Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkari - Unkarilaiset l. magyarit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
211
Unkarilaiset
212
lea ministeristön aikana säädettiin 1894
siviiliavioliitto. Bänffyn ministeristön täytyi erota
1899, koska se oli tehnyt itsensä syypääksi
lahjomisiin. Kun Szöllin ollessa johtavana
ministerinä hallitus 1902 pyysi armeian lisäämistä,
esitti vastustuspuolue jälleen vaatimuksenaan
unkarin kielen sekä myös kansallisten
lippujen käytäntöön ottamista. Ministeripresidentti
Istvan Tisza sai häikäilemättömällä
esiintymisellään aikaan, että vastustuspuolue
eduskunnassa ryhtyi ilmeisiin väkivaltaisuuksiin 1903;
kamari hajoitettiin 1905. Seuraava, Fejerväryn
juoksevia asioita toimittamaan valittu
ministe-ristö haliitsi täysin itsevaltiaasti, loukkasi
monella tavoin kansalaisvapautta ja hajoitti
sotavoimalla eduskunnan 1906. Wekerle
muodosti nyt kokoomusministeristön, joka sai
suuren enemmistön; kuitenkin hallituksen
toimintaa vaikeuttivat vieraat kansallisuudet
(roniaa-nialaiset y. m.), eikä puolueitten sopu kauan
säilynyt. Justhin johtaman ryhmän esittämä
vaatimus U:n oman valtiopankin perustamisesta
aiheutti Wekerlen ministeristön kukistumisen
1910. Kreivi Khuen-Höderväry muodosti nyt
uuden kokoomuspuolueen (,,kansallisen
työpuo-lueen"), joka sai paljon kannatusta, sekä tuli
pääministeriksi. Mutta hallituksen sotalaitosta
koskeva ehdotus herätti jälleen
vastustuspuo-lueessa entisiä vaatimuksia, jota paitsi
vaadittiin jo kauan luvattua vaalilain muutosta.
Khuen-Höderväry kukistui (1911), mutta Lukäesin
ministeristön aikana saatiin sotilaslait
hyväksytyiksi 1912. V. 1913 I. Tisza tuli johtavaksi
ministeriksi. U:n parlamentaariset olot jäivät
edelleenkin myrskyisiksi ja toisilleen
vihamielisten kansallisuuksien vastakohta on pahana
valtion vammana. Maailmansodan aikana
sisäl-liset riidat kuitenkin suuresti lieventyivät; U:n
hallitus kannatti yleensä tehokkaasti Itävallan
politiikkaa ja sai Tiszan johdolla suuren
merkityksen keskusvaltain politiikassa. Venäjän
sotavoimat tunkeutuivat jo U:n alueelle (talvella
1915), mutta pakotettiin jälleen peräytymään.
V. 1916 seurasi Frans Josefia Kaarle, U:n
kuninkaana Kaarle IV, ja hallituksen johtoon
tuli ensin kreivi M. Esterhäzy, joka m. m. otti
vaalilain uudistuksen ohjelmaansa, sekä lyhyen
ajan kuluttua Wekerle. [Lähdekokoelmia:
,,Monu-menta Hungarise historica"; ,,Historise Ilungaria?
fontes domestiei" (julk. M. Florian, 4 os., 1881-85) ;
,,Monumenta Vaticana historiani regni Hungarioe
illustrantia" (9 os., v:sta 1874): vrt. Marezali.
,,Ungarns Geschichtsquellen im Zeitalter der
Ärpäden" (1882). —Yleisesityksiä: Szilägyi y. m..
„Unkarin kansan historia" (unk., 10 os., v :sta 1895,
kuvitettu) ; Acsädy, ,,Unkarin valtakunnan
historia" (unk., 2 os.’, 1903-04, kuvitettu); Sayons,
,,Histoire g6n6ral des hougrois" (2:nen pain.
1900). — U :n historian yksityisiä aikakausia
käsitteleviä teoksia ovat julkaisseet m. m. Hampel.
Pauler, Fraknöi, Csänki, Kupelvvieser, Szilägyi,
’Salainon, Thaly, Marezali, Ballagi, Wertheimer,
Horväth. — Antti Jalava. „Unkarin maa ja
kansa" (1876); Knatehbull-Hugessen, ,,The
poli-tical evolution of the Hungarian nation" (1908) ;
Marezali. „Ungarische Verfassungsgeschichte"
(1910) ; Ferdinandy, „Staats- und
Vervvaltungs-reclit des Königreiehs Ungam und seiner
Neben-länder" (1909).] G. /?.
