Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Urumtsi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
277
Urumtsi—Urut
278
H
(1512i. Siellä asuva voimakas, sotataitoinen,
charrua niminen intiaanikansa piti kuitenkin
puoliaan koko vuosisadan eurooppalaisia vastaan.
Vasta jesuiitat 1600-luvun alussa saivat maassa
jalansijaa. Heidän jälkeensä saapuivat esp.
viranomaiset. Näiden ja portugalilaisten välillä
syntyneissä taisteluissa maan omistuksesta edelliset
voittivat lopullisesti 1777. Espanjalaiset
karkoitettiin 1814 U:sta, joka jäi riidan esineeksi
Brasilian ja Argentiinan välillä. Englannin
välityksellä riita sovittiin siten, että U. 1828
julistettiin täydelleen itsenäiseksi. U:n historia
on siitä pitäen viime aikoihin asti ollut
melkein keskeytymätöntä taistelua colorados ja
blancos nimisten puolueiden välillä. Maan
raha-asiain kurja hoito johti siihen, että 1875 täytyi
lopettaa valtiovelan korkojen maksu. E. E. K.
Urumtsi (Urumtši, kiinal. Tihuafu),
Džungarian pääkaupunki, Tianšanin pohjoisjuurella,
515 km itään Kuldžasta, ainoan raskailla tykeillä
kuljettavan, Itä-Turkestaniin vievän solatien
pohjoispäässä; n. 10,000 as. — Kiinalainen
kaupunginosa on varustettu kaksinkertaisella
muurilla: kastelli. — Melkoisen tärkeä
karavaaui-kaupan keskus. — Läheisyydessä kuumia,
rikinpitoisia lähteitä, solfataroja. — Ennen
kiinalaisten ja dungaanien välisiä taisteluita U:ssa oli
n. 200,000 as.
Urut (ruots. orgel, < kreik. orgunon),
etupäässä jumalanpalveluksessa käytetty ilmavirran
avulla toimiva soittokone. Urkuja voidaan
verrata monenlaisista puhaltimista kokoonpantuun
orkesteriin, sillä erotuksella, että soittajina
tarvitaan vain kaksi henkilöä, urkuri ja palkeiden
käyttäjä (urkujenpolkija). Jälkimäisen tehtävät
suorittaa uudenaikaisissa u:ssa useinkin
sähkökone. Onpa yritetty urkuriakin korvata koneella
(organolalla, vrt. Pianola). Jonkinlainen
koneellisuus ja epäyksilöllisyys onkin kaikissa
tapauksissa u.n äänelle ominainen, sentähden
etteivät sen voimavivahteet ole koskaan täysin
yksityiskohtaisesti vaihdeltavissa. Tätä puutosta
on kyllä koetettu korvata moninaisin keinoin.
Erilaatuisten pillistöjen erivahvuisia sointivärejä
voidaan sommitella monilukuisiin
äänikertayhdistelmiin, ja näitä voidaan soiton ajalla vaihtaa
millä kohdilla hyvänsä. Elleivät soittajan kädet
tahi jalat ole vapaat käyttelemään
sointivaihdoksiin kuuluvia laitteita (rekisterinappuloita ja
yhdisteitä), tarvitaan sitävarten eri henkilö
hänen avukseen (ks. Rekisteri). Myöskin
saman sointivärin äänivoima saadaan
hiljenemään ja vahvenemaan erityisillä paisuttimilla
(ks. t.), joita kuitenkin yleensä käytetään vain
erinäisiä heikompiäänisiä pillistöryhmiä varten.
Jos on tarjolla useampia paisuttimia, voidaan
vapaasti erikseen muutella oikealla sekä
vasemmalla kädellä soitettavien pillistöjen äänivoimaa.
Mutta sen enempään yksilölliseen esitystapaan
ei ole u :ssa mahdollisuutta. Kaikki samalla kädellä
soimaan saatetut äänikerrat noudattavat aina
tarkasti samoja voimavaihteita. Sitäpaitsi
tarvitaan jalat paisuttimien käyttelemiseen, jolloin
jalkion soitto joko estyy tai ainakin häiriytyy.
Täten kuuluu siis urkujensoiton pääsävyyn
äänivoiman tasaisuus ja pelkästään määräjaksoinen
vaihtelu. Kun tähän yhtyy äänen mahtavuus ja
heikkenemätön kestävyys, tuntuu yleisvaikutus
ikäänkuin yli-inhimilliseltä. U:ja käytetäänkin
Urkujen fasadi.
Roomal. paljeurut.
senvuoksi pääasiallisesti kirkkosoittimena. U:n
edeltäjiä olivat pan-huilu, kiinalainen tšeng sekä
säkkipilli (ks. n.). Jotkut arvelevat Danielin
kirjassa mainittujen makopillien (masrakitha,
Dan.3 5,10,15) jo olleen jotain u:n tapaista. Varmoja tietoja palkeilla ja
koskettimilla varustetuista pillistösoittimista on 2:selta
vuosis. e. Kr.; keksijäksi
mainitaan
aleksandrialainen Ktesibios (n. 170).
Ilmavirta saatiin liikkeelle veden
avulla, jonka vuoksi näitä
soittimia nimitettiin
vesi-u :ksi (kreik. hydraulis, lat.
organum hydraulicum). Keisari Neron mainitaan
innolla harrastaneen niiden käytäntöä ja
rakennetta. Ne levisivätkin yleiseksi huvivälineeksi
Rooman valtakunnan teattereihin ja sirkuksiin.
Karthagon raunioista on löydetty vesi-u: ja
tarkasti kuvaava savimuovailu. Vesi-u :n ohella
käytettiin kuitenkin myös koneistoja, joihin ei veden
voimaa tarvittu. Hajanaisia tietoja u:n
rakenteesta tavataan eräillä 4-6:nnen vuosis. kirjaili-
Vesiurkuja kuvaava
savimuovailu,
Karthagon raunioista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
