Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Urheilu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
265
Urheilu
2G0
lussa Suomi ottelee Ruotsin kanssa kolmannesta
sijasta. Jalkapallon alalla Suomi on
lieikonpuo-leinen, mutta jääpallossa meillä on taitureita.
Vahvin alamme 011 kuitenkin paini, missä
valitut edustajamme voisivat menestyksen toiveilla
ryhtyä otteluun koko muun maailman yhtä
lukuisia edustajia vastaan.
Nykyajan u.-e 1 ä m ä s s ä esiintyy selvänä
u:n luonteen mukainen pyrkimys suoritustehon
kehittämiseen, samalla kuin tätä tehon
päämäärää toteutettaessa ainakin jossain määrin otetaan
tai ollaan pakotettuja ottamaan varteen
terveydellisiä, siveellisiä v. m. näkökohtia. Tehon
saavuttaminen ei ole ainoastaan yksilön, vaan
suurempienkin ryhmien pyrkimyksenä. Varsinkin
senjälkeen kuin on järjestetty
olympialaisia k i s o j a (ks. t.), on kansainvälisyys
antanut u.-elämälle leiman ja vauhtia.
Normaalioloissa ennen suurvaltain sotaa useat eri kansat
varustautuivat u.-taisteluun. Sitä varten niiden
u.-ohjelmana oli: saada 1) mahdollisimman hyvää
raaka-ainesta harjoittelemaan mahdollisimman
tarmokkaasti ja 2) tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tämän ohjelman ensimäisen osan toteuttaminen
kuuluu organisatsioniin 1. järjestötoimintaan, kun
taas jälkimäisen osan toteuttaminen on „t r e
e-11 a u s t a" 1. harjoittelua.
Järjestelmällisessä harjoituksessa voidaan
erottaa kaksi pääosaa. 1 j Esiharjoituksen
ensirnäisenä tehtävänä on saattaa ruumiin
sisus-elimet, sydän, keuhkot, ruuansulatuselimet y. m.
elinvoimaiseen kuntoon. Siihen tarkoitukseen
soveliaimpia ovat harjoitukset, joissa suuret
vartalo- ja raajalihakset toimivat, samalla itsekin
kehittyen. Tällä asteella harjoitellaan usein paljo,
mutta varovaisesti. Esiharjoituksen toisena
tehtävänä on valmistella ne lihakset ja nivelet, jotka
tulevassa u.-tehtävässä suorittavat ratkaisevan
työn, kestävään ja herkkään kuntoon.
Harjoitellaan nopeammin ja rajummin, mutta
mieluummin vähemmän. 2) Varsinaisessa
harjoituksessa on ensi työnä muokata tehtävän
suoritustapa 1. tyyli keveäksi ja tehokkaaksi.
Sitä varten harjoitellaan ensin tyylin yksityisiä
osia, kunnes ne saadaan sujumaan koneellisesti
ja herkästi, jättämällä pois tarpeettomat
liikkeet. Sitten kootaan yksityiset osat
kokonaisuudeksi, johon on myötävaikuttamaan saatava
kaikki lihakset, jotka suinkin voivat edistää
tehoa. Tällöin harjoittelu 011 rasittavimmillaan
ja liikarasituksen vaara suurimmillaan. Lopuksi
seuraa viimeistelyharjoitus, jolloin
päätarkoituksena on päästä niin elinvoimaiseen
ja toimintahaluiseen ,,huippukuntoon" kuin
suinkin. Nyt harjoitellaan sangen vähän, vain
tyylin suonessa pysytellen, mutta tämä vähäinen
harjoitus on usein verraten kovaa. Tällä asteella
on liikarasitus tuhoisinta, sillä urheilijalla ei ole
aikaa siitä toipua. Yleensä voidaan sanoa, että
harjoittelu päämääräänsä lähetessään vähenee,
mutta käy rajummaksi; sinänsä kovenee, mutta
voimiin ja kuntoon verraten kevenee; kaikille
suunnilleen samanlaisesta yksilöllistyy ja
monipuolisesta erikoistuu. Kaiken tämän tulee
tapahtua vähitellen ja kaikessa on alkupää yhtä
tärkeä kuin loppu. Niinpä on välttämätöntä,
että harjoittelu alussa on todella monipuolista.
N. s. erikoistuminen u:ssa ei ole samaa kuin
yksipuolisuus, ei merkitse muuttumattomasti
samanlaista toimintaa, vaan sen
kehityssuuntaa.
