- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
231-232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkarin kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

213

Unkarin kieli

ja kirjallisuus

232

yhteiskunnallisen huvinäytelmän ja laskee
perustan uudenaikaiselle unk. novellille, ja nerokas
Vörösmarty (k. 1855), jonka rohkea
mielikuvitus ja sointuva kielenkäyttö kohottaa unk.
runouden sekä sisällyksen että muodon puolesta
ennen aavistamattomalle tasolle, liikkuu yhtä
helposti draaman kuin eepoksen ja lyyrillisen
runon piirissä. Romaanikirjallisuudelle laskee
„Unkarin Walter Scott", Josika (k. 1864),
yhdessä valtiomiehenäkin tunnetun Jözsef
E ö t v ö s in (k. 1871) kanssa, pysyvän perustan.
Kirjallista kritiikkiä harjoittavat loistavasti
Bajza (k. 1858), itsekin kaunokirjailija, ja
Toldy (k. 1875), etevä kir jallisuushistorioitsija.

Se valtiollisten ja yhteiskunnallisten uudistusten
aika, joka Unkarille koitti 19:nnen vuosis.
alkupuoliskolla ja jonka keskeisenä suurena
johto-henkenä oli Istvan S z 6 c h e n y i, herätti
sivistyneistössä ja varsinkin kaunokirjailijoissa
entistä enemmän osanottoa varsinaisen
maakansan elämään. He löytävät sen keskuudesta
salassa säilyneitä aarteita, rikkaan ja ihanan
kansanrunouden, jota he alkavat koota,
vieläpä jäljitelläkkin. Näin avautui
kirjallisuudelle uusi, tyhjentymätön voimanlähde, josta
vapaustaistelun ajan runoilijat
ammensivat. Niin ennen kaikkea suurin unk.
runoilija, Petöfi (k. 1849), jonka kansanomaisen
tuore ja luonnollinen sanontatapa, voimakas
omaperäisyys, mielikuvituksen lento, aatoksien syvyys
ja ylevyys yhdistettyinä tositaiteelliseen muodon
hallintaan aikaansaivat käänteen unk. runoudessa.
Petöfi paljastaa lukijalle hämmästyttävällä
avomielisyydellä koko rikkaan sielunsa, laulaa
ilonsa ja surunsa kansanrunon välittömällä
yksinkertaisuudella, löytää luonnosta ja ihmiselämästä
ennen aavistamattomia kauneusarvoja, ja antaa
palavan sielunsa hehkun innostuttaa isänmaan
vapauden puolesta taistelevia kansalaisiansa.
Aivan toista maata on Petöfi’u ystävä A r a n y
(k. 1882), suuri eepikko ja balladiruuoilija.
Klassillisen ehytmuotoisissa, kansanomaisen
kau-uiskielisissä säkeissä hän kertoo tarinoita
kansansa loistavasta muinaisuudesta, seu laistetuista
ja kunniasta. Mutta hänenkin runosuonensa
imee kirkkaimmat nesteensä kansanrunoudesta,
varsinkin silloin kun se pulppuaa ilmoille hänen
mestarillisissa ja ihanissa balladeissaan.
Hiili-tympiä ja arempia, mutta yhtä hyvin sydämeen
käypiä säveliä virittää Petöfi’n ja Aranyin
ystävä Tompa (k. 1868), herkkätunteinen
lyyrikko, ihmiskohtaloiden ja luonnon
syvämietteinen runoilija. Muita tämän aikakauden
laulu-runoilijoita ovat esim. Lev ay, Gyulai,
S z ä s z ja K ä 1 m ä n T 6 t h, jotka eivät
kuitenkaan runoilijoina mitenkään kykene
kilpailemaan edellämainittujen kanssa. —
Draamallisenkin kirjallisuuden alalla tämä aikakausi
synnytti suurta, ennen kaikkea sen, mikä lähti
Madäcliin (k. 1864) kynästä, suurisuuntaisen
ja syvämietteisen ,,Ihmisen murhenäytelmän",
jossa ihmiskunnan historia esitetään yhtenä
ainoana tragediana. Huomattavia dramatikkoja
ovat vielä Szigligeti (k. 1878) ja Csiky
(k. 1891), joista edellinen liikkui huvi-ja
kansannäytelmän. jälkimäinen huvi- ja
yhteiskunnallisen näytelmän alalla. Mainittava on myös
Läszlö Teleki (k. 1861) ainoan mutta
oivallisen ,,Suosikki" tragediansa vuoksi, sekii Ed e

