Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkarin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
Unkarin kieli
ja kirjallisuus
226
Italiasta kauppiaita, vieläpä Länsi- ja
Lounais-Unkarissa on ollut it. siirtokuntiakin. Anjoun
suvun hallitessa (1308-95) it. vaikutus
huomattavasti laajentui. It. (tarkemmin: venetsialaiset)
lainasanat kuuluvat enimmäkseen kaupankäynnin
sekä iloisen taide-elämän piireihin, esim.
bankö-pankkiseteli, forint = floriini, interes = korko, piac
= tori, post a = posti, uzsora = koronkiskonta;
dato-lya- taateli, fiige = viikuna; bärka - parkkilaiva;
brdesa = viulu, maskara - naamio, naamioitu
henkilö, pojäca = ilveilijä, trefa = ilve, trombita =
soittotorvi; handu = seurue, joukkio, Icandallö =
kamiini, y. m. — Latinalaisia lainoja on
u. k:een tullut lat. kirkkokielestä, it.
humanistien mukana 14:nnellä ja 15:nnellä vuosis. sekä
varsinkin oikeudenkäytön ja hallinnon kautta
17:nnellä ja 18:nnella vuosis., jolloin latina
näillä aloilla oli virallisena kielenä, vallaten
itselleen eräissä kansalaispiireissä
seurustelukie-lenkin aseman. Kansankielessäkin aivan yleisiä
ovat esim. almdriom = kaappi, iskola = koulu, jus
- oikeus, kintorna = posetiivi, lajstrom = rekisteri,
;paradicsom = paratiisi, persze = tietysti, sors =
kohtalo, templom = kirkko, testämentom = testamentti,
pridikulni = saarnata,. y. m. Suuren joukon lat.
lainoja kielenuudistajat saivat käytännöstä
poistetuksi. — Lopuksi mainittakoon kaksi kieltä,
joiden vaikutus u. k:een vielä vasta on alullaan,
nim. romaanian ja slovaakin kieli.
Romaanialaiset lainasanat esiintyvät etupäässä
itäisissä, slovaakkilaiset taas pohjoisissa
murteissa. Edellisistä ovat esim. banya = akka, fiesur
= junkkari, köpe = veitikka, mdle = maissileivos,
jälkimäisistä esim. svihuk = höyhenkenkä,
verbu-vdlni = värvätä, tunkeutuneet yleiskieleenkin.
Verratessamme u. k:n äännekantaa
suomalaisugrilaisen alkukielen oletettavaan äännekantaan,
huomaamme m. m., että vanha erotus etu- ja
takavokaalisten sanojen välillä yleensä on
säilynyt (vrt. esim. nyul = nuolee ^ nyel = nielee).
Erinäisissä sanoissa huomataan paradigmaattisia
vokaalivaihteluja, jotka luultavasti ovat vanhan
astevaihtelun jälkiä, esim. är^a^o: häz ^
haza ^ honn, e ^ e: kez ^ lcezet, 6 € ^ VeV
r^j VCrCS, l l ’> VIZ ■vizet. Useimmiten
kuitenkin joko vahva tai heikko aste on yleistetty
saman sanan kaikkiin muotoihin. —
Konsonantti-asuun nähden näemme m. m., että sanan alussa
alkuperäiset klusiilit k, t, p ja g, d, b ovat
säilyneet, esim. lcap = kaappaa, tel = talvi, por = poro,
tuhka; g4r = kuura, votj. gör; dug = tunkee, votj.
dor)gy–, biz = luottaa, votj. bazy-; — aspiraatat
kli ja gh ovat antaneet h:n, esim. hai = kuolee,
votj. kuly-; hull = varisee, syrj. gyl-; ph ja bh
ovat muuttuneet f:ksi, esim. fiu = poika,
votj.-syrj. pi; far = perä, votj.-syrj. ber; — ts ja dz
affrikaattoja vastaa enimmäkseen s (s. o. s),
t’& ja d’z affrikaattoja taas es, esim. sok = paljo,
syrj. tsök; segxt - auttaa, votj. dzegaly–, csup =
suippu, syrj. t’6up\ csömb = solmu, pahka, syrj.
d’zib; — s:ää vastaa s (s. o. s) ja z:tä kato,
esim. savanyu = hapan, syrj. som; eger - hiiri,
syrj.-votj. syr, vog. tärjnr; — s ja s ovat
yhtyneet s:ksi, jotavastoin s ja z ovat kadonneet,
esim. szarv = sarvi, syrj.-votj. sur; szenny - lika,
syrj. sim; szegeny = köyhä, lap. scegge; ösz =
syksy, votj. sizyl, vog. täkives; epe = sappi, votj.
sep, syrj. sop, vog. lep; — l ja l’ ovat
yhtyneet l:ksi, esim. lelek - sielu, votj. lul; lep
-8. X. Painettu ">/i 18.
peittää, votj. Vipy-, jotavastoin erotus
inuljeeraa-mattoinaii ja muljeeratun «:n välillä on säilynyt,
esim. nev - nimi, vog. näin; nyal = nuolee, syrj.
nul-; — ö’:tä vastaa gy, esim. gyak = töyk^ää,
syrj. l’ukal–, gyalcor - tiheä, votj. Vukyt; — .
