuluvaa
kapitulia. Roomal.-itämaisella (roomal.-katolinen
kreikkalaista ritusta) kirkolla on U:ssa 6 kapi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
