Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uotila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
237
Uotila-
-Upsala
238
Uotila, Oskar (1853-1903), runoilija,
viralliselta nimeltään F a v 6 n. Ylim. suomen kielen
lehtorina yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa
1881-1900; suomentanut, paitsi lakitekstejä, myös
Danten, Heinen, Burnsin, Biirgerin y. m. runoja,
joista suomennoksista tärkein Heinen
„Runoel-mia" (1887) ; julkaissut omintakeisia runoja
albumeissa. U:n kootut runoteokset ilmestyivät 1911.
Upanisad ks. Intian kielet ja
kirjallisuus, palsta 1024.
Upas ks. Nuolimyrkk y.
Upernivik, pohjoisin siirtola Grönlannin
länsirannikolla, 72° 47’ pohj. lev. Pääsiirtolassa
ja 5 haarasiirtolassa asui 1,000 alkuasukasta
1911.
Uplanti ks. U p p 1 a n d.
Upmark, Gustaf Henrik Vilhelm
(1844-1900), ruots. taide- ja sivistyshistorioitsija;
v:sta 1880 intendenttinä Kansallismuseossa;
otti huomattavaa osaa Ruotsin taideteollisuuden
ja teknillisen opetuksen kehittämiseen; ryhtyi
vähää ennen kuolemaansa julkaisemaan suureksi
suunniteltua teosta „Architektur der Renaissance
in Sch\veden".
Upokas. 1. Lapikas. — 2. Deegeli ks. S u 1
a-t i n.
Upokasteräs ks. Rauta.
Upokasuuni 1. sulatinuuni,
regeneratii-vinen, Siemens-Martin-uunia muistuttava laite,
jossa sulatinteräksen (vrt. Rauta) valmistus
tapahtuu. Täytetyt sulattimet asetetaan uuniin
kattoaukkojen kautta. Laitteen lämmitys
tapahtuu generaattorikaasun avulla. W. TV-o.
Upokasvalu 1. sulatinvalu, suurta
kestävyyttä vaativien teräsesineiden valmistus
valamalla sulatinteräksestä. Nykyään osataan täten
valmistaa jopa 120 tonnia painavia esineitä.
W. W-o.
Upolu ks. Samoa.
Upotus, taideteollisuudessa toisen erivärisen
tai -aineisen (puu-, marmori-, lasi-, metalli-)
kappaleen koristeellisessa tarkoituksessa
vajottami-uen toiseen kovaan esineeseen, kaiverrettuihin
koloihin pinnan tasalle. Jo vanhat egyptiläiset
ja idän kansat tätä työtapaa käyttäen koristivat
huonekalujaan jaloilla kivillä, norsunluulla,
eben-holtsilla y. m. ks. Inkrustatsioni,
Intarsia, Nieli o. TJ-o N.
Upotuskaivo, uppokaivo ks.
Perustus-rakennus.
Upper ten thousand fapo - pauzond] (engl.),
,,ylimmät kymmenen tuhatta", yhteiskunnan
ylimmillä asteilla olevat, ylimystö.
Uppland (Vpland; suom. myös TJplanti),
maakunta Keski-Ruotsissa, Sveanmaassa,
Pohjanlahden, Ahvenanmeren, Itämeren, Mälar-järven,
Sagä-joen ja Dal-joen alajuoksun välissä;
12,848 km2, n. 500,000-600,000 as. — Rannikko,
n. s. Roslagen (ks. t.) on silpoutunutta, sangen
saaririkasta. Pinnanmuodostukseltaan U. on
aaltoista kumpumaata, joka paikoitellen leviää
laajoiksi, hyvin viljellyiksi ja taajaan asutuiksi
tasangoiksi; suurimmat ovat Fyris-joen
ympärillä oleva U:n 1. Upsalan tasanko sekä
Enkö-pingin ympärillä oleva tasanko. Korkeimmat
kohdat ovat lännessä, vain n. 100 m yi. merenp.
Vuoriperusta on pääasiallisesti graniitteja ja
gneissejä. Vedet laskevat Dal-jokeen, suoraan
mereen tai Mälar-järveen. Suurimmat sisäjärvet
(Mälaria lukuunottamatta) Erken ja Temnaren.
— U. on taajaan asuttu ja huolellisesti viljelty,
ollen Keski-Ruotsin vilja-aittoja. Kalastus 011
tärkeä Roslagenissa. Teollisuus huomattava
(puolet Tukholman kaupungista 011 U:ssa); jo
vanhastaan sillä on ollut voimakkaana tukena
suuret rautamalmi rikkaudet (Dannemoran y. 111.
kaivokset). — Hallinnollisesti U:sta n. 5,300 km-’
kuuluu Upsalan lääniin, 5,900 km2 Stockholms
Iän nimiseen lääniin, 1,700 km2 Vestmanlandin
lääniin ja 25 km2 Tukholman kaupunkiin. —
Vanhimpina aikoina U:iin luettiin myöskin
Gäst-rikland. E. E. K.
Upplandin laki ks. Maakuntalait.
Uppoarkku, puusta tehty ja väliseinillä
osastoihin jaettu hirsisalvos, joka kivillä täyttämällä
upotetaan veteen laiturin, puusillan y. m. s.
perustukseksi, ks. Perustusrakennus.
Uppsala ks. U p s a 1 a.
Uprava l-prä’-] merkitsi muinaisvenäjässä
oikeudellista tutkintoa, nyk. yhdistyksissä
zem-sknja u. ja gorodslcaja 11. se merkitsee semstvon
ja kaupunki-itsehallintojen toimeenpanevaa elintä.
Upsala (myös Uppsala). 1. Lääni
Keski-Ruotsissa, Sveanmaassa, kokonaan Upplandin
maakunnan rajojen sisäpuolella, ulottuu 135 km
pitkänä etelästä Mälar-järven rannalta
pohjoiseen Pohjanlahteen; 5,313 km2 (josta 193 km2
sisävesiä), 131,751 as. (1915), 24 km2:llä. —
Pinnanmuodostukseltaan U. on tasaista tai
kumpuista, enimmäkseen viljavaa maata. V. 1911
pinta-alasta oli 30,7 % peltoa ja muuta viljeltyä
maata, 5,s c/c niittyä, 53,8 % metsää.
Maanviljelys tuotti 1912 ’kauroja 527,000 hl, sekuiia
511,000 hl, rukiita 290,700 hl, oliria 261,400 hl,
vehniä 161,700 hl, perunoita 583,100 hl., herneitä
60,000 hl. V. 1911 oli nautakarjaa 85,531,
hevosia 24,006, lampaita 30,673, sikoja 23,245 kpl.
Kalastus melkoinen. Vuorityö tuottaa
rautamalmia 58,850 ton. (1911; Dannemoran vanhat
kaivokset). Teollisuus huomattava. Rautateitä 284 km
(1909). — Läänissä 011 kaksi kaupunkia: U. ja
Enköping. — Kirkollisesti U. kuuluu U:n
hiippakuntaan. — U. lähettää valtiopäivien ensimäiseen
kamariin-4 ja toiseen kamariin 5 edustajaa.
Pääkaupunki U. 2. — 2. Edellämain. läänin
pääkaupunki, molemmin puolin Fyris-jokea 8 km sen
laskusta Mälar-järven kapeaan, vuonomaiseen,
Ekoln nimiseen lahteen, ratojen haarauksessa;
26.586 as. (1911; 1901: 23,802 as.). — U. on
säännöllisesti rakennettu, lukuunottamatta
tuomiokirkon ympärillä olevaa aluetta. Fyris-joen
Osa Fyris-jokea.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