;’:tä vastaa tavallisesti j (harvoin gy), paitsi i : n
edessä, jolloin se on kadonnut, esim. jeg = jää,
gyalog = jalkaisin, xz - jäsen, iv- = juo; — v on
säilynyt, paitsi labiaalivokaalin edessä jolloin se
yleensä on kadonnut (ei kuitenkaan
myöhäsyntyisen labiaalivokaalin edessä), esim. vaj = voi,
ver = veri, viv- - vie-, mutta: okdd = oksentaa, syrj.
vuk-; ölovi = lyijy, vog. icölom-, öt = viisi; uj =
uusi, syrj.-votj. vyl’. Sanansisäisessä
konsonantismissa on havaittavissa huomattava määrä
vanhan astevaihtelun jälkiä, enimmäkseen siten, että
toisissa tapauksissa vahva, toisissa taas heikko
aste on yleistetty, esim. kk^jlc: täk = paikka,
tilkku ^ murt. tdkk; pp ^ p: ipa = appi vanh.
kirjall. yppa; p ^ v: Icovdl = kuoria ^ murt.
kopäl; k nlc \ alcar = tahtoo ^ tönk - tönkki;
t r^, nt: jdtek = leikki ^ csont = luu; p ^ mp\
lep = tempaa ^ homp = kumpu; g ^ ng\ dug =
tunkee ^ esingäl = tarttuu, liinkaa; d ^ nd : gödör
= kuoppa murt. göndör; b ^mb : hab = vaahto
r^i domb = kukkula; g r^j j, 0 : jeg — jää r^, fö, feje
= pää; gyr^ngy -. Idgy = mieto ^ langy = haalea
m r^, v. eme - emä ^ nev - nimi; szern = silmä
s^j nyelv = kieli; n r^j 0: menck= menen ^ mek =
menen; z/^jl; 7iöz = talo, koti ^ honn (< *holn)
= kotona; 1^,0: velo = ydin ^ sziv = sydän;
gy j: liagy - jättää ^ iij = uusi; kigyö = kyy
vaj = voi; gy ^ l: negy - neljä ^ f el = pieli;
z ^ S1)’■ fdzik = palelee r^ fagy - pakastaa;
us = kaivaa dj - kaivaa, vrt. myös: esni ^
ejteni, feselni r^, fejteni, rost ^ rojt-, cs^gy:
acsarlcodilc = kiristää hampaita ^ agyarkodilc =
kiristää hampaita, y. m. Painokorko, joka
suoma-lais-ugrilaisessa alkukielessä luultavasti oli
vaihteleva, on u. k:ssä, samoinkuin suomessakin,
kiintynyt ensi tavuun.
Nykyisen konsonanttiasunsa u. k. oli
pääasiallisesti saavuttanut jo noin tuhat vuotta sitten;
senjälkeiset konsonantinmuutokset ovat verraten
vähäiset. Unkarilais-bolgaarilaisten kosketusten
jälkeen (n. v:n 800 jälkeen) on m. m.
tapahtunut äänteenmuutos d’z~>d’j (gy) (esim. gyalom =
nuotta < bolg. *d’zylym) sekä sanan sisässä ja
lopussa olevan y:n vokaaliutuminen (esim. bätor =
urhea, vanhassa kirjakielessä liahatur, < bolg.
*bayatur; aprö = vähäinen, vanh. kirj. oprou,
< bolg. *opray). Useimmat
konsonantinmuutokset ovat tapahtuneet konsonanttiylitymissä, niink.
esim. ss < hs: asszony - rouva < vanh. kirj.
ahszin, ll<^dl: halla = kuuli < vanh. kirj.
had-Idva, jt < ht: rajtunk < vanh. kirj. rohtonc;
tanit vanh. kirj. tanojt < vanh. kirj. tonoht;
nt < jnt: ront - tärvelee < romt. Sitävastoin
vokaaliasi! on ollut paljoa suurempien muutosten
alainen. Unkarilais-bolgaarilaisten kosketusten
jälkeen ovat m. m. tapahtuneet vokaalinmuutokset
u > o, ii > ö ja i>e(ö), esim. ok = syy < bolg.
*ulc; bögöly = paarma <C bolg. *biigäl-, betii, bötii =
kirjain < bolg. *bitiy. Alku-unk. y on
korollisessa tavussa antanut i: n, mutta korottomassa
!«:n>o*n, esim. sima = sileä < bolg. *syma, drok
= oja < vanh. kirj. druJc < bolg. *aryk. Lyhyet
suljetut loppuvokaalit i, ii, u, y ovat kadonneet
vasta ll:nnen vuosis. jälkeen, esim. szek = tuoli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