Unkarilaiset 1. magyarit (unk. nuigyarok),
suomalais-ugrilainen kansa (ks.
Suomalaisugrilaiset kansat), Unkarin (ks. t.)
pää-kansallisuus. Paitsi vars. Unkaria, jossa 1910
oli uria 9,938,134, asuu heitä Kroatsia-Slavoniassa
105,948 h. ja Fiömessa 6,493 li., eli yhteensä
kaikissa Unkarin kruunun maissa 10,050,575 h.
Vars. Unkarissa u:n prosenttimäärä 1910 oli
54,5 %, ja kaikissa Unkarin kruunun maissa
48,i %. Unkarin kieltä taitavien lukumäärä
oli main. v. vars. Unkarissa 11,809,679,
Kroatsia-Slavoniassa 170,146 ja Fiumessa 10,737, eli yht.
kaikissa Unkarin kruunun maissa 11,990,562 h.
(57,4%). Vielä u:ia asuu Itävallassa (etupäässä
Bukovinassa) 10,974 h. ja Bosnia-Hertsegovinassa
6,443 h., Romaaniassa (etupäässä Moldovassa)
n. 40,000 h. sekä vähäisissä määrin muissa
naapurimaissa. Siirtolaisina heitä on etupäässä
Pohjois-Ameriikassa muutama satakuntatuhatta.
U:n koko lukumäärä noussee nyk. arviolta
101/2 milj. henkeen.
Nykyiset u. ovat hyvin sekarotuista kansaa
sen johdosta, että heihin, vuosisatojen kuluessa,
on sulautunut paljon vierasperäistä väkeä,
varsinkin turkkilais-tataarilaisia, slaavilaisia ja
saksalaisia. Kansallisuuden tärkein
tunnusmerkki, kieli, on kuitenkin, vieraista
vaikutuksista huolimatta, pysynyt suomalais-ugrilaisena
(ks. Unkarin kieli).
Antropologisia ominaisuuksia.
Jankön Itä-Unkarissa, Siebenbiirgenissä,
suorittamien tutkimusten mukaan u. ovat joko
ruskea-t. sinisilmäisiä ja enimmäkseen ruskeatukkaisia.
Tarkemmin: 220:stä tutkitusta oli 111:Uä
ruskeat, 98:11a siniset, 8:11a harmaat ja 3:11a
vaaleanruskeat silmät. 162:sta tutkitusta oli 83:11a
vaaleanruskea, 45:llä kastanjanruskea, 21 :llä
vaalea ja vain 13:11a musta tukka. Körösi’n
lut-kimien 20,667 henkilön keskipituus oli 162.4 em.
Scheiberin tutkimien 16,107 henkilön taas 161.» em.
Muuten u. ovat lyhytkalloisia, matala- ja
leveä-naamaisia, nenänjuuri on kapea, nenä lyhyt,
kapea ja korkea, silmät ja korvat pienet.
Pääkallon kuutiosisällys on keskikokoista isompi:
rintakehä edestä leveä, sivuilta vahvasti kupera:
lantio iso, korkea, hyvin syvä ja keskinkertaisen
leveä. Käsivarret keskikokoisen pitkät, olkavarsi
pitkä ja ohut, käsi lyhyt ja hyvin leveä,
peukalo hyvin lyhyt. Jalat ovat käsiin verraten
pitkät ja isot, reisi ja pohkio vähän kehittyneet.
Luonteeltaan u. ovat helposti syttyviä
ja kiivaita, tunteellisia ja mielialaltaan
vaihtelevia. Rohkeus ja uljuus, vieläpä ritarillisuus,
vieraanvaraisuus, kohteliaisuus ja isänmaallisuus
ovat u:lle myöskin luonteenomaisia. Mutta
toiselta puolen he voivat olla suurentelevia,
ylväs-televiä ja kevytmielisiä. Mieli voi helposti
lannistua, sitkeyttä ja kestävyyttä usein puuttuu.
Enimmin kansanmies harrastaa maanviljelystä ja
karjanhoitoa^ joissa toimissa hän, tarpeen
vaatiessa. osoittaa tavatonta toimeliaisuutta:
vähimmin häntä miellyttää kaupanteko, joka siitä
syystä varsinkin maaseudulla on joutunut
enimmäkseen juutalaisten käsiin.
Paljon vanhoja tapoja ja menoja,
varsinkin sellaisia, jotka koskevat avioliittoa,
syntymää ja kuolemaa, on kansan keskuudessa vielä
säilynyt. Kansanpuvut ovat vaihtelevat ja
kauniit sekä vielä varsin yleisesti käytännössä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