T oth (k. 1876) eräiden oivallisten
kansannäytelmien luojana. — Kertomakirjallisuudessa
kohtaamme kaksi painavata nimeä: Keinöny
(k. 1875) ja Jökai (k. 1904), joista
jälkimäinen on saavuttanut laajan maineen oman
maansa ulkopuolellakin. Kemeny on
romaaneissaan hyvä ajankuvaaja ja hyvä psykologi, mutta
kertomuksen ulkonainen sommittelu ja muoto
tekevät hänelle vaikeuksia. Jokai on viehättävä
ja mehevä kertoja, erinomainen kansanelämän
tuntija ja kuvaaja, mutta psykologina heikko.
Muista samanaikaisista romaani- ja
novellikirjai-lijoista ovat Vas Gereben (k. 1867), V a
d-nay (s. 1832) ja La jos Abonyi (k. 1898)
mainittavimmat. — Huomattavasti vaikutti
kirjallisuuden kehitykseen ja yleisön makusuuntaan
Gyulai (k. 1909), aikansa paras proosatyylin
mestari, tunnettu myös runoilijana ja ennen
kaikkea etevänä kirjallishistorioitsijana.

Se unk. kirjallisuuden kehitysjakso, jota tässä
olemme nimittäneet vapaustaistelun ajaksi, oli
tosiaankin loistoaikaa, jonka veroista tällä
kirjallisuudella ei toista ole ollut. Tämä ajanjakso
oli muutenkin Unkarissa henkisen nousun aikaa,
huolimatta siitä, että kansan valtiollinen vapaus
melkein kaksi vuosikymmentä oli kahlehdittuna.
Kun sitten vihdoin sovinto Itävallan kanssa
saatiin aikaan 1867 ja valtiollinen vapaus
voitettiin. niin pääsi Unkarin kansa täysin määrin
kehittämään sekä aineellista että henkistä
elämäänsä. Ennen kuulumaton virkeys kaikilla
aloilla, varsinkin yhteiskunnallisessa ja
taloudellisessa elämässä, on nyt huomattavissa.
Kaunokirjallisuuskin laajenee ja monipuolistuu, mutta
tuskinpa voimme sanoa sen entisestään
syventyvän, — ei ainakaan yleensä. Kirjailijoita
syntyy paljo, monta erinomaistakin, mutta emme
näe uusimman unk. kaunokirjallisuuden
edustajien joukossa yhtään suurta
kirjailijapersoonallisuutta.

Parhaiten on kertomakirjallisuus edustettuna.
Mestarillisia novelleja ja myös romaaneja julkaisi
Mikszäth (1849-1910), keskisäädyn ja
kansanelämän erinomainen kuvaaja, uusimman ajan
etevin unk. kirjailija. Henkevä ja joustava
yläluokan kuvaaja Herczeg (s. 1863), suuren
suosion saavuttanut novelli- ja romaanikirjailija, on
kirjoittanut hyviä draamojakin. Muista
suorasanaisen kertomakirjallisuuden nykyaikaisista
edustajista mainittakoon vain nimeltä seuraavat
tunnetuimmat: Toi nai (1837-1902), P r <5 m
(s. 1850). Petelei (1852-1910), ödön Jakab
(s. 1854), Bär so ny (s. 1855), Viktor
Rakosi (s. 1860), A m b r u s (s. 1861), J u s t h
(1863-94), Gärdonvi (s. 1863), Sändor
Brödv (s. 1863), Malonyay (s. 1866) ja
Pekär (s. 1867). — Hyviä näytelmiä ovat
kirjoittaneet, paitsi yllämainittuja Herczeg iii.
Gärdonyia ja P r 6 m iä, myöskin B a r t 6 k
(1851-1902), Berczik (s. 1842), Csiky
(1842-91), Jenö Räkosi (s. 1842), D6czy
(s. 1845), S o m 1 6 (s. 1859) ja Molnär
(s. 1878). — Runoilijoista ovat huomattavimmat
Reviczki (1855-89), hienona essayistinäkin
tunnettu E n d r ö d i (s. 1850), Szabolcska
(s. 1S62), Emil A b r ä n y i (s. 1850), Bartftk
(1851-1902) sekä nuorimman polven miehistä
Ady (s. 1877). — Kirjallisen arvostelun alalla
on tehokkaasti vaikuttanut kaunokirjailijanakin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:22 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0132.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free