Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Urheilu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
262
Urheilu
2G0
yleensä, ja 11.-tehtävien harjoittamisessa
tavoitellaan sellaisen voimistelun hyväksymiä päämääriä
ja noudatetaan sen määräämiä menettelytapoja
ja muotoa suorituksessa, kuuluu u. voimisteluun.
Jos taas voimistelutehtävissä pidetään pääasiana
suoritusta eikä vaikutusta, ja suorituksessa
tavoitellaan tehoa ja siinä tarkoituksessa valitaan
vaikeita tehtäviä, silloin jo oikeastaan urheillaan.
Ero saatetaankin käsittää yksinomaan
sielulliseksi. On sanottu, että milloin harjoittavalla
henkilöllä oma kehitys on pääasiana, hän
voimistelee. jotavastoin hän urheilee, kun lopullisena
pyrkimyksenä 011 tehon saavutus. Esim. jos
henkilö soutaa saadakseen vatsalihaksensa
parempaan kuntoon, niin hän voimistelee, mutta
urheilee, jos tarkoituksena on soutunopeuden
kehittäminen.
Taiteesta 11. sisäisen luonteensa puolesta
on paljoa kauempana kuin leikki ja voimistelu.
U:n keinoilla ei kyetä herättämään
vivahduksiltaan tarkoitettuja tunnevaikutelmia, vaan
ainoastaan ponnistavaa osanottoa sekä ihailua tai
kateutta tehokkaalla suorituksella, ja
halveksumista tai sääliä tehottomalla. Kuvaavaa tehon
periaatteen kaikkivaltiudelle u:ssa 011 111. m. se,
että kaikki erikoisen vaikutuksen
tavoitteleminen ja tehon kanssa ristiriidassa oleva
teennäisyys vaikuttaa u :ssa suorastaan tympäisevästi.
Kovan ja kiihkeän luonteensa vuoksi
korkeimman asteen u. on suorastaan vastakohtana
kehitryneimmälle taiteelle. Mutta u:lla 011
myöskin yhteistä taiteen kanssa. Ne ovat molemmat
sukua leikille ja juontanevat sen kautta yhteisen
alkuperänsä. Urheilullisen ja taiteellisen
liikkeen-suorituksen lähtökohta on sama:
tarkoituksenmukaisuus, ja huippuunsa kehitetty urheilullinen
suoritustapa tavallisesti sisältää mitä
kehittyneintä plastiikkaa (ks. t.), ja sen liikkeet ovat
silmiähivelevän sulavia, vaikka useimmat liike
sarjassa esiintyvistä asennoista saattavatkin olla
mitä kömpelöimpiä. Kun u. senlisäksi kehittää
jaloja ruumiiumuotoja, on sen merkitys
kuvaaville taiteille hyvin ymmärrettävissä. U:lle
ominainen taistelu vaikeuksia vastaan tekee
u.-esityksen karussa yksinkertaisuudessaan voimakkaasti
draamalliseksi ja 011 innoittanut monta
runoilijaa korkealentoisiin esityksiin.
Historiaa. Ratkaisevin osa u:n
kehityksestä kuuluu varmasti esihistorialliselle ajalle.
Tarvittiin mittaamattoman pitkät ajanjaksot,
ennenkuin työ- ja taistelutehtävät ankaran
valinnan kautta kävivät mielitehtäviksi ja
ennenkuin ulkonainen suoritustehon pakko kehittyi
selväksi sisäiseksi pakoksi. Osoituksena siitä, että
u., kuten leikki, todellakin on ihmiskunnan
kehto-ajan perintöä, voidaan pitää sitä, että vielä
nytkin maapallon aivan eri äärillä asuvien,
luonnontilassa elävien kansojen leikeissä ja u:ssa on
aivan ihmeteltäviä yhtäläisyyksiä.
Historiallisella ajalla vain kehitetään ja hiotaan perittyjä
muotoja.
Vanhan ajan itämaisten sivistyskansojen
keskuudessa harjoitettiin monia u.-muotoja.
Korkeimpaan kukoistukseensa u. kohosi
helleenien viljelemänä. He kehittivät varsinaisen
n.-kulttuurin, jossa esiintyy ihmeteltävän paljo
yhtäläisyyksiä nykyaikaisen u.-elämän kanssa.
