Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uraljsk ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
TJranolatria (< kreik. urano’s - taivas, ja
latrc’ia = palvelus), ,,taivaanpalvelus",
taivaan-kappalten palvominen, ks. Astrolatria ja
Astrologia. A. F. P-o.
Uranometria (kreik. urano’s = taivas, ja
metrein = mitata), »taivaan mittaus", monen
tähtiluettelon nimitys. Bayerin U. (1603) luetteli ja
kuvasi 60 :n tähtikuvion tähdet ja käytti tässä
ensi kerran kreik. kirjaimia tunnusmerkkeinä.
Argelanderin „U. nova" (1843) sisälsi 3,256
tähteä, Gouldin „U. Argentina" (1879) 10,649
tähteä. Pritchardin „U. nova Oxoniensis" (1885)
luetteli 2,784 tähden valokuvauksen avulla
määrätyt suuruudet. H. R.
Uranoplastiikka (ks. U r a n o s ja
Plastiikka), kitalaessa olevan vajauksen
korjaaminen opereeraamalla. vrt. Autoplastiikka
ja Transplantatsioni.
Uranos [urano’s] (kreik.), taivas, tarustossa
oiennoitu jumalaksi. Hesiodoksen Theogonian
mukaan Gaia (Maaemo) synnytti tälitirikkaan U:n
itselleen katteeksi; sitten U. siitti Gaian kanssa
titaanit, kykloopit ja liekatonkheirit. Sikiönsä
hän kätki Gaian uumeniin. Tuskastuneen äidin
yllyttämänä nuorin titaaneista, Kronos, riisti
sirpillä U:lta miehuuden voiman. U:n verestä
Gaia synnytti erinykset, gigantit ja eräät
nymfit. Kun silvottu ruumiinosa putosi mereen,
syntyi vaahdosta (apliro’s) Aphrodite. — 13. on
nähtävästi peräisin kosmogonisesta mietiskelystä
enemmän kuin kansan uskonnosta, ks. Gaia,
K r o n o s, T i t a a n i t. O. E. T.
Uranoskopia (kreik. iiruno’s - taivas, ja
sko-pein - katsella), »taivaan havaitseminen",
kiinto-tähtiastronomian havaitseva puoli.
Uranus (merkki £), Herschelin 1781 keksimä
kiertotähti, jonka rata on Saturnuksen ja
Neptunuksen ratojen välillä, etäisyys auringosta
keskimäärin 2,869 milj. km, jokseenkin tasan
= 2 kertaa Saturnuksen keskietäisvys. Radan
kaltevuus ekliptikaa kohden on ainoastaan 46’ 22",
sen eksentrisiteetti 0,047, melkein sama kuin
Jupiterin. U. on ulkoplaneeteista pienin, sen
halkaisija on 3,94 maan halkaisijaa eli 50.300 km.
Sen massa 011 V22s«» auringon massasta eli = 14.40,
jos maan massa pidetään yksikkönä. Tiheys on
0.28 maan tiheydestä ja painovoima ekvaattorilla
0,98 maan painovoimasta. U:n kiertoaika
radassaan on 30,685,93 päivää eli 11. 84 v. Etäisyyden
suuruuden takia ei vielä olla lopullisesti selvillä
litistymisen arvosta. Eräät tutkimukset ovat
johtaneet arvoon 0,i 5, mistä kiertoaika akselin
ympäri = 11 tuntia saataisiin. U:lla on keksitty
olevan ainakin 4 kuuta. Kaksi näistä (Titania
ja Oberon) Herschel keksi 1787. Edellisen
kiertoaika on 8,7 päivää, jälkimäisen 13,5 päivää.
Vieläkin lyhyemmät kiertoajat ovat Lassellin 1851
keksimillä kuilla (Ariel ja Umbriel) ; edellisen
kiertoaika on 2,5 päivää ja jälkimäisen 4,i
päivää. Arielin radan halkaisija on ainoastaan 7,04
U:n halkaisijasta, Oberonin 21,54. Huomattava
on, että kaikkien kuiden radat osoittavat 11. 98°
kaltevuutta ekliptikaan nähden, s. o. kuut
liikkuvat retrogradisesti, ja oletettava 011, että
myöskin päätähden pyörimissuunta 011 sama. U. on
töin tuskin havaittavissa paljain silmin, sen
albedo on 0,eo. /7. R.