Treenauksessa käytetyt keinot voidaan jakaa
kahteen osaan : I. t o i m i k e 1 11 o i h i n, joiden
oleellisimpana piirteenä on liikkuminen tai liikunto,
sekä II. hoitokeinoihin, joille oleellista 011
lepo, hoito ja kor jautuminen yleensä. Liikunto-u:n
toimikeinoja ovat, historiallisessa ikä
järjestyksessä luetellen: 1) leikki (ks. t.), jota tuleva
urheilija tarvitsee jo lapsena saadakseen
voimakkaan hermoston ja keveän suoritustavan sekä
mielihalua u:uun; 2) tanssi (ks. t.), joka on
luonnonkansani voimistelua ja jota sitäpaitsi
voidaan käyttää esim. kilpailuhypyissä tarpeelliseen
hurmiotilaan pääsemiseksi; 3) urheilu,
nimittäin toiset u.-muodot kuin se, jossa urheilija
pyrkii saavuttamaan tulostehoa. Esim. juoksijan
tarvitsee kävellä, hiihto voi olla hänelle
hyödyllistä, keihäänheittäjä lyö palloa,
seiväshyppääjä soutaa j. n. e.; 4) työ. Urheilijan
erikoisalan valinta riippuu suuresti hänen työnsä
laadusta; sen joka seisoo paljon, on vaikea juosta
nopeasti; se joka tekee metsätöitä, saa tilaisuutta
hiihtoon j. n. e. Työn liikkeet voidaan
tarkoituksella suorittaa niin, että ne edistävät u.-kykyä;
5) voimistelu. Sen avulla voidaan kehittää
u:ssa tarpeellisia voimia. Ehkä vielä suurempi
merkitys on sillä urheilijalle kuten oluillekin
sen vuoksi, että sillä voidaan torjua työn
haitallisia seurauksia, pitää lihakset ja nivelet
laajassa ja herkässä liikkuinakunnossa. Tässä
merkityksessä voimistelu kuuluu puolittain
hoitokeinoihin. — Hoitokeinoina, joiden käytön
tarkoituksena on koota liikunnon tulokset kunnon
ja terveyden pääomaksi, voidaan mainita
sairas-voimistelu ja hieronta, kylvyt, syöminen (oikein,
oikealla ajalla j. 11. e.), nukkuminen (raittiissa
ilmassa), asuminen, eläminen ja seurusteleminen
kohtuullisen mukavassa, viihtyisässä, siveellisesti
turvallisessa ja myötätuntoisessa ympäristössä.
Näin hoitokeinot joutuvat jo organisatsionin
piiriin.
Organisatsionin yhtenä tehtävänä on
järjestää kykenevää ohjausta urheilijoille.
Suuren maailman u.-järjestöt palkkaavat erityisiä
„treenareit a". Niiden vaikutus jää
kuitenkin tehottomaksi, jollei u.-järjestöissä ja niiden
jäsenten keskuudessa saada vakiutumaan
tra-ditsionina kulkevia harjoitustapoja. Varsinaisena
tehtävänään on u.-järjestöillä pitää huolta
u.-harrastuksen vireilläpysymisestä ja saada u.-väkeen
uusia tulokkaita. U.-elämä ei pysy pystyssä sillä,
että vaalitaan vain muutamia huippukykyjä ja
rajoitutaan n. s. intensiiviseen 1. voimaperäiseen
u:n viljelyyn. Yksin seistessään ei ,,huipuilla"
ja „tähdillä" ole kylliksi kiihoketta
harjoittelemaan. Heillä pitää olla aina ahdistajia, sillä
vain tasaväkinen kilpailu pitää heitä vireessä.
Mutta uusia tulokkaita hakiessa ei voida
ennakolta valikoida raaka-ainesta. Kukaan maailman
treenari ei voi kasvavista pojista arvostella
varmasti, kenestä tulee etevä urheilija, kenestä ei,
eikä edes sitä, minkä u:n alalla kukin on
kunnostautuva parhaiten. Jos tahdotaan kasvattaa
häikäisevimpiä tähtiä, 011 kaikki saatava mukaan
jo lapsesta leikkimään, viljeltävä u:ua
ekstensiivisesti 1. laajaperäisesti. Käytännöllinen
kokemus osoittaa, että terveessä u.-elämässä
intensiivinen huippukykyjen ja olympialaissankarien u.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