Näyttää kuitenkin siltä, että helleenisen u.-elämän
ylevyyttä ja etevämmyyttä nykyiseen verrattuna
011 liioiteltu ja sen luonnetta osaksi aivan
väärin selitetty. Aivan epähistoriallinen ja
todistamaton on kirjallisuudessa yleisenä esiintyvä
käsitys, ettii helleenien u.-elämässä
voimistelul-liset ja esteettiset näkökohdat olisivat olleet
määräävinä ja että heidän u:nsa olisi lähtöjäänkin
ollut aivan toista maata kuin nykyaikainen
.,urheilu urheilun vuoksi" ja sen ennätyksien
palvonta. Monet tosiasiat osoittavat, että
helleenien u., samalla kuin se palveli yleishyödyllisiä
sotilaallisia tarkoitusperiä ja sai kirjailijoilta
ja kasvattajilta osakseen ylistystä, pohjaltaan oli
mitä puhtainta ,,urheilua urheilun vuoksi". Ja
monet esimerkit kirjallisuudessa ja
kielenkäytössä (m. 111. Odysseian tunnettu kuvaus
Odysseuksen kiekonheitosta) osoittavat, ettei
ennätyksien palvonta heillekään ollut vierasta. Ja ettei
helleenien esteettinen maku suinkaan ollut
yksin-määrääjänä heidän u:ssaan, siitä on
todistuksena esim. pankrationin 1. vapaaottelun pelkkä
olemassaolo, muuta mainitsematta (ks.
Olympia). Huomattavana omituisuutena
mainittakoon, ettei pallo-u :illa ollut minkäänlaista sijaa
suurien juhlien ohjelmissa huolimatta siitä, että
niitä harjoitettiin sangen yleisesti. Harvat
historiantutkijat näyttävät kyenneen arvioimaan
u:n merkitystä helleenien sivistyselämässä kyllin
suureksi. Engl. arkeologi Norman Gardiner
osoittaa, ettii u., joka urheilijavainajien
uliripalvon-nasta aikaisin sai uskonnollisen luonteen, oli
koko helleenisen kulttuurin lähtökohta ja pysyi
sen keskeisenä ytimenä, jonka ympärille muu
kasvoi (vrt. Olympia). U. ei heille suinkaan
ollut muun sivistyksen harkittuna lisänä, vaan
päinvastoin muu liittyi u :uun ja oli siitä
liiankin riippuvaisessa asemassa. Opettajat ja
taiteilijat eivät voineet löytää kuulijakuntaa muualta
kuin u.-paikoilta. Lykeion, gymnasion ja akatemia,
jotka myöhemmin ovat olleet koululajien
nimityksinä, olivat Ateenassa urheilupaikkoja. —
Helleenien u. rappeutui muun sivistyselämän keralla
ja epäilemättä samojen siveellisteu ja sosiaalisten
epäkohtien takia, joita sekin osaltaan kehitti.
Niinpä u. oli suoranaisena syynä „liiallisen
terveyden hulluuteen", ja oli vapaiden kansalaisten
aristokraattisena yksinoikeutena ja vähitellen
jäi muutamien harvojen ammattimiesten
erikoisalaksi. Näyttää siltä, etteivät helleenien
uni-johtajat olleet läheskään siinä- määrässä selvillä
u:n siveellisistä, sosiaalisista ja teknillisistäkin
elinehdoista kuin nykyajan u : 11-johtajat.
Helleenejä 011 sanottu suuriksi lapsiksi, jotka leikkivät
elämää.
Roomalaisten keskuudessa u. ei koskaan
noussut kukoistukseen, sillä he eivät
ymmärtäneet sen henkeä ja elinehtoja. Toisaalta he
alistivat 11:11 palvelemaan sotilastarkoituksia. Sitii
varten he 111. 111. kehittivät kreikkalaisilta
saamaansa pallo-u :ua, ,,harpaston"ia, jossa on paljo
jalkapalloon viittaavia yhtäläisyyksiä. Toisaalta
he käyttivät u:ua silmänruokana
sirkusaree-nalla gladiaattoritaistelujen ja marttyyrimurhien
muassa. Tämä muodostui u:lle seurauksiltaan
kohtalokkaaksi, sillä sen takia kristityt ja
heidän kirkkonsa eivät osanneet erottaa asiaa
asiasta. Keskiajan askeettinen
maailmankatsomus sitten dogmaattisestikin hylkäsi u:n muun
lihanpalvonnan mukana.
Mutta kreik. kilpakisojen kuihtuessa kukoisti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
