- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
233-234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkarin kieli ja kirjallisuus - Unkarin kruunun maat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

233

Unkarin kruunun maat—Untamala

234

tunnettu etevä esteetikko ja
kirjallisuushisto-rioitsija Beöthy (s. 1848).

1870-luvulta alkaen on kaikki muukin
unkarinkielinen kirjallisuus, varsinkin valtiollinen,
yhteiskunnallinen ja taloudellinen sekä omaa
kansaa ja maata koskeva tieteellinen kirjallisuus
noussut suureen kukoistukseen.
Kaunokirjallisuuden kehitystä on vaalinut 1863 perustettu K i
s-f a 1 u d y-s e u r a, tieteellistä ja myös taiteellista
kirjallisuutta 1830 perustettu Unkarin tiede
akatemia.

ks. myös eri kirjailijoita koskevia
erikois-artikkeleita.

[F. Tohly, ,,A magyar nemzeti irodalom
tört6-nete" I, II (1851, 4:s pain. yhtenä osana Gyulain
oikaisuilla varustettuna 1878), sama, ,,A magyar
költgszet törtenete" I, II (1854, myös saks.
..Geschiehte der ungarischen Dichtung", 1863) ;
P. Gyulai, „Eml£kbeszödek" (1879), sama,
„Kriti-kai dolgozatok 1854-1861" (1908), sama,
„Bfrä-latok 1861-1903" (1911); Zs. Beöthy, „A magyar
nemzeti irodalom törteneti ismertetese" I, II
(1877, useita painoksia), sama, „A szöpprözai
elbeszelfo a magyar irodalomban" I, II (1886,
1888), sama (yhdessä Badicsin kanssa),,,A magyar
irodalom törtenete" I, II (1895, 1896, runsaasti
kuvitettu, 2:neu pain. 1899-1900) ; J. H. Schu icker,
„Gesehiehte der ungarischen Litteratur" (1889,
= 10:s osa sarjaa „Geschiehte der Weltlitteratur
in Einzeldarstellungen") ; A. Kardos, „A magyar
szCpirodalom törtenete a legrögibb idöktöl
Kisfa-ludy Kärolyig" (1892); I. Kont, „La Hongrie
littö-raire et seientifique" (1896), sama, ,,Gescliichte
der ungarischen Litteratur" (1906, 3 :nnessa osassa
kokpelmateosta ,,Die Literaturen des Ostens") ;
Polignac, „Notes sur la litteratur liongroise"
(1900); Horväth, Kardos ja Endrödi, „IIistoire
de la litteratur hongroise" (1900) ; S. Endrödi,
„Szäzadunk magyar irodalma kepekben.
Szöche-nyi föll<5p6s£töl ä kiegyezesig" (1900); F.
Szin-nyei, »Unkarilaisen kirjallisuuden historia" (1905,
„Yleisen kirjallisuuden historian" 4:nnessä
osassa); F. Riedl, „A history of liungarian
lite-rature" (1906). — Bio- ja bibliografinen
aarreaitta on J. Szinnyei vanh:n toistakymmentä
nidettä käsittävä unk. kirjailijain elämää ja
teoksia esittävä teos „Magyar Irök 6lete 6s
munkäi" (v.sta 1890). —
Kansanrunous-kokoelmia: J. Kriza, „Vadrözsäk"
(„Metsä-ruusuja", 1863; szökely-unkarilaista
kansanrunoutta) ; L. Arany, „Nepmes6k"
(„Kansan-satuja", 2:nen pain. sarjassa ,,01cs6 könyvtär",
1904); ,,Magyar nöpköltösi gyiijtemöny"
(„Unkari-la inen kansanrunouskokoelma") nimisen
julkaisusarjan ensi jakson toimitti julkisuuteen J.
Erd6-1 yi (1846-48, 3 osaa), toisen jakson osaksi
L. Arany ja P. Gyulai (1872, 1882, I-III), osaksi
G. Vargha (1902-06, IV-VIII) ; J. Erdölyi,
..Magyar közmondäsok könyve" (1851,
sananlaskukokoelma) . — Unk. kirjallisuuden
luetteloita: K. Szabö, „Regi magyar
könyvtär" I (1879, sisältää 1531-1711 ilmestyneiden
unkarinkielisten painotuotteiden luettelon), II
(1885, sisältää muunkieliset Unkarissa 1473-1711
ilmestyneet painotuotteet), III, 1 (1896, sisältää
unk. tekijäin ulkomailla ulkomaankielillä
ilmestyneet painotuotteet); edellisen jatkoa ovat:
G. Petrik, „Magyarorszäg bibliografiäja
1712-1860" (1888-92), sama, „Magyar könyvGszet

1860-1875" (1885) ; Kiszlingstein, „Magyar
könyv£-szet 1876 1885" (1890); G. Petrik, „Kalauz az
ujabb magyar irodalomban" (1894).] Y. W.

