- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
253-254

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uraljsk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

253

Uraljsk—Uranografia

254

keväällä tulvan aikana täyttyvät vedellä. —
U., jonka alajuoksua pidetään Euroopan ja
Aasian välisenä maant. rajana, on liikenteelle
melkein arvoton; uittoväylänä käytetään
n. 1,000 kin:n pituista osaa ylä ja
keskijuok-sulla. Uraljskin ja Orenburgin kaupunkien
välille vasta 1914 muutamat suomalaiset
panivat toimeen jokiliöyrylaivaliikenteen. U:n
keski-ja alajuoks,u on hyvin kalarikas ja siitä syystä
tärkeä sen oik. rannalla asuville kasakoille
(U:n kasakat) ja vas. rannalla paimenteleville
kirgiiseille. E. E. K.

Uraljsk [-a’-]. 1. Provinssi (ven. Uraljskaja
oblastj) Venäjän Keski-Aasian luoteisosassa,
Kaspian meren pohjois- ja Aral-järven
luoteispuolella, Euroopan Venäjän rajalla; 255,800 km2,
889,600 as. (1915), 3 km2:llä. —
Pinnanmuodostukseltaan U. on pohjoisessa ja koillisessa, jossa
Obstsij Syrt ja Uralin-vuoriston eteläiset
haa-rakkeet sekä Mugodzar ulottuvat U:n alueelle,
jonkun verran epätasaista, mutta etelään,
Kas-pian-merelle päin mentäessä se tulee yhä
tasaisemmaksi, samalla alentuen, niin että maanpinta
Kalmykovskin kaupungin tienoilla jo 011
valta-merenpinnan tasalla ja Kaspian-meren rannalla
26 m valtamerenpinnan alapuolella. Suurin osa
provinssista on hiekka- tai saviperäistä aroa,
paikoitellen oikeata erämaata; vain Obstsij
Svrtin rinteillä ja Uralin varsilla on metsiä ja
lehtoja. Ilmasto on mantereinen; U:n
kaupungissa v:n keskilämpö 011 + 5,o° C, talven
— 13,a° C, kesän 19,8° C. Etelämpänä kesä on
tuntuvasti kuumempi. Talvella on usein 30° :n
pakkasia, kesällä 40°: 11 helteitä. Talven
lumimyrskyt ovat vitsauksena, tuhoten ajoittain
suuret määrät karjaa. V:n sademäärä on pohjoisessa
n. 300-400 mm, etelässä, Kaspian-meren rannalla
vain 170 mm. Joista vain Ural, provinssin
pää-joki, ja Emba pääsevät Kaspian-mereen asti;
muut kuivuvat aroon tai laskevat lukuisiin
suola-järviin ja -rämeisiin, kuten Sagiz. Kesällä joet
enimmäkseen kokonaan kuivuvat; juoma- ja
juottovedestä on monella seudulla tavaton puute.
Asukkaista 1897 oli turkkilais-tataarilaisia
(kirgiisejä, vähän tataareja ja baskiireja) 74,3 %
(Uralin itäpuolella) ja venäläisiä (kasakoita)
25,4% (Uralin länsipuolella). Uskonnoltaan
edelliset ovat muhamettilaisia, jälkimäiset
kreik.-katolisia (vanhauskolaisia). Lukutaitoisia 12,3%.
Maataloutta harjoitti 87,7 %, teollisuutta ja
käsitöitä 3,2 %, kauppaa ja liikennettä 3,i %.
Maanviljelys menestyy paremmin pohjoisessa, tuottaen
vehnää 266,700~ ton., hirssiä 112,800 ton. (1915),
ruista, kauraa, perunoita, ohraa. Kasakat
harjoittavat jonkun verran puu- ja kasvitarhan
(kurkkuja, melooneja) hoitoa. Provinssin
pää-rikkautena on karja; 1915 U:ssa oli 307,400
hevosta (paljo varsinkin kirgiiseillä), 655,000
nautaa, 2,089,900 lammasta ja vuohta, 16,900
sikaa sekä n. parisataatuhatta kamelia.
Kalastus Ural-joessa ja Kaspian-meressä on
kasakka-väestön pääelinkeinoja; sen tuotteita viedään
provinssista vuosittain kymmenkunnan
miljoonan mk:n arvosta. Mineraalikunnan tuotteista
käytetään suolaa, jota saadaan sitä ainetta
melkein rajattomat määrät sisältävistä suolajärvistä
(Inderskoe ozero kuuluisa). Naftalähteitä on,
vaikka niitä toistaiseksi ei käytetä.
Tehdasteollisuutta ei ole juuri ollenkaan. Käsiteollisuus