Uranyli ks. Uraani.
Uranylisuolat ks. Uraan i.
256
Urari = curare (ks. t.), vrt.
Nuolimyrkky.
Urarthritis ks. Luuvalo.
Urbaani (lat. urbä’nus - kaupunkilais-,
kaupunkilainen, < urbs - kaupunki, Rooma),
suurkaupungille ominainen, kaupunkilaismainen;
hienostuneiden tapojen mukainen; sivistynyt. —
Urbaniteetti (lat. urbä’nitas),
sivistyneisyys, hieno käytös, hienostuneisuus.
Urbanus /-«’-/, kahdeksan paavin nimi.
1. U. I (paavina 222-230), Rooman kirkon
pyhimys.
2. U. II (paavina 1088-99),
maallikkonimel-tään Odo Chatillonilainen, oli
syntyisin ransk. ritarisuvusta. Oltuaan Cluny’n
luostarissa munkkina ja priorina U. tuli Ostian
kardinaalipiispaksi ja sitten paaviksi. Koko
paaviutensa ajan hän toimi edeltäjänsä
Grego-rius VII:n ihanteiden toteuttamiseksi.
Päävastustajansa, keisari Henrik IV :n hän pani
pannaan, yllytti hänen poikansa Konradin tekemään
kapinan isäänsä vastaan ja hänen puolisonsa
Adelheidin syyttämään häntä julkisesti. Samoin
hän pani pannaan Hanskan kuninkaan Filip I:n,
mutta vapautti hänet siitä myöhemmin.
Asettumalla Piacenzan ja Clermont’in
kirkolliskokouksessa 1095 juuri heräämässä olevan
ristiretkiliik-keen etupäähän U. tehokkaasti edisti
keskiaikaisen paaviuden kehitystä Euroopan
mahta-vimmaksi henkiseksi ja poliittiseksi vallaksi
[Paulot, »Un pape frangais Urbau II" (1903).j
3. U. III (paavina 1185-87),
maallikkonimel-tään Hubert Cri velli, taisteli koko
paaviutensa ajan keisari Fredrik I:tä vastaan.
jScheffer-Boichorst, »Friedrichs I. letzter Streit
mit der Kurie" (1866).]
4. U. I V (paavina 1261-64),
niaallikkonimel-tään Jakob Pan tai e o n, syntynyt suutarin
poikana Troves’ssa, oli ennen paaviksi tuloaan
toiminut Verdun’in piispana ja Jerusalemin
patriarkkana. Paavina hän vastusti Sisilian
kuningasta Manfredia. kutsuen Kaarle
Anjou-laisen avukseen häntä vastaan. V. 1264 hän
perusti Kristuksen ruumiin juhlan. [K. Hampe,
»Urban IV. und Manfred" (1905).]
5. U. V (paavina 1362-70), maallikkonimeltään
Vilhelm G r i 111 o a 1 d. Säilyttääkseen
Kirkkovaltion ja Rooman paaville U. Katariina
Siena-laisen, Petrarcan ja keisari Kaarle IV:n
kehoituksesta muutti 1367 Roomaan, mutta koettuaan
siellä suuria pettymyksiä valtiollisissa
laskelmissaan palasi jälleen Avignoniin 1370. [Magnan,
»Histoire d’Urbain V" (2 :nen pain. 1863) ; Kirseh,
»Die Ruckkehr der Päpste Urban V. und
Gregor XI. von Avignon nacli Rom" (1898).]
6. U. V I (paavina 1378-89),
maallikkonimeltään Bartolomeo Prignano, loukkasi
jyrkällä uudistusinnollaan kardinaaleja niin, että
suuri osa heistä erosi hänestä valiten
vastapaa-viksi Clemens VII:n (paavina 1378-94). Näin
alkoi n. s. suuri skisma. Saksan, Unkarin ja
Englannin tunnustamana U. pysyi vallassa,
kuluttaen voimansa valtiollisiin taisteluihin,
joiden ylimpänä päämääränä hänen puoleltaan oli
Neapelin kuningaskunnan omistaminen. [R.Jahr,
»Die Wahl Urbans VI." (1892).]
7. U. VII (paavina 1590),
maallikkonimeltään Baptista Castagna, k. 12 päivää
valitsemisensa jälkeen paaviksi.
Uranolatria—Urbanus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