Unkarin kruunun maat I. Pyhän
Tapanin kruunun maat (Unkari laajemmassa
merkityksessä) ovat 1) varsinainen Unkari
(ks. t.), johon myös kuuluu ent. Siebenbiirgenin
ruuriruhtinaskunta, 2) autonominen
satamakaupunki F i u m e (ks. t.) alueineen sekä 3) K r o a
t-s i a-S 1 a v o n i a (ks. t.), johon myös kuuluu ent.
n. s. sotilasraja. U. k. m. nimityksen sijasta
käytetään usein epävirallisesti nimitystä
Trans-1 e i t h a n i a (ks. t.).

Unna, kaupunki Preussissa, Arnsbergin
hal-litusalueessa, Kaarin juurella, ratojen
risteyksessä; 17,355 as. (1910), joista n. 1/3
roomal.-katolisia. — Kaksi katolista, kaksi evankelista
kirkkoa, synagoga; reaalilukio, reaalikoulu,
opettajaseminaari. Rauta-, sementti-, tiili- y. m.
tehtaita. — U. kuului aikanaan Hansaan.

Unna (Una), Savan lisäjoki oik., Bosniassa,
lähtee Kroatsiasta, Srbin läheltä, laskee
Jaseno-vatzin kohdalla Savaan; 230 km. Kuljettava
pienillä aluksilla.

Unni (k. 936), Bremenin arkkipiispa, oli
munkki Corveyn luostarista ja valittiin 916
arkkipiispaksi. Hän harrasti kristinuskon
levittämistä Tanskaan ja Ruotsiin ja kuoli
lähetys-inatkalla Birkassa, jossa koetti uudestaan
herättää eloon Ansgariuksen perustamaa ja melkein
kuollutta kristillistä seurakuntaa. K. G.

Unnukka, luonnonihana, saarekas järvi
Saimaan vesialueessa, Soisalon saaren länsipuolella
Leppävirran pitäjässä; suurin pituus luoteesta
kaakkoon 25 km, suurin leveys 12 km. U :aan
laskevat pohjoisesta. Kallaveden läntisen
haarak-keen vedet Konnuskosken (jonka sivulla
Ivon-nuksen kanava), Konnusselän ja Leppävirran
vesien kautta. U:n eteläisimmästä perukasta
vie Varkauden koski (jonka sivulla Taipaleen
kanava) Aimisveden luoteisiin vesiin. U:n
luoteispäässä sijaitsee Leppävirran kirkonkylä ja
sen eteläpäässä Varkauden tehtaat. U:n kautta
kulkee Kuopion-Leppävirran-Savonlinnan
laiva-kulkuväylä (vrt. K o n n u s ja Taipaleen
kanava). L. II-nen.

Unsiaalikirjaimet (lat. unciä’lis -
kahdennentoista osan käsittävä), suuret kirjaimet, joita
käytettiin piirtokirjoituksissa ja 3-10:nnen
vuosis. käsikirjoituksissa (ks. Kirjoitus);
koristamattomat kirjapainon avulla painetut
alkukirjaimet.

Unssi (lat. uncia, ks. t.), melkein kaikissa
Euroopan ja Ameriikan valtioissa ennen
tavallinen kullan, hopean, rahan, lääkkeiden y. m.
painomitta. Ruots. ja suom. u. = 1/1g naulaa
(ks. t.) = 28 g, apteekkimittana (ks. t.) = 1/i2
naulaa 1. libraa = 8 drakmaa. Engl. ja amer. u.
(’ounce, lyh. oz) avoirdupois- (kauppa )
painona-l/ie pound, troypainona 1/i2 pound. U:n paino
vaihteli tavaran ja maan mukaan, mutta oli
kaikkialla suunnilleen 30 g. U. S:n.

Untamala, rukoushuoneseurakunta Laitilan
pitäjässä, n. 5 km einäkirkolta luoteeseen, oli
1400-luvulla (ainakin vielä 1467) emäkirkkona ja
Laitila sen kappelina. Jo ennen ,,Ison vihan"
aikaa oli suhde päinvastainen, ja 1700-luvulla ei
U:n kappelissa enää ollut omaa pappia. — U:n
nykyinen kirkko (puusta), rak. 1785. L.E-nen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:22 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0133.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free