myöskään ei sanottavasti kehittynyt. —
Hauta-tietä U:n alueella on vain lyhyt pätkä
Saratovista U:n kaupunkiin tulevaa rataa. Jokien
merkitys liikenteessä 011 vähäpätöinen. —
Kansakouluja 433 (21,091 oppilasta 1914),
keskikouluja 4 (1,256 opp.), ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 5 (379 opp.), muita kouluja 146
13.077 opp.). Sairaaloita 25, lääkäreitä 38(1913).
Hallinnollisesti U. jaetaan 4 piirikuntaan.
Pääkaupunki U. 2. — Uralin-vuoriston ja
Kaspianmeren välissä olevana porttina ollen U. on ollut
ammoisista ajoista alkaen Aasiasta Eurooppaan
tulvineiden paimentolaislaumojen läpikulkutienä.
Ural-joen, silloisen Jäikin, laaksossa oli Kultaisen
ordan kuuluisa pääkaupunki Sarailj-Dzadita.
Kasakat alkoivat 1580-luvun tienoilta alkaen
asettua Jäikin oik. rannalle linnoihin ja
varustettuihin stanitsoihin tukkien siten
paimentolaisilta tien länteen päin. Tataarien ja baskiirien
asemesta Ural-joen itäpuolelle ilmestyivät
1700-luvulla kirgiisit. Viimeinen sota heidän ja
kasak-kain välillä oli 1868-69. Paitsi sotia
vierasheimoisia vastaan käytiin Jäikin varsilla
sisällissotia, siellä kun vapaiden olojen herättämä
kapinanhenki usein puhkesi ilmi liekkiin. Jäikin
seutu oli Pugatsevin kapinan syntymäpaikka )a
pääpesä 1772-75. V. 1868 muodostettiin U:n
provinssi yhdistämällä U:n kasakkain alueeseen
Ural-joen itäpuolella oleva kirgiisien aro. Olojen
rauhoituttua kasakat alkoivat sotaisten
elinkeinojen asemesta harjoittaa yhä suuremmassa
määrässä maanviljelystä ja heidän alueelleen asettui
paljo uutisasukkaita Venäjältä (nyk. siirtolaisia
sinne vuosittain saapuu n. 9,000; n. 1/3 heistä
vuosittain palaa takaisin tai lähtee edemmäksi).
Kirgiisien alueella sitävastoin on venäläisiä vain
aniharvassa. — 2. Edellämain. provinssin
pääkaupunki (v:een 1775 nimeltään Jaitskij gorod)
arolla Ural-joen oik. ja tähän oik. laskevan
Tsaganan vas. rannalla Rjazanjista Saratovin
kautta tulevan radan itäpäässä (avattu
liikenteelle 1895); 45,605 as. (1911), joista n. Vi
kasakoita. — Toistakymmentä kirkkoa, muutamia
moskeioja. Pari koulua, museo, teatteri, pari
sairaalaa. U. on provinssin tuotteiden
päämark-kinapaikka; sieltä viedään paljo viljaa, kalaa,
kaviaaria, karjaa, karjantuotteita y. 111.
Teollisuus on vähemmän tärkeä; myllyteollisuus 011
kehittymässä. Kasakat harjoittavat etupäässä
kalastusta ja maataloutta. — U. perustettiin
lf)13 tai 1622. Tuli provinssin pääkaupungiksi
1868. E. E. K.

Urania [urani’ä] (lat. Ura’nia, uud. kielissä
tav. Urä’nia), »taivaallinen"’, kreik. runoudessa
yksi 9 muusasta. Kun eri muusille alettiin antaa
omia toimintapiirejä, tuli U:sta tähtitieteellisen
eepoksen ja tähtitieteen edustaja.

O. E. T.

Uraniitti, 1. autuniitti, kiilteen
näköinen, rombisesti kiteytyvä, keltaisen värinen
mineraali. U. on radioaktiivinen, kuten torberniitti,
;a sitä tavataan samoissa paikoissa kuin
jälkimäistä. P. E.

Uraniniitti ks. Uraanipikimalmi.

Uranismi, miesten keskeinen aistillinen
rakkaus (vrt. Homoseksualisuus ja
Suku-puolipsykologia).

Uranografia (kreik. urano’s = taivas, ja
gra-phein = piirtää), taivaan kuvaaminen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0143.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